Olen lukioo käyvä nainen. Sitoutumiskammoni on huikea enkä ihastu helposti lainkaan.
silti, nyt tämän vuoden aikana, olen ruvennut tuntemaan vetoa ja ihastusta erääseen mieheen, ikäiseeni.
Asia on vakavoitunut kivasti, nykyää ollaa vietetty öitä yhdessä, koulussaki ollaa melkee samas paikas koko ajan.
Olenko ns. "murtumassa"? pelkään myös, että ahdistan häntä liikaaa. Että hän tympäntyy liialliseen "takertuvuuteeni"..
tuntuu et en enää tiiä itestäni mitää ku tää tapahtu! ääää
silti, nyt tämän vuoden aikana, olen ruvennut tuntemaan vetoa ja ihastusta erääseen mieheen, ikäiseeni.
Asia on vakavoitunut kivasti, nykyää ollaa vietetty öitä yhdessä, koulussaki ollaa melkee samas paikas koko ajan.
Olenko ns. "murtumassa"? pelkään myös, että ahdistan häntä liikaaa. Että hän tympäntyy liialliseen "takertuvuuteeni"..
tuntuu et en enää tiiä itestäni mitää ku tää tapahtu! ääää
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja sun vuoro olla onnellisesti rakastunut. Koska et ole aiemmin liikoja tunteillasi pelannut, olet täynnä
kysymyksiä, koska nyt ne tunteet kiinnostavat ja haluat vastauksia kuinka niitä hallitaan.
Pärjäät pitkälle hyvin, kun pyrit kohtelemaan toista niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Kukaan ei silti ole täysin samaa mieltä. Silloin tehdään kompromissejä tai muuten kina voi loukata liikaa ja silloin ero uhkaa. Mies kommunikoi todellakin erilailla kuin nainen. Sitä ei sovi koskaan unohtaa.
kyllä se silti pelottaa hieman. mies on mukava, liiankin. Pussailu ja kaikki muu vastaava halailu lukiolla on niin... erilaista.
siinä meneekin sekaisin. Se on rakkautta. Ehkä sulle uusia väristyksiä läpi vartalon ja siksi pelottavia. Mutta hei.........Onnea!!
josko pelkosi onkin harjoittelun puutetta? Jos kerran et ole aiemmin juurikaan suostunut lähenneltäväksi, niin voisiko nyt olla sitten aikamoinen suoritus epävarmuus kyseessä? Ole huoleti. Kun kemiat kohtaa, ei pikkuseikoilla ole merkitystä. Sitäpaitsi missäs treenaisit?