Olen itse 21 ja 18-vuotias veljeni on parin kuukauden ajan seurustellut yhden tytön kanssa.
Heidän suhteensa tuntuu perustuvan sille että tossun alla oleva veljeni kyyditsee vain tyttöystäväänsä kalliilla autolla hänen kavereiden ja sukulaisten luokse, meidän perheestä tai veljeni kavereista ei ole niin väliä. Meillä kotona käydessään tämä tyttö on kuin omistaisi koko talomme, tuo jopa omia kavereitaan tänne ja on olevinaan niin hienoa rouvaa, me kun asumme omakotitalossa ja hän vain rivitalossa.
Itse en hyväksy ollenkaan veljeni tyttöystävän tapaa tunkeutua meille asumaan enkä yleensäkään tuollaista esittämissuhdetta, mutta hienostelevat vanhempani vain haukkuvat minua siintä kun en itse ole ikinä seurustellut ja haukkuvat ja pitävät minua kaikessa huononpana ja esittelevät veljeni tyttöystävää koko suvulle.
Olenko minä oikeasti se perheen paha ihminen jos haluan pitää kiinni oikeudestani kotirauhaan enkä hyväksy kaiken maailman vierasta porukkaa meille asumaan? Pitääkö minun vain sietää vanhempieni haukkuminen ja katsella kun vieras ihminen tulee tänne persettä nuolemaan ja paistattelemaan suosiossa?
Tuntuu kuin olisin itse menettänyt kaiken elämässäni sen jälkeen kuin veljeni erehtyi nykyiseen tyttöystävääni. Välit vanheempini ovat poikki ja riitaisat eikä ole enää omaa rauhallista kotia. Onko ihmisen vain hyväksyttävä että toinen voi viedä noin vain kaiken toisen elämästä vai onko minulla oikeus pitää puoleni?
Heidän suhteensa tuntuu perustuvan sille että tossun alla oleva veljeni kyyditsee vain tyttöystäväänsä kalliilla autolla hänen kavereiden ja sukulaisten luokse, meidän perheestä tai veljeni kavereista ei ole niin väliä. Meillä kotona käydessään tämä tyttö on kuin omistaisi koko talomme, tuo jopa omia kavereitaan tänne ja on olevinaan niin hienoa rouvaa, me kun asumme omakotitalossa ja hän vain rivitalossa.
Itse en hyväksy ollenkaan veljeni tyttöystävän tapaa tunkeutua meille asumaan enkä yleensäkään tuollaista esittämissuhdetta, mutta hienostelevat vanhempani vain haukkuvat minua siintä kun en itse ole ikinä seurustellut ja haukkuvat ja pitävät minua kaikessa huononpana ja esittelevät veljeni tyttöystävää koko suvulle.
Olenko minä oikeasti se perheen paha ihminen jos haluan pitää kiinni oikeudestani kotirauhaan enkä hyväksy kaiken maailman vierasta porukkaa meille asumaan? Pitääkö minun vain sietää vanhempieni haukkuminen ja katsella kun vieras ihminen tulee tänne persettä nuolemaan ja paistattelemaan suosiossa?
Tuntuu kuin olisin itse menettänyt kaiken elämässäni sen jälkeen kuin veljeni erehtyi nykyiseen tyttöystävääni. Välit vanheempini ovat poikki ja riitaisat eikä ole enää omaa rauhallista kotia. Onko ihmisen vain hyväksyttävä että toinen voi viedä noin vain kaiken toisen elämästä vai onko minulla oikeus pitää puoleni?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olethan jo 21-vuotias.
Eivät kaikki yläasteen jälkeen mene ammattikouluun ja hanki jotain duunari ammattia jotta voisi äkkiä muuttaa pois ja leikkiä aikuista ihmisitä 16vuotiaana.
Osa jatkaa opiskelua ja hankkii korkean koulutuksen ja itsenäistyy sitten omilla rahkeillaan. En ole koskaan ymmärtänyt tätä vanhempien kustannuksella tulevaa itsenäisyyttä..Minusta se on jo naurettavaa.
Sanotaan että 21 ikä voi olla jo sellainen että pikkuhiljaa pitäisi liukua pois, mutta jos on opiskelut kesken niin mikä järki siinä sitten olisi jos koulu on samalla paikkakunnalla.
Luultavasti pelkäät menettäväsi sinulle turvallisen kotisi jollekkin tunkeilijalle. Yritä puhua siitä veljellesi, teet hänelle suuren palveluksen. Tossun alla eläminen ei ole terveen parisuhteen merkki. Toinen määrää-toinen vikisee ei vain voi toimia.. Onko veljesi itse tyytyväinen tuohon tilanteeseen? Vielä en kuitenkaan olisi huolissani jos he noin vähän aikaa ovat olleet yhdessä.
Aina voit itse kehittää ryppyjä rakkauteen ;)) Huoh. En yllytä sinua tekemään mitään kenellekkään!
kateellinen veljellesi, jos et kateellinen niin sitten mustasukkainen.
Mutta että mitä 21 -vuotias vielä tekee kotona?
Herran jumala sentään!!! Itsenäisty, ja ennen kaikkea aikuistu! ETENKÄÄN sun veljen tekemiset tai menemiset ei sulle kuulu! Mitä vanhemmaks tulet, sen vähemmän sulla on sanomisen valtaa siellä mamman helmojen katveessa.
ehkä hieman omistushaluinen.Et voi pitää vanhempiesi kotia omana kolonasi,jonne voivat tulla vain ne ketä sinä haluat.Lapsuudenkodit muuttuu pikku hiljaa.Minun murkkunikin on joutuneet sopeutumaan siihen,että tänne pölähtää aikuiset lapseni ja aikasmoinen lauma kiljuvia taaperoita vähän joka ikää aikuisten lasteni mukana.Sopeudu siis tai harkitse omaa kotia.
Itse lähdin kotoa joskus 16 vuotiaana joten tuntuu ihmeelliseltä asenteesi.
Lapsuus on ohi ja muutkin muuttuvat. Mielestäni sinä yrität killua menneisyydessä ja toivot lapsuuden kotisi pysyvän muuttumattomana.
Aika etsiä omia juttuja.
Oman rauhan saa omasta kodista.
Et ole paha, sinusta vaan tuntuu pahalta. Veljesi tyttöystävä on vienyt veljesi ja muun perheen huomion. Sinussa ei ole enää mitään ihmeellistä.
Edustat ihmistyyppiä joka ei vaan kestä muutoksia kovin hyvin ...
..tai saatat olla myös himpusti ihastunut veljesi tyttöön, muttet vielä käsittele sitä niin, tai et salli itsesi pitää hänestä kun hän on mennyt ja rikkonut kuplanne..
Ja toki suivaannuttaa jos näet että veljeäsi kohdellaan huonosti...rakkaus on niin sokea.
Saattaa myös olla että on tullut aikasi lähteä perheyhteisöstä etsimään jotain omaa eheää tulevaisuutta, koska tosiasia on ettet voi roikkua koko elämääsi veljessäsi ja vanhemmissasi. Tai voit, muttei se tee varmasti hyvää...
Lisäksi olet nössö kun kuvittelet että vanhempiesi kodissa omaat jonkin päätösvallan yli vanhempiesi.
Muuta omillesi, ja määrää siellä.
nyt on hyvä aika muuttaa pois kotoa