mieheni on alkoolisti , hilluu päivät pitkät juomassa välillä on rauhallisempaa . nyt taas ollut juomassa 2viikkoa putkeen. rakastan häntä todella paljon ja luotan häneen täysin ettei petä, eikä olekkaan. en jaksa hänen juomistaan vaan olen itse entinen alkoholisti tai oikeestaan toipuva sellainen. olen ollut puolivuotta juomatta ja ei tee tiukkaa edes katsella muitten juovan. en tiedä mitä pitäisi tehdä kun mieheni juo ja tulee todella äkäiseksi aina. ei ole lyönyt koskaan mutta aina uhkailee. ja haukkuu myös. selvinpäin on mailman ihanin ihminen. alkoholismihan on sairaus ja haluaisin auttaa miestäni pääsemään eroon tuosta. mutta en usko että voin itse asialle mitään olen ehdottanut katkasu hoitoa mutta ei edes suostu harkitsemaan.. olen jotenkin muutenkin itse ahdistuneempi kun mies juo.. mutta yksinäisyyskin ahdistaa.. itse käyn ammatti auttajalla ahdistuksen takia. mutta mies ei suostu mihinkään.. ja tuntuu muutenkin että olisi vähän epärealinen mailmankuva.
NEUVOJA TARVIS.
anni__100
4742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et sinä voi pakottaa miestäsi muuttumaan. Hän muuttuu, jos niin tahtoo ja kuvailusi perusteella vaikuttaa sille, että hänellä ei ole omaa tahtoa tarpeeksi. Toki joillakin toimilla voit sitä omaa tahtoa yrittää hänelle antaa.
Käyttäydyt kuin nainen, jota mies hakkaa ja joka jää miehen luokse. Kun mies normaalisti on ihana, niin ne satunnaiset nyrkin iskut eivät haittaa.
Kyllä sinä voit vaatia, että aina olisi turvallista. Ainahan ei voi ihanaa olla, mutta koskaan ei mielestäni pitäisi joutua kuuntelemaan uhkailua pahoinpitelystä ja turhaa haukkumista. Aika harva on valmis katsomaan alkoholistia miehenään. Toki itse sinä päätät, että mitä olet valmis sietämään ja mitä et.
Mielestäni kuitenkin oman hyvinvointisi ja toipumisesi kannalta sinun olisi todennäköisesti hyvä erota. Vähintäänkin voisit kokeilla määräaikaista eroa. Asut pari kuukautta itseksesi ja sen jälkeen päätät, että mitä nyt.
Muutolla voit myöskin yrittää kiristää miehesi hoitoon. Ilmoitat, että voit harkita takaisinmuuttoa, jos mies ottaa itseään niskasta kiinni ja hakeaa hoitoa ja käy myös hoidossa. Voit myös luvata näissä asioissa auttaa. Uhkailusi saattaa auttaa miestäsi heräämään todellisuuteen. Tosin vaihtoehtoisesti hän saa entistä suuremman syyn juoda (ja tässä tapauksessa väittäisin, ettet kyllä todennäköisesti voi häntä muuttaa).
Lopuksi sanoisin, että miestäsi et voi muuttaa, mutta itseäsi ja omaa elämääsi kyllä. Sinä voit itse vaikuttaa siihen kenen kanssa asut ja mitä siedät. Tässä maailmassa on monia muitakin miehiä.
Yritä pärjätä!
Teillä on riippuvuussuhde niin kuin alkoholisteilla on, olette todella riippuvaisia toisistanne ja juova miehesi sinusta aivan erityisesti! Et ole mikään entinen alkoholisti vaan TOIPUVA ALKOHOLISTI ja siinä on vissi ero! Alkoholismi on sairaus jossa voi erottaa 3-vaihetta: alkuvaihe kun elimistö sietää suuria määriä alkoholia ilman, että toimintakyky kärsii, 2-vaihe jossa ihminen toimii viinan voimalla ja 3-vaihe, jossa elimistö ei toimi ilman viinaa ja juomaan ei enää pysty niin paljoa, että jossain vaiheessa helpottaisi!
Alkoholistien elämässä toimii KIELTÄMISEN KARUSELLI, mikään ei ole vialla, kaikki on hyvin, voin lopettaa juomisen koska vain se ei ole ongelma. Sitten tulee levoton ahdistunut olo ja yllätys, yllätys juodaan taas, eikä mikään ole vialla, hoitoa, terapiaa ei tarvita, ainoastaan ymmärrystä ja rakkautta, ei muuta. Sitä saa ja taas juodaan, aina vain enemmän ja enemmän.
Miestäsi et voi muuttaa ja YKSIN KUKAAN EI VOI ALKOHOLISTI OLLA, VAAN ASIOILLE, JUOMISELLE PITÄÄ TEHDÄ JOTAIN! Nämä 2-asiaa kun ymmärtää niin ei voi muuttaa muita kuin itseään. Haluat, että sinua kohdellaan hyvin ja kunnioittavasti, et halua uhkailua tai elää pelossa, vaan rakastaa ja elää hyvän elämän, niin kohtele sinä ITSEÄSI JA MIESTÄSI NIIN KUIN HALUAT SINUA KOHDELTAVAN, sairas alkoholisti ei sitä tee, ei sitä halua, ei siihen pysty. Olet miehesi elämässä juomisen mahdollistaja, olet paikalla ja huolehdit asioista ja ärsytyksen lähde, kanssasi pistetään riita pystyyn vaikka kärpäsen lentosuunnasta jos juominen sitä vaatii!
Olen itse alkoholistin aikuinen lapsi ja toipumassa siitä ja läheisriippuvuudesta. Käyn terapiassa säännöllisesti Al-Anonperheryhmässä säännöllisesti, siis hoidan itseäni samalla kun läheiseni juovat! Yksin siitä ei selviä, eikä tarvitsekkaan, eikä pidä edes yrittää. Voimat loppuvat eikä jaksa pitää huolta itsestään ja se on menoa silloin! Itsestä huolehtiminen on sinunkin kohdallasi se ainoa oikea huolehdittava, ei miehesi se kuuluu hänen tehtäviinsä!
Rakkaus sellaisena kuin se oikeasti on, on jotain muuta kuin ne romanttiset tarinat joita meille syötetään, itsestä pitää pitää huolta, rakastaa itseään, suojata itseään. Se ei ole väärin vaan ainoa asia joka meidän pitää tehdä. Väkivallalle ei pidä itseään altistaa koska se on väärin ei vain itseä vaan myös tekijää/uhkaajaa kohtaan, siinä säästyvät molemmat pahalta! Tämä on hyvä muistaa, aina! Alkoholismista, läheisriippuvuudesta toipuminen vie vuosia ja minun kokemukseni on, että ne alkoholistit juovat tai kuivat jotka tunnistavat itsessään läheisriippuvuuden, alkoholistin läheisen (mahdolistajan, ärsyttäjän) ja alkoholistin tai muuten rakkudettoman lapsuuden toipuvat täydellisesti sairaudestaan. Se on vaativa, pitkä, kapea polku joka siitä pois vie, mutta se kannattaa, on joka hetken arvoinen!
Olipa hyvä kirjoitus :) tuli ihan itku silmään ja omat muistot aiheesta mieleen.
Olen myös itse alkoholistin lapsi, alkoholisti-isäni kuoli 3 vuotta sitten. Vaikka en hänen kanssaan läheinen enää viimeisinä vuosinaan ollut, niin silti hän ja hänen alkoholisminsa ja niiden aiheuttamat tunteet käyvät ajatuksissani vähintään kerran päivässä.
Minä suosittelen myös suhteen laittamista miettimistauolle aloittajan tilanteessa. Alkoholistin hyysääminen ei auta ketään, ei edes sitä alkoholistia vaikka hyysääjät niin luulevatkin. Minun puolestani alkoholistit saavat maata vaikka p-skoissaan kotonaan, vain he itse voivat auttaa itseään, sen olen tähän ikään mennessä oppinut. Olen ajoittain melko katkera tälle sairaudelle, joka niin valitettavan yleinen maassamme on.
Uhkaileminen on henkistä väkivaltaa. Niin kuin on haukkuminenkin. Sitä ei ole pakko sietää. Ei todellakaan.
Ei ole helppoa elää alkoholistin kanssa, sinä jos kuka sen varmasti itse kokeneena tiedät. Ja varmasti itse tiedät että halu lopettaa juominen on tultava miehestä itsestään. Mikäli hän ei ole valmis lopettamaan, sinun on vain päätettävä jaksatko/haluatko elää alkoholistin rinnalla.
Todella hienoa että olet hakenut apua.
Kuulostaa vähän siltä kuin olisit kasvanut ulos suhteesta.
Tsemppiä!