Oletko valikoiva

et itse vastaa kysymyksiisi???????!!!!!

valikoiva. Jotkut ihmiset ovat sellaisia energiasieppareita ja sellaiset varastavat multa loputkin voimat. Sellaisten kanssa tavallaan kuihtuu kokoon ja on pakko päästä pois.

Toiset taas ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, joko puukottaneet selkään tai eivät ole olleet tukena silloin kun olisin sitä tarvinnut. Niin sellaisetkin ihmiset muuttuvat aika arvottomiksi.

Ei mulla ole ollut koskaan hirveästi kavereita, mutta ne jotka ovat parhaimmat olleet, ovat sellaisina pysyneetkin.

Parhaat kaverit on niitä, jotka on säilyneet läpi vuosien muista suhteista ja välimatkoista huolimatta.
Huonot kaverit on sit niitä, jotka eivät ole säilyneet, tietty.:)

mussa on sen verran erakkoa, etten edes jaksaisi kovin laajaa kaveripiiriä. Hyvän kaverin musta tekee luotettavuus ja se, että autan ja kuuntelen aina tarvittaessa jos vain voin. Huonon taas se, että olen ehdoton ja myös kyllästyn helposti ihmisiin.

En pysty normaalitilanteissa flirttaamaan seksuaalisesti,avautumaan miehille ympärilläoleville,edes ulkonäköposeeraamaan.Olen se, jolle vakuutetaan, että kyllä sä näytät tänään tosi hyvältä..Onnistun magnetoimaan luokseni aika ylväitä ja itsetietoisia henkilöitä,joilla kemiat natsaavat. Sopeutuvaisuus, keskinkertainen tavanomaisuus ja lojaalisuuteni ovat mussa peruskaveriomppareita.

En koskaan ole ystävälle tissivako /öinen sääripari teepöydässä/huvilan kaunisnaama joka välkehtii hampaillaan.En toisaalta reagoi solullakaan,jos seurueeseen tupsahtaa "polulta hairahtanut" - hyväksyn erilaisia persoonia.

Mun seurat ovat aina koirahierarkisia,jäänne ponihulluuden ajoilta.Meillä on 1- 1/2 stara, 1 tyttöystävä joka harrastaa yhdyntöjä säännöllisesti ihan face up, ja sit mä. Mä olen kassien,laukkujen ja mahdollisten läppäreiden kantaja.Myös paellanteko sujuu reseptikirjalla ;>

En ole äänekäs, mutta hihittäjä;>

tyyliin mieluummin yksin ku huonossa seurassa ja sehän luonnistuu. ja jos se pettää niin lorun loppu. tuttuja on kyllä paljo, kavereitaki ehkä muutama mutta ei mulla oo niin tapana silti hengailla niitten kanssa, muutenki asutaan vähä erillään, mutta hauskanpidon merkeissä yleensä. ja ylipäätään luotettavuus on hyvässä kaverissa oltava ja tukeminen jos sitä tarvii kun taas huonossa tietenki tuon vastakohdat. enkä välitä myöskään jos toinen puhuu aina vaan itestään ja kääntää kaikki itseensä vaikka muuten olis ihan jees kaveri. toisekseen oon aika surkea luottamaan ihmisiin joten seki vähä mutkistaa ihmissuhteita, ehkä hyvänäki kaverina olemista jollain tasolla.