Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Taas täällä

    useampaan otteeseen päättänyt etten tänne kirjoittele, koska ei siitä ole mitään hyötyä. Mutta tämä on oikeastaan ainoa tapa purkaa mieltään, ja lomat saavat minut aina äärimmäisen surulliseksi. Sinä olet sielä jossain ns. puolisosi kanssa ja minä vietän aikaa oman perheeni kanssa. Mutta aina kun vilaikaisen vierelleni, tulee ikävä ja kaipaus, mikset sinä ole siinä. Ja sitten iskee tietoisuus, minähän siihen olen syypää, en uskalla puuttuu rohkeus ja selkäranka. Asioista on puhuttu eikä niitä juuri jauhaa kannata. Näen sentään sinut toistaiseksi töissä, ehkä elämä joskus helpottaa.
    4881
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    kuulostaa hirvittävän tutulta, mutta toisaalta monet kirjitukset kuulostavat tutulta..

    N

    Äänestä

    Tunnen sympatiaa sinua kohtaa. Itsekin olen tänne joskus kirjoittanut, mutta enpä usko 'mieheni' vierailevan näillä sivuilla.

    Äänestä

    • Kun kerran on päätöksensä tehnyt. Vai mitä pitäisi saada kun perhe on perustettu ja lainat otettu..! SItten huomataan ettei tunnu hyvältä. No ei kai tunnu kun ei tunne edes itseään, vaan mennään miten "tuntuu", ymmärtämättä elämän perusasioista yhtään mitään. Sitä kylvää mitä niittää..
      Valitettavasti tämän päivän ihmiselle ei riitä se mikä on ansaittu. Lisää pitää saada ja kepulikonsteilla ja lainalla jos ei omalla työllä onnistu.

      Äänestä

    Samassa jamassa ollaan, kuten sinä joka kirjoitit tuon alkuperäisen viestin. Minunkaan ei pitäisi olla täällä eikä kirjoitella, mutta muutakaan paikkaa ei ole missä kertoa edes vähän tunteistaan, jotka jyllää ja joiden EI MISSÄÄN NIMESSÄ pitäisi edes olla olemassa. Vaan - elämä on monimutkaista. Kappale teille kaikille...

    http://www.youtube.com/watch?v=kc-p_lq6kxg&feature=related

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    vaikka olen kirjoitti:

    useampaan otteeseen päättänyt etten tänne kirjoittele, koska ei siitä ole mitään hyötyä. Mutta tämä on oikeastaan ainoa tapa purkaa mieltään, ja lomat saavat minut aina äärimmäisen surulliseksi. Sinä olet sielä jossain ns. puolisosi kanssa ja minä vietän aikaa oman perheeni kanssa. Mutta aina kun vilaikaisen vierelleni, tulee ikävä ja kaipaus, mikset sinä ole siinä. Ja sitten iskee tietoisuus, minähän siihen olen syypää, en uskalla puuttuu rohkeus ja selkäranka. Asioista on puhuttu eikä niitä juuri jauhaa kannata. Näen sentään sinut toistaiseksi töissä, ehkä elämä joskus helpottaa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu