jota olette koskaan kokeneet ? Onko se ollut henkistä vai fyysistä kipua ? Voiko henkinen kipu olla suurempaa kuin fyysinen ? - Sana on vapaa.
Mikä on
suurin kipu
28773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
olen synnyttänyt käynnistetyn ja tavallisen synnytyksen ja käynnistetty oli sellasta kipua et ihmettelen miten pysyin hengissa. Tavis synnytys oli ok.
Henkinen kipu on jollain tapaa pahempaa mut henkisen kivun kans voi jäädä elään. Jos sitä synnytys kipua tuntis vaik viikon niin kuolis.
...
lisäksi epiduraalin saa vasta tuntien päästä käynnistyksestä. Se on helvetti se. Mut ei sitä voi tajuta jos ei itse koe. Tavis synnytykseen tehos epiduraali kyl jotenkin ja sen saikin nopeemmin kun kohdunsuu oli jo auennut.
Ihmistä voi satuttaa pitkäaikaisesti niin pahasti henkisesti ettei sitä koskaan unohda.
Esim.raiskaus ja hyväksikäyttö,kiusaaminen,pahoinpitely,alistaminen..
kaikki on henkistäkisaamista joista jää syvät haavat, monella ne ei koskaa arveudu.
lisäksi fyysisestä kivusta voi jäädä kehoon pysyvät vammat. Niiden kanssa eläminen voi olla yhtä helvettiä.
mut luultavasti ukkovarpaan kynnen repeäminen ylös kun unohdin ottaa jalkani edestä ovea avatessa.
varvas mahtu menemään oven alite mut kynsi ei.
ette joudu oikeeta kipua edes tuntemaan kun ette synnytä... On multaki kynsi lähteny. Eipä ole verrattavissakaan synnytykseen.
mieleisesi
http://www.riemurasia.net/jylppy/16308/Tiukka_paikka
keskarin kynnenkaa,jäi oven väliin odusti ja sehän taittu niin et piti repiä irti:)..sen alla oli kamalaa sinertävää veri mössöä,ja hiukan kesti et kasvo uus kynsi.
ei ole reilua.
http://poetry.rotten.com/weightlifter/
tulee synnytys mieleen tuostakin ;)
pahempi,kroppa on suunniteltu siten että jos fyysinen kipu tulee liian kovaksi taju lähtee,ja silloin ei tunne mitään.
tähänmennessä oli la illasta ma aamupäivään jatkunut hammassärky.
hammassärkyjä ollut usein. Ei paha. on se niin epäreilua. Tutkittu on et miehet ei synnytyskivusta jäis henkiin.
siihen, mikä toiselle ei ole mahdollinen.
mikä on sattunut eniten... Tupakalla polttaminen, auton/radion/tms -antennilla hakkaaminen vai yks juttu mistä en nyt viitti mainita...
viiltelin ja polttelin itseäni myös palavilla tumpeilla. Arvet jäi..kipu ei .
Ja piiskaaminen on vaan nautintoa.
niin :)
Fyysinen kipu: tietenkin synnytyskivut tai siis ne supistukset. Mutta joku lisävoima siinä synnytyksessä on, kun vaikka se kipu on tosi paha niin sen vaan kestää. Pahempi kipu on melkein ollu joskus sellainen vatsakipu kun se sattui niin kovaa, että kylmiä hikikarpaloita valui pitkin vartaloa. Se oli paljon pelottavampaa kun ei tienny syytä. Synnytys on kuitenkin odotettu tapahtuma ja sen kivun tietää lakkaavan kun lapsi syntyy. Eikä miullakaan esikoisen synnytys ollu helpoimmasta päästä.
Siltikin sanoisin, että henkinen kipu (silloin kun sitä on ollut)on ollut pahempi. Sitäkin on ollut monentasoista.
silloin kun tuo polvi hajosi, ai mutta eihän sitä voi verratakaan synnytykseen joten mitäs mä tässä lässytän. Joka tapauksessa sitä kesti viikon silleen ettei sillä voinut astua, ja moni synnyttänyt kuitenkin kävelee aika pian synnytyksen jälkeen jotta sitä vaan kun joku äippä tulee tänne kohta kuitenkin vertailemaan. Ekana kahtena yönä en pystynyt nukkumaan lainkaan kivun takia.
Ja siis tästähän on jo viisi (5) vuotta aikaa mutta vieläkin kolottaa ja välillä ei pysty käveleen eikä nukkumaan edelleenkään, notta kestää ainakin pidempään kuin synnytys jos ei nyt ihan yhtä kipeä koskaan ole ollutkaan.
Pyydän myös anteeksi etten jaa synnytyskipukokemuksia mutta sen verran on käynyt että 2 luuta on murtunut ja 2 katkennut. Eniten noissa vittuttaa arvet jotka niistä jäi. Pahin on kuitenkin viikon kestävä hammassärky jonka aikana ei voinut syödä eikä nukkua.
on varmaan ollu sillon ku tipuin päälleni. Tosin siinä kivussa oli se hyvä puoli että taju meni. Ei muista koko kipua. =)
Mut vittumaisin kipu on ollu se kun paperi on viiltäny sormenkynnen alta. Miten voiki niin pieni asia tehdä niin häijyä.
Joo. Ja mäkään en oo synnyttäny, joten pieniähän nää mun kivut on ollu. =)
mulla meinas kerran mennä taju kun löin kantapään jonnekin ja näin kun sukkaan tuli kahden euron kokoinen veriläiskä. Oli pakko mennä sohvalle ottamaan lukua :D
Toi paperiviilto voittaa kyllä monet kolhut.
päivän häilyin tajunnan rajamailla. Kun kipukohtaus taas tuli, oksensin, vaikka mitään ei sisällä tietenkään ollu, sain kipupiikin, joka todella vei kivun pois ja nukuin taas. Olin tiputuksessa. Ja olin silloin raskaana 5:llä kuulla. Ja voin kyllä sanoa, että ainakin mun tapauksessani synnytyskivut ei ollu yhtään mitään näihin kipuihin verrattuna.
Henkiset kivut on taas sellaisia, että ne ei välttämättä lähde koskaan pois. Ne ei ehkä paranekaan. Pahempia ne on kuin fyysiset kivut.
ylivoimaisesti ja aiheuttaja raskaudenkeskeytys (enkä siihen kaipaa sanomisia). ei sitä vielä sen alkukivun alkaessa tienny mitä oli eessä mutta kipuihin ei auttanu piikit eikä pillerit vaikka houre olo tuliki, oli kerta sen verran "isoksi" jo kerinny kehittyä. henkisestä sen verran että kyllä sitä on käyny jo aikoja sitte sen verran kipiää ettei enää sellaset oikein taho tuntua missään ja fyysisille kivuille ei aina voi vaan tehä mitään mutta henkiseen voi asennoitua "oikealla" tavalla tms. kaikki riippuu niin ihmisestä.
kun et tiedä missä lapsi on ja etsit häntä jo useamman vuorokauden, eikä jälkeäkään.
Sitä kipua ei voita mikään muu kipu ja sen tiedän henkilökohtaisesti, jos jotain kipua nyt täytyy lähteä keskenään vertailemaan.
Kivun kannalta katsottuna olisi parempi, että miehet synnyttäisivät. Miehet kestävät kipua paremmin, joten synnytys olisi helpompi. Mutta näitä asioita ei voi muuttaa. Naisten on vain kestettävä jos haluaa lapsia.
Suurin fyysinen kipu on ollut kuukautiskivut. Muutaman kerran on taju lähtenyt kun kipu on ollut niin kovaa :(