Juupas, eipäs laki.,, kiista... ja Antti huumorilla

Totta puhut, lakia ei ole pantu hurskaita vastaan ja monella se // hurskaus on käsin kosketeltava.
He ovat niin hurskaita, että jopa hylkäävät Jumalan Pyhän tahdon aivan kuin fariseukset konsanaan.
He asettivat omat päämäärätietoiset ohjeistuksensa, että se pyhyys on tässä, eikä huomanneet ollenkaan, että piti tehdä ja myös elää sen mukaan.
Tästä juuri Jeesus nuhteli heidän käsitystään ja sanoi opetuslapsilleen ohjeen.

Eli kun ristin juurelta lähdetään kääntyneenä, niin siitä pitäisi lähteä kristittynä, eikä julistaa sitä, että koska heikkoja ollaan niin Halleluja, heikkojen ei tarvitse kääntymystään edes osoittaa millään, vaan vielä huulillamme todistetaan, ”Jumalan tahdon määre ei sido millään lailla” peruste heikkoutemme, se vapauttaa….

Siinä ei todella nähdä syvyyksiä, eli Jumalan tahdon rakkauden äärettömiä syvyyksiä, korkeuksia ja leveyksiä, jotka ovat Hengen hedelmiä.
Hengen hedelmää ei sallita, se on lakihenkistä joidenkin mielestä.
He ovat omassa juoksuhaudassa sotimassa, kuten tuo kuva antoi ymmärtää.
Vaan lihan käsitteessä oletetaan kun lain henkeä ei ymmärretä, se lakihenkiseksi.
Toden teolla Jumalan valtakuntaan pyritään väkisin laittomuuden hengessä, vaikka kovasti siteerataan sitä päinvastaiseksi.

Laki, se sinällään tekona ei pelasta ilman Kristusta, mutta sen hylkääminen kadottaa siinä missä armon hengen polkeminenkin.
Tämän on uusitestamentti selkeästi sanonut peräkkäisissä jakeissa.

Mutta Antti mielellään näkisi adventtiuskovan sen lakihenkisen pelastuksen pyrkyriuskovaksi.
Sen oletuksen varjolla hän saarnaa, saarnaa, saarnaa, saarnaa, saarnaa... jopa joissakin saarnoissa niin, että on itsekin mennyt ohi jonkun muun opin lumoihin..
Ehkä siihen lopunajan 7 vuoden vaiva-aikaiseen ja salaistempaamisen oppeihin, olenko ymmärtänyt oikein?
Mutta näin sivusta seuraajana näkee yhdessä sun toisessa omia hapatteita ja voi kertoa, tosin joskus ei sekään tavoita, valokäsite ei saa otetta Sanasta.
Siinäpä sitä sokeutta on ja kerron esimerkin siitä kuinka joku asia ei ehkä tavoita sokeaa, muuten- kuin jotenkin muulla esimerkillä valosta.

Eräs kirkonpiirin uskova sisar, sokea, hänelle valkeus ja valo oli hyvin vieras käsite.
Hän ei ymmärtänyt, kun sanasta valkeus asioita käytiin, täytyi ottaa konkreettinen vertaus, joka jotenkin valaisi hänen tunne, sekä tuntemusmaailman kautta valkeutta.

Kysyin: ”oletko kylmästä kellarista tullut ulos aurinkoon joka lämmittää sinun kasvojasi”?
Siitä sain oivan kuvan, millä voin kertoa hänelle valkeudesta ja valosta, joka tavoittaa vastaanottajan.

Me mielenmaailmassa kuljemme näitä kylmiä pimeitä kellareita, jopa niin, esim. kun kellari on uusi, pietty ja bitumoitu sisältä, kosteuseristetty, se todella on pimeä. Siellä ei näe mitään ja valokin on rajallinen, vaikka valoa siellä pitäisi lampussa. Se ei heijasta mistään. Sitä kuvausta voidaan käyttää mielemme maailmaan nyt.
Se mielemme on aina rajattu uskovanakin ja aina tarvitaan valoa.
Jumalan sana on valo, me voimme mennä valoon ja tämä valo tulee ulkopuolelta ja voimme olla sen lämmössä, sekä hoidossa.
Sitä on Jumalan sana ja tahto, se valaisee, se hoitaa, se luo terveyttä sekä kasvua ja hyvinvointia. Kristus-valossa, siinä on tietoisuus rakkaudesta, hyvinvoinnista ja hyvästä.
Se on suhteessa Jumalaan ja lähimmäiseen. Huomaa, se tulee ulkopuolelta, ei meidän käsityskyvyistämme.
Me tarvitsemme valoa ja sitä tuo Sana ja Jumalan tahto.
Se on Pyhä, vanhurskas ja hyvä. Sekö pois pantaisiin ja palattaisiin kellariin?
Tämä Jumalan tahto, se suuntaa polkumme oikein ja estää jalkamme kompastumasta. Siihen yhtyy Pyhä Henki ja sen voimasta voi tätä polkua astella.
Se on Hengen valo, Hengen hedelmä, kaikki valo on Hänestä, ei meidänlaista valoa, vaan Hänen.
Sekö pantaisiin pois? Sanottaisiin, koska olemme voimattomia, pitää palata kellariin, ettei se valo saisi paljastaa koko matkamme aikana kaikkea meistä?
SE valo valaisee koko elämämme ajan, ja niin kauan kun taivas ja maa on.
Me sitä tarvitsemme, koska meissä asuu pimeys.
Lihamme on heikko ja sisävaloilla siinä kellarissa ei kannata suuntimia ottaa.

Kun valossa vaellamme, emme ole niskoittelevia, emme halua olla, koska pian se liha saa vallan.
Hengen hedelmä ei saa tilaa.
Eli jos hengen hedelmä, kilvoittelun mieli ei saa meissä tilaa, me olemme aivan lain alaisia.
Kristittykin on tappanut, tehnyt monenlaista pahaa ja näin ollen Antti sinun puheesi on toista ääripäätä,
Eli sinun pitää sisäistää kuten se pikku tyttö tullessa koulusta kotiin, kertoi äidille: "äiti, meidän on opetettava lakia, -ei ole lupa tappaa"..
Eli laki ei ollut silloin koulutappajalla sydämessä, ei ollut opetettu tai sitä ei sisäistetty.
Eli laki on hengellinen, se pitää sisäistää terveesti ja oikealla tavalla...

Syntisille, Antti siteerasit kirjoituksessasi, että laki on pantu syntisille..
Niin, olemmeko me syntisiä, kyllä, ja vasta ymmärtäessämme syntisyytemme ja missä se todellinen vapaus on, olemme vanhurskaita. ”päästä meidät jostakin?”” pahasta! siis uskovan, syntisen..

Syntisenä vanhurskautetaan armosta, ilman tekoja, mutta usko pitäisi näkyä kylläkin vielä teoista.
Kyllä siinä on molemmat, mutta ei ansaintamielessä.
Ei ole lupa opettaakaan muuta, ei jättää pienintä / kään kirjainta pois, ettemme syntiä tekisi.
Hengen hedelmä, ei lihan hedelmä.

Se meidän hurskastelu, se paistaa kuin mädäntynyt liha läpi, ja jos hylkäämme Jumalan tahdon siinä se haisee pahalle.
Hyi, kun omaa vanhurskautta vedetään esiin.
En tarvitse Jumalan tietoista tahtoa armahdettuna. En tarvitse valoa elämääni, en, en, en. lakihenkistä…
Synnin ja kuoleman laki? Mikä on otasi, synnin ota on laki.

Sovitus on Kristuksessa, mutta anna sen sovittaa myös Jumalan tahdon itseesi, koska sana sanoo, että antakaa sovittaa, muuten sitä sovitusta ei ole. On omasovitteinen palttoo yllä, ei Sanan sovitteinen palttoo Kristuksessa, jossa Hänen tahtonsa mittasuhteet olisi sydämen ovien pihtipieliin laitettu, se ahdas portti.. se ahdas portti..

Meidän ei tarvitse sovitusta hankkia seremonialain avulla, tuoda uhrilammasta ja syödä sitä, vaikka moni vanhanliiton ajatuksella pääsiäislammasta on nauttinut, kuten Egyptin ajoista yhtenä esimerkkinä tuotiin, veripihtipieli sivelyineen. Söittekö kaiken, jaoitteko naapurin kanssa, vyötettynä valmiina lähtemään?
Seremoniallisen lain alla emme ole, mutta Jumalan ohjaavan lain alla kyllä.
Se kääntää matkalaisen katseen aina uhrikaritsaan, joka on uhrattu syntiemme sovitukseksi.
Muuta uhria ei tarvita, mutta synti on synti edelleen, sovitetullekin. Päästä meidät pahasta.
Jotain tarvitaan, että vaeltaisimme armossa, on tietoisuus tiestä.
Selkeä kartta, estää eksymästä, Rakasta Herraa ja lähimmäistä, kiteytetty Jumalan tahdon käskyt ja ohjeet, Jumalan valtakunnan rajat maailmaan. Synnin käsite, että tiedetään mitä vastaan täytyy vanhurskaankin taistella jopa verille asti. Kilvoitus, Kristuksessa. Se ei anna lihanhuulille lupaa kieltää Jumalan tahtoa, pienintäkään ja näin opettaa….

Oletko Antti samaa mieltä?----

Miksi tuomitset adventistin? Katselen heitä, en kaikkia, vaan joitakin, huultensa todistus, Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. …. kunnioittavat Jumalan lakia armahdettuna, kuten mekin vaimoni kanssa. .. Meillä on tilaa, mutta onko sinulla… ja monella muulla.

Ehkä opillisia näköala eroja on, mutta missä se piirretty oikeellisuus on, koska tietomme on vajavaista, kunnes se muuttuu täydelliseksi. Mittautetaan toisella mittamme mukaan.

Mutta kun mittautetaan, niin meidän mitta-astiamme yläpuolella on taivaallinen mitta- ja sitä älkäämme unohtako. Velka on niin suuri, että maksajaa meistä ei löydy, on PYHÄ, PYHÄ TAHTO ja meidän lihamme, jonka on kuoltava tämän tahdon äärellä.

Ei yksikään piirto, vaikka ei sitä täyttää voida / kaan, mutta se on suuntima, mihin pyrkimys sydämestä kuuluisi olla. Maa makaa sen mukaan, mitä me edustamme ja tämän maan ruhtinaan valtakunta voi hyvin, kun kumarrumme kultaisten vasikoiden, isien perinnäissääntöjen, eteen rähmälleen, että saisimme kaiken tarvitsemamme.

Ei huulten hedelmää, että laki sekä evankeliumi eivät kuuluisikaan yhteen.
Ei, sellaista hedelmää, lihallista rienaajan ajatusta liian laveasta hengellisestä tiestä, jossa ei olisi taivaallisia rajoja oikein nimettyjä rajoja.

kirjoitti.
eräs opetuslapsi

: ))))) kirjoitti:

Totta puhut, lakia ei ole pantu hurskaita vastaan ja monella se // hurskaus on käsin kosketeltava.
He ovat niin hurskaita, että jopa hylkäävät Jumalan Pyhän tahdon aivan kuin fariseukset konsanaan.
He asettivat omat päämäärätietoiset ohjeistuksensa, että se pyhyys on tässä, eikä huomanneet ollenkaan, että piti tehdä ja myös elää sen mukaan.
Tästä juuri Jeesus nuhteli heidän käsitystään ja sanoi opetuslapsilleen ohjeen.

Eli kun ristin juurelta lähdetään kääntyneenä, niin siitä pitäisi lähteä kristittynä, eikä julistaa sitä, että koska heikkoja ollaan niin Halleluja, heikkojen ei tarvitse kääntymystään edes osoittaa millään, vaan vielä huulillamme todistetaan, ”Jumalan tahdon määre ei sido millään lailla” peruste heikkoutemme, se vapauttaa….

Siinä ei todella nähdä syvyyksiä, eli Jumalan tahdon rakkauden äärettömiä syvyyksiä, korkeuksia ja leveyksiä, jotka ovat Hengen hedelmiä.
Hengen hedelmää ei sallita, se on lakihenkistä joidenkin mielestä.
He ovat omassa juoksuhaudassa sotimassa, kuten tuo kuva antoi ymmärtää.
Vaan lihan käsitteessä oletetaan kun lain henkeä ei ymmärretä, se lakihenkiseksi.
Toden teolla Jumalan valtakuntaan pyritään väkisin laittomuuden hengessä, vaikka kovasti siteerataan sitä päinvastaiseksi.

Laki, se sinällään tekona ei pelasta ilman Kristusta, mutta sen hylkääminen kadottaa siinä missä armon hengen polkeminenkin.
Tämän on uusitestamentti selkeästi sanonut peräkkäisissä jakeissa.

Mutta Antti mielellään näkisi adventtiuskovan sen lakihenkisen pelastuksen pyrkyriuskovaksi.
Sen oletuksen varjolla hän saarnaa, saarnaa, saarnaa, saarnaa, saarnaa... jopa joissakin saarnoissa niin, että on itsekin mennyt ohi jonkun muun opin lumoihin..
Ehkä siihen lopunajan 7 vuoden vaiva-aikaiseen ja salaistempaamisen oppeihin, olenko ymmärtänyt oikein?
Mutta näin sivusta seuraajana näkee yhdessä sun toisessa omia hapatteita ja voi kertoa, tosin joskus ei sekään tavoita, valokäsite ei saa otetta Sanasta.
Siinäpä sitä sokeutta on ja kerron esimerkin siitä kuinka joku asia ei ehkä tavoita sokeaa, muuten- kuin jotenkin muulla esimerkillä valosta.

Eräs kirkonpiirin uskova sisar, sokea, hänelle valkeus ja valo oli hyvin vieras käsite.
Hän ei ymmärtänyt, kun sanasta valkeus asioita käytiin, täytyi ottaa konkreettinen vertaus, joka jotenkin valaisi hänen tunne, sekä tuntemusmaailman kautta valkeutta.

Kysyin: ”oletko kylmästä kellarista tullut ulos aurinkoon joka lämmittää sinun kasvojasi”?
Siitä sain oivan kuvan, millä voin kertoa hänelle valkeudesta ja valosta, joka tavoittaa vastaanottajan.

Me mielenmaailmassa kuljemme näitä kylmiä pimeitä kellareita, jopa niin, esim. kun kellari on uusi, pietty ja bitumoitu sisältä, kosteuseristetty, se todella on pimeä. Siellä ei näe mitään ja valokin on rajallinen, vaikka valoa siellä pitäisi lampussa. Se ei heijasta mistään. Sitä kuvausta voidaan käyttää mielemme maailmaan nyt.
Se mielemme on aina rajattu uskovanakin ja aina tarvitaan valoa.
Jumalan sana on valo, me voimme mennä valoon ja tämä valo tulee ulkopuolelta ja voimme olla sen lämmössä, sekä hoidossa.
Sitä on Jumalan sana ja tahto, se valaisee, se hoitaa, se luo terveyttä sekä kasvua ja hyvinvointia. Kristus-valossa, siinä on tietoisuus rakkaudesta, hyvinvoinnista ja hyvästä.
Se on suhteessa Jumalaan ja lähimmäiseen. Huomaa, se tulee ulkopuolelta, ei meidän käsityskyvyistämme.
Me tarvitsemme valoa ja sitä tuo Sana ja Jumalan tahto.
Se on Pyhä, vanhurskas ja hyvä. Sekö pois pantaisiin ja palattaisiin kellariin?
Tämä Jumalan tahto, se suuntaa polkumme oikein ja estää jalkamme kompastumasta. Siihen yhtyy Pyhä Henki ja sen voimasta voi tätä polkua astella.
Se on Hengen valo, Hengen hedelmä, kaikki valo on Hänestä, ei meidänlaista valoa, vaan Hänen.
Sekö pantaisiin pois? Sanottaisiin, koska olemme voimattomia, pitää palata kellariin, ettei se valo saisi paljastaa koko matkamme aikana kaikkea meistä?
SE valo valaisee koko elämämme ajan, ja niin kauan kun taivas ja maa on.
Me sitä tarvitsemme, koska meissä asuu pimeys.
Lihamme on heikko ja sisävaloilla siinä kellarissa ei kannata suuntimia ottaa.

Kun valossa vaellamme, emme ole niskoittelevia, emme halua olla, koska pian se liha saa vallan.
Hengen hedelmä ei saa tilaa.
Eli jos hengen hedelmä, kilvoittelun mieli ei saa meissä tilaa, me olemme aivan lain alaisia.
Kristittykin on tappanut, tehnyt monenlaista pahaa ja näin ollen Antti sinun puheesi on toista ääripäätä,
Eli sinun pitää sisäistää kuten se pikku tyttö tullessa koulusta kotiin, kertoi äidille: "äiti, meidän on opetettava lakia, -ei ole lupa tappaa"..
Eli laki ei ollut silloin koulutappajalla sydämessä, ei ollut opetettu tai sitä ei sisäistetty.
Eli laki on hengellinen, se pitää sisäistää terveesti ja oikealla tavalla...

Syntisille, Antti siteerasit kirjoituksessasi, että laki on pantu syntisille..
Niin, olemmeko me syntisiä, kyllä, ja vasta ymmärtäessämme syntisyytemme ja missä se todellinen vapaus on, olemme vanhurskaita. ”päästä meidät jostakin?”” pahasta! siis uskovan, syntisen..

Syntisenä vanhurskautetaan armosta, ilman tekoja, mutta usko pitäisi näkyä kylläkin vielä teoista.
Kyllä siinä on molemmat, mutta ei ansaintamielessä.
Ei ole lupa opettaakaan muuta, ei jättää pienintä / kään kirjainta pois, ettemme syntiä tekisi.
Hengen hedelmä, ei lihan hedelmä.

Se meidän hurskastelu, se paistaa kuin mädäntynyt liha läpi, ja jos hylkäämme Jumalan tahdon siinä se haisee pahalle.
Hyi, kun omaa vanhurskautta vedetään esiin.
En tarvitse Jumalan tietoista tahtoa armahdettuna. En tarvitse valoa elämääni, en, en, en. lakihenkistä…
Synnin ja kuoleman laki? Mikä on otasi, synnin ota on laki.

Sovitus on Kristuksessa, mutta anna sen sovittaa myös Jumalan tahdon itseesi, koska sana sanoo, että antakaa sovittaa, muuten sitä sovitusta ei ole. On omasovitteinen palttoo yllä, ei Sanan sovitteinen palttoo Kristuksessa, jossa Hänen tahtonsa mittasuhteet olisi sydämen ovien pihtipieliin laitettu, se ahdas portti.. se ahdas portti..

Meidän ei tarvitse sovitusta hankkia seremonialain avulla, tuoda uhrilammasta ja syödä sitä, vaikka moni vanhanliiton ajatuksella pääsiäislammasta on nauttinut, kuten Egyptin ajoista yhtenä esimerkkinä tuotiin, veripihtipieli sivelyineen. Söittekö kaiken, jaoitteko naapurin kanssa, vyötettynä valmiina lähtemään?
Seremoniallisen lain alla emme ole, mutta Jumalan ohjaavan lain alla kyllä.
Se kääntää matkalaisen katseen aina uhrikaritsaan, joka on uhrattu syntiemme sovitukseksi.
Muuta uhria ei tarvita, mutta synti on synti edelleen, sovitetullekin. Päästä meidät pahasta.
Jotain tarvitaan, että vaeltaisimme armossa, on tietoisuus tiestä.
Selkeä kartta, estää eksymästä, Rakasta Herraa ja lähimmäistä, kiteytetty Jumalan tahdon käskyt ja ohjeet, Jumalan valtakunnan rajat maailmaan. Synnin käsite, että tiedetään mitä vastaan täytyy vanhurskaankin taistella jopa verille asti. Kilvoitus, Kristuksessa. Se ei anna lihanhuulille lupaa kieltää Jumalan tahtoa, pienintäkään ja näin opettaa….

Oletko Antti samaa mieltä?----

Miksi tuomitset adventistin? Katselen heitä, en kaikkia, vaan joitakin, huultensa todistus, Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. …. kunnioittavat Jumalan lakia armahdettuna, kuten mekin vaimoni kanssa. .. Meillä on tilaa, mutta onko sinulla… ja monella muulla.

Ehkä opillisia näköala eroja on, mutta missä se piirretty oikeellisuus on, koska tietomme on vajavaista, kunnes se muuttuu täydelliseksi. Mittautetaan toisella mittamme mukaan.

Mutta kun mittautetaan, niin meidän mitta-astiamme yläpuolella on taivaallinen mitta- ja sitä älkäämme unohtako. Velka on niin suuri, että maksajaa meistä ei löydy, on PYHÄ, PYHÄ TAHTO ja meidän lihamme, jonka on kuoltava tämän tahdon äärellä.

Ei yksikään piirto, vaikka ei sitä täyttää voida / kaan, mutta se on suuntima, mihin pyrkimys sydämestä kuuluisi olla. Maa makaa sen mukaan, mitä me edustamme ja tämän maan ruhtinaan valtakunta voi hyvin, kun kumarrumme kultaisten vasikoiden, isien perinnäissääntöjen, eteen rähmälleen, että saisimme kaiken tarvitsemamme.

Ei huulten hedelmää, että laki sekä evankeliumi eivät kuuluisikaan yhteen.
Ei, sellaista hedelmää, lihallista rienaajan ajatusta liian laveasta hengellisestä tiestä, jossa ei olisi taivaallisia rajoja oikein nimettyjä rajoja.

kirjoitti.
eräs opetuslapsi

Muut jo tietävätkin mitä on kristinusko. Et suonut
mahdollsiuutta vastata sinulle, mutta kirjoitan
lukijoille. He ovat tarkoin perehtyneet sinun
esittämiisi syytöksiin ja vetävät johtopäätöksensä. Se on heidän oikeutensa.

Kun pakenimme päällemme kaatuvaa lakia Kristuksen
turviin, me tunnustamme samalla, että laki on
hyvä tuomitsija. Kunnioitettava tuomari.
Siksi toivomme on puolsutusasianajajassamme,
Kristuksessa, jota pääsiäisessä erityisesti
juhlitaan.

Room. 7:10
ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä
antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.
[3. Moos. 18:5; Hes. 20:11; Room. 10:5]

Gal. 2:19
Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin
vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on
Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.

Room. 10:4
Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee
vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.
[Ap. t. 13:38,39; 2. Kor. 3:6; Gal. 3:24]

Tunnustan että synti asuu minussa, Jumalan
lapsessa ja että ilman Kristusta joutuisin
helvettiin lain langettamaa elinkautista kärsimään.

Room 7:19-21
19
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee,
vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20
Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen
tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka
minussa asuu.
21
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon
hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa
kiinni;

Lukijat tietävät että näin on, sillä he ovat jo
tutustuneet Room. 7. lukuun perinpohjin.
TÄSSÄ NE TÄRKEIMMÄT JUMALAN LAIT JA JEESUKSEN KÄSKYT
- mutta sitä ei sanota laiksi vaan rakkaudeksi
- Jumala palkitsee - mutta kenet?

Mark. 4:24
Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette.
Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille
mittaamaan, vielä sen ylikin.
[Matt. 7:2; Luuk. 6:38]

Jumala palkitsee rakastavaisen uskovaisuuden.
Jeesuksen opetuslapsia kunnioittava ja palveleva palkitaan.
Ei palkita lainvaatijoita kohtaan osoitettua
palvelemista.

Matt. 10:42
Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä
maljallisen raikasta vettä
vain siksi, että tämä on opetuslapsi --
totisesti:
hän ei jää palkkaansa vaille."
[Matt. 25:40; Mark. 9:41; Hepr. 6:10]

Jumala itse päättää, mitä kellekin maksaa.

Matt. 20:4
'Menkää tekin viinitarhaan', hän sanoi heille,
'minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.'
Matt. 20:14
Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa
tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle.

Emme tiedä mitä kukin ansaitsee tai paljonko
työtä tekee, sillä suurin työ tehdään salassa ...

Matt. 6:4
että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi,
joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Matt. 6:6
Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje
ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja
sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Matt. 6:18
etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan
sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi,
joka salassa näkee, maksaa sinulle.

Matt. 7:12
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten
teille tekevän, tehkää myös te samoin heille;
sillä tämä on laki ja profeetat.

Jaak 2:12-13
12
Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää
se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin.
[Jaak. 1:25]
13
Joka ei toista armahda, saa itse armottoman
tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta
riemuvoiton. [Matt. 5:7 ]

Luuk. 6:38
Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta,
sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan
teidän helmaanne; sillä millä mitalla te
mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

Saarn. 11:1
Lähetä leipäsi vetten yli,
sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.

Tässä tärkeimmät Jumalan lait!

antti_kantola kirjoitti:

Muut jo tietävätkin mitä on kristinusko. Et suonut
mahdollsiuutta vastata sinulle, mutta kirjoitan
lukijoille. He ovat tarkoin perehtyneet sinun
esittämiisi syytöksiin ja vetävät johtopäätöksensä. Se on heidän oikeutensa.

Kun pakenimme päällemme kaatuvaa lakia Kristuksen
turviin, me tunnustamme samalla, että laki on
hyvä tuomitsija. Kunnioitettava tuomari.
Siksi toivomme on puolsutusasianajajassamme,
Kristuksessa, jota pääsiäisessä erityisesti
juhlitaan.

Room. 7:10
ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä
antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.
[3. Moos. 18:5; Hes. 20:11; Room. 10:5]

Gal. 2:19
Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin
vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on
Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.

Room. 10:4
Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee
vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.
[Ap. t. 13:38,39; 2. Kor. 3:6; Gal. 3:24]

Tunnustan että synti asuu minussa, Jumalan
lapsessa ja että ilman Kristusta joutuisin
helvettiin lain langettamaa elinkautista kärsimään.

Room 7:19-21
19
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee,
vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20
Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen
tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka
minussa asuu.
21
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon
hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa
kiinni;

Lukijat tietävät että näin on, sillä he ovat jo
tutustuneet Room. 7. lukuun perinpohjin.
TÄSSÄ NE TÄRKEIMMÄT JUMALAN LAIT JA JEESUKSEN KÄSKYT
- mutta sitä ei sanota laiksi vaan rakkaudeksi
- Jumala palkitsee - mutta kenet?

Mark. 4:24
Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette.
Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille
mittaamaan, vielä sen ylikin.
[Matt. 7:2; Luuk. 6:38]

Jumala palkitsee rakastavaisen uskovaisuuden.
Jeesuksen opetuslapsia kunnioittava ja palveleva palkitaan.
Ei palkita lainvaatijoita kohtaan osoitettua
palvelemista.

Matt. 10:42
Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä
maljallisen raikasta vettä
vain siksi, että tämä on opetuslapsi --
totisesti:
hän ei jää palkkaansa vaille."
[Matt. 25:40; Mark. 9:41; Hepr. 6:10]

Jumala itse päättää, mitä kellekin maksaa.

Matt. 20:4
'Menkää tekin viinitarhaan', hän sanoi heille,
'minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.'
Matt. 20:14
Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa
tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle.

Emme tiedä mitä kukin ansaitsee tai paljonko
työtä tekee, sillä suurin työ tehdään salassa ...

Matt. 6:4
että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi,
joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Matt. 6:6
Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje
ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja
sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Matt. 6:18
etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan
sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi,
joka salassa näkee, maksaa sinulle.

Matt. 7:12
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten
teille tekevän, tehkää myös te samoin heille;
sillä tämä on laki ja profeetat.

Jaak 2:12-13
12
Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää
se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin.
[Jaak. 1:25]
13
Joka ei toista armahda, saa itse armottoman
tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta
riemuvoiton. [Matt. 5:7 ]

Luuk. 6:38
Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta,
sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan
teidän helmaanne; sillä millä mitalla te
mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

Saarn. 11:1
Lähetä leipäsi vetten yli,
sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.

Tässä tärkeimmät Jumalan lait!

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/t6.html

Lain kolmas käyttö
Status controversiae - keskeinen kiistakysymys

Laki on annettu ihmisille kolmesta syystä: 1. se pitää hillittömiä ja tottelemattomia ulkonaisesti kurissa, 2. se opettaa ihmiset tuntemaan syntinsä, 3. se on uudestisyntyneille varmana ohjeena, jonka mukaan heidän tulee järjestää ja suunnata koko elämänsä - eiväthän hekään ole päässeet eroon lihasta. Tästä lain kolmannesta käytöstä on muutamien harvojen teologien kesken syntynyt kiistaa. Onko lakia saarnattava myös uudestisyntyneille vai ei? Toinen osapuoli on vastannut myöntäen, toinen kieltäen.

Affirmativa
Oikea kristillinen oppi

1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme: Vaikka Kristus on vapauttanut oikein uskovat, todella Jumalan puoleen kääntyneet ihmiset lain kirouksesta ja pakosta, ei näiden silti ole määrä olla ilman lakia, vaan Jumalan Poika on lunastanut heidät juuri sitä varten, että he syventyisivät siihen päivin ja öin (Ps. 119:1). Eiväthän esivanhempamme eläneet ilman lakia edes ennen lankeemusta, vaan Jumalan laki oli kirjoitettu heidänkin sydämeensä, koskapa heidät oli luotu Jumalan (1 Moos. 1:27) kuvaksi.

2. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lakia on tunnollisesti saarnattava, ei ainoastaan epäuskoisille ja paatuneille, vaan myös oikeauskoisille, vilpittömästi kääntyneille, uudestisyntyneille, uskosta vanhurskautetuille ihmisille.

3. Vaikka he näet ovat uudestisyntyneitä, "mielensä hengeltä uudistuneita", ei uudestisyntyminen ja (Ef. 4:23) uudistus ole tässä maailmassa täydellistä vaan vasta alullaan. Uskovaisten "mielen henki" on alituisessa taistelussa lihaa eli meihin koko elämän ajaksi piintynyttä turmelusta vastaan. Tämä vanha Aadam, joka yhä vielä on ihmisen järkeen, tahtoon ja kaikkiin kykyihin piintyneenä, olisi alttiisti ryhtymässä ihmisten uskollisuudessaan keksimiin ja itse valitsemiin jumalanpalvelusmenoihin; siksi on välttämätöntä, että Herran laki aina loistaa meille. Vanha Aadam ei saa noudattaa omaa tahtoaan, vaan se on sekä lain kehotuksin ja uhkauksin että myös rangaistuksin ja kärsimyksin pakotettava seuraamaan Hengen johdatusta ja antautumaan hänen vangikseen (1 Kor. 9:27; Room. 6:12; Gal. 6:14; Ps.119:1; Hepr. 13:21).
4. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lain teot on osattava erottaa Hengen hedelmistä. Lain mukaisia tekoja on katsottava ja sanottava lain teoiksi niin kauan kuin yksinomaan rangaistuksesta muistuttaminen ja Jumalan vihan uhka puristaa ne esiin ihmisestä.

5. Hengen hedelmiä ovat sitä vastoin ne teot, joita uskovissa asuva Jumalan Henki saa aikaan uudestisyntyneiden välityksellä. Niitä uskovaiset tekevät uudestisyntyneinä vapaaehtoisesti, ikään kuin eivät olisi edes kuulleet mistään käskystä, uhkauksesta tai palkinnosta. Tällä tavoin Jumalan lapset (Ps. 119:1) "elävät Jumalan laissa" ja vaeltavat sen mukaan. Pyhä Paavali kutsuu lakia Kristuksen laiksi ja mielen laiksi. Silti Jumalan lapset eivät ole lain alla, vaan armon alla (Room. 7:25; Room. 8:7).

6. Laki on siis yhä vielä yksi ja sama laki niin katuville kuin paatuneillekin, niin uudestisyntyneille kuin uudestisyntymättömillekin, sillä se on Jumalan muuttumaton tahto. Ero on kuuliaisuudessa eli pelkästään ihmisissä. Uudestisyntymätön tottelee lakia pakosta, vastahakoisena - ja niin täyttää lain vaatimuksia vielä uudestisyntynytkin, sikäli kuin hän on lihaa. Mutta uskova, sikäli kuin on uudestisyntynyt, tekee alttiisti ja vailla pakkoa sellaista, mitä ei mikään lain uhkaus ikinä saisi häntä tekemään.

Negativa
Väärä oppi

Edellä sanotun perusteella me hylkäämme vahingollisena, kristillisen siveellisyyden ja oikean jumalisuuden vastaisena sellaisen harhaopin, jonka mukaan lakia ei edellä selostetulla tavalla pitäisi saarnata kristityille, oikein uskoville, vaan ainoastaan epäuskoisille, paatuneille jumalattomille.