Yhtiöiden yhteiskunnalta saama tuki ei ole pelkkiä suoria valtion tukiaisia ja verohelpotuksia . Sen piiriin tulee laskea myös erilaiset todellisten kustannusten kiertämisen muodot , jotka liittyvät liian alhaisiin palkkoihin , kehnoihin työoloihin , kelvottomaan työturvallisuuteen , huonoon työterveydenhoitoon , ympäristötuhoihin ja vaarallisiin ja vahingollisiin tuotteisiin .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.