Kunpa tuolla naisten logiikka osiossa tuli esillä tämä vertaus parinvalinnasta kaupankäyntinä, niin tahdonkin kysyä muilta että mitä mieltä tästä ollaan. Tosin mielestäni suomi24 keskustelufoorumi saattaapi tuoda vääristyneen kuvan koko kansan keskuudesta, sillä täällähän pidetään melko yleisesti yleisenä tietona näitä ATM-YTM erotteluja ja kaikkea tasoerotteluihin liittyvääkin varmaan.
Eli tässä se tulee: pidättekö/ajatteletteko parinvalintaa seurustelumielessä kaupankäyntinä? Jos ajattelette niin miksi? Pyrittekö saamaan aina parasta vastinetta itselleni eli tinkaamaan jotain itseänne "parempitasoisempaa"? Pelailetteko jotain pelejä, jossa teillä on muutama vastakkaisen sukupuolen edustajaa ympärillänne ja valikoitte siitä sen kaikista (objektiivisesti mitattuna) parastasoisen?
Vai valikoitteko muulla tavoin?
Sori vaan mutta mun mielestäni noi kaupankäyntijutut on täyttää ROSKAA! Ei ihmiset ensinäkään ole mitään koneita, jotka voivat unohtaa kaikki tunteensa pois ja etsiä mekaanisesti jotain "parempitasoista". Kuulostaa joltain yläasteikäisten ajattelulta. Itse oon kasvanut moisten yli. Olen 28 vuotias.
Toihan on ihan roskaa, jos kaksi ihmistä ihastuvat toisiinsa. Toinen ois nyt sitten vaikka "yläluokkaa" ja toinen "keskiluokkaa" niin tämä parempitasoinenko ei sitten missään nimessä piittaa tunteistaan huolimatta tästä toisesta millään tavalla, vaan paheksuen katsoo sieltä pilvistä tätä omassa tavismaisuudessaan rypevää ja niin säälittävästi aloitteita tekevää osapuolta :D
Eiköhän miehet ja naiset esim. pariudu ristiin ulkonäön mukaankin:komeat ja kauniit niiden tavisten kanssa jne.
Joku pässinpää tais kirjoittaa jonkun kirjan jostain prkl ihmisten välisestä markkina-arvoteoriasta ja sit jotkut kai luettuaan sen intoilee moisesta asiasta ;)
Muut saa pelata säälittävän lapsellisia pelejään, mut mä ainakin koitan eka tutustua naisiin ja sit seuraan tunteitani...
Eli tässä se tulee: pidättekö/ajatteletteko parinvalintaa seurustelumielessä kaupankäyntinä? Jos ajattelette niin miksi? Pyrittekö saamaan aina parasta vastinetta itselleni eli tinkaamaan jotain itseänne "parempitasoisempaa"? Pelailetteko jotain pelejä, jossa teillä on muutama vastakkaisen sukupuolen edustajaa ympärillänne ja valikoitte siitä sen kaikista (objektiivisesti mitattuna) parastasoisen?
Vai valikoitteko muulla tavoin?
Sori vaan mutta mun mielestäni noi kaupankäyntijutut on täyttää ROSKAA! Ei ihmiset ensinäkään ole mitään koneita, jotka voivat unohtaa kaikki tunteensa pois ja etsiä mekaanisesti jotain "parempitasoista". Kuulostaa joltain yläasteikäisten ajattelulta. Itse oon kasvanut moisten yli. Olen 28 vuotias.
Toihan on ihan roskaa, jos kaksi ihmistä ihastuvat toisiinsa. Toinen ois nyt sitten vaikka "yläluokkaa" ja toinen "keskiluokkaa" niin tämä parempitasoinenko ei sitten missään nimessä piittaa tunteistaan huolimatta tästä toisesta millään tavalla, vaan paheksuen katsoo sieltä pilvistä tätä omassa tavismaisuudessaan rypevää ja niin säälittävästi aloitteita tekevää osapuolta :D
Eiköhän miehet ja naiset esim. pariudu ristiin ulkonäön mukaankin:komeat ja kauniit niiden tavisten kanssa jne.
Joku pässinpää tais kirjoittaa jonkun kirjan jostain prkl ihmisten välisestä markkina-arvoteoriasta ja sit jotkut kai luettuaan sen intoilee moisesta asiasta ;)
Muut saa pelata säälittävän lapsellisia pelejään, mut mä ainakin koitan eka tutustua naisiin ja sit seuraan tunteitani...
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tavallaan kaikki ihmissuhteet (unohdetaan nyt hyväntekeväisyys,sukulaissuhteet ja vapaaehtoisuuteen perustuvat huoltosuhteet) ovat kaupankäyntiä. Toiselle annetaan jotain vastineeksi toisen seurasta. Tietenkään tosimaailmassa ei varsinaisesti laskelmoida tuolla tavalla että "lähden kaverin kanssa elokuviin,sitten voin painostaa häntä lähtemään lätkämatsiin huomenna".
Yleensäkkin kyse on siitä että ihminen on toiselle mielekästä seuraa vaikka ihan puheiden ja ulkonäön perusteella ja kun toinen osapuoli on myös toiselle mielekäs kuunneltava ja katsottava,niin suhde on valmis syntymään. Oli kyse sitten kaverisuhteesta tai rakkaudesta.
-
Raiskaus on esimerkki sellaisesta tilanteesta jossa miehellä (tai naisella) ei ole tarpeeksi annettavaa toiselle osapuolelle ja hän ikäänkuin sivuuttaa sen maksuvaiheen; on vähän niin kuin varas kaupassa.
Kyllä ihmisten mielissä on jonkinlaiset 'tasot',niitä ei vain välttämättä mitenkään nimetä. Jotkut ei miellytä yhtään,jotkut vähän ja jotkut paljon jne.
Se ongelma mihin tässä keskustelussa on nyt menty on sellainen fatalismi että jos joku mies ei saa naista tietyllä hetkellä niin sitten kerrotaan että mies on 'ATM' mikä tarkoittaa yhtä kuin että miehellä ei ole naista.
Mies: En oo saanu naista.
Paskantärkeä teoreetikko: Se johtuu siitä että olet ATM.
Mies: Ai,mitä se tarkoittaa?
Teoreetikko: Sitä että et saa naista.
Mies: No,niinhän minä juuri sanoin että en ole saanut naista. Ei sitä tarvitse minulle kertoa.
Jos ihmisessä ei ole jotain ammottavan silmiinpistävää 'vikaa' tai häiritsevää piirrettä, niin kaikenlainen pessimismi on liioiteltua,ja useimmissa tapauksissa onkin juuri niin.
"Raiskaus on esimerkki sellaisesta tilanteesta jossa miehellä (tai naisella) ei ole tarpeeksi annettavaa toiselle osapuolelle ja hän ikäänkuin sivuuttaa sen maksuvaiheen"
Samalla tavallako käsität muut väkivalta- ja vallankäyttötilanteet? Ja jos et tiennyt, niin raiskauksessa ei ole perimmältään edes kyse seksistä, vaan vallankäytöstä ja alistamisesta.
"Toiselle annetaan jotain vastineeksi toisen seurasta. Tietenkään tosimaailmassa ei varsinaisesti laskelmoida tuolla tavalla että "lähden kaverin kanssa elokuviin,sitten voin painostaa häntä lähtemään lätkämatsiin huomenna"
Tässä ei ole kyse kaupankäynnistä, vaan vastavuoroisuudesta, yhdessä tekemisestä/menemisestä ja ystävyyden/kaveruuden/suhteen hoitamisesta ja ylläpitämisestä.
"Kyllä ihmisten mielissä on jonkinlaiset 'tasot',niitä ei vain välttämättä mitenkään nimetä. Jotkut ei miellytä yhtään,jotkut vähän ja jotkut paljon jne. "
On täysin selvää, että ihmisillä on erilainen maku ja eri ihmisistä pitää tai ei pidä eri tavoin tai eriasteisesti. Ei niitä silti yleensä tasoiksi kutsuta. Eikä ihmisiä myöskään pysty tietyjen kriteerien tai ominaisuuksien mukaan laittamaan mihinkään tiettyyn kategoriaan. Ja kun ihminen tosissaan ihastuu tai rakastuu, ei tuollaisia todellakaan mietitä.
Ihmisten vertaaminen ja samastaminen esineisiin, hyödykkeisiin tai kulutustavaroihin on epätervettä. Tosin se taitaa valitettavasti olla yhä lisääntyvä trendi. Ei tarvitse ihmitellä, että niin monet ovat yksin ja että esim. mielenterveysongelmat lisääntyvät.
"Tavallaan kaikki ihmissuhteet (unohdetaan nyt hyväntekeväisyys,sukulaissuhteet ja vapaaehtoisuuteen perustuvat huoltosuhteet) ovat kaupankäyntiä. Toiselle annetaan jotain vastineeksi toisen seurasta. Tietenkään tosimaailmassa ei varsinaisesti laskelmoida tuolla tavalla että "lähden kaverin kanssa elokuviin,sitten voin painostaa häntä lähtemään lätkämatsiin huomenna"."
Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa, näin luulisin. Mutta etkö varsinaisesti puhu vastavuoroisuudesta, etkä kaupankäynnistä? Vastavuoroisuushan juuri jättää vähemmälle huomiolle erilaisten asioiden arvot ja laskelmoinnin. Esimerkiksi: tarjoon tolle ystävälleni bissee kun se autto mua muutossa tai tuon sille kaupasta jonkin tärkeen tuotteen, koska se kuunteli ja autto mua eilen. Nämä asiat ovat jossain määrin yhteismitattomia eli on vaikea sanoa kumpi teko on arvokkaampi.
"Yleensäkkin kyse on siitä että ihminen on toiselle mielekästä seuraa vaikka ihan puheiden ja ulkonäön perusteella ja kun toinen osapuoli on myös toiselle mielekäs kuunneltava ja katsottava,niin suhde on valmis syntymään. Oli kyse sitten kaverisuhteesta tai rakkaudesta."
Tässä nostaisin esiin myös tärkeen asian että kaikenlaisen epämuodollisen ihmissuhteen ehtona mielestäni on se että kaksi ihmistä on samalla aaltopituudella. He ymmärtävät toisiaan eivätkä ole kuin eri planeetalta. Tämä varmaan liittyy osittain siihen mitä kirjoitit?
"Raiskaus on esimerkki sellaisesta tilanteesta jossa miehellä (tai naisella) ei ole tarpeeksi annettavaa toiselle osapuolelle ja hän ikäänkuin sivuuttaa sen maksuvaiheen; on vähän niin kuin varas kaupassa."
"Kyllä ihmisten mielissä on jonkinlaiset 'tasot',niitä ei vain välttämättä mitenkään nimetä. Jotkut ei miellytä yhtään,jotkut vähän ja jotkut paljon jne."
Tottakai on. Mutta tarkoitinkin vastustavani nimenomaan yleisiä tasoja. Nuo tasot kun on jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisia:
-Tykkään A:sta tosi paljon, koska ymmärretään toisiamme. Olemme ystäviä
-B on lähinnä vain kaveri, jonka kanssa tulee tehtyä kaikkea mukavaa, käytyä kaupungilla jne
...jne
Tottakai ihmiset arvottavat muut ihmiset: jostakin pitää enemmän ja jostakn vähemmän. Vastustan silti käsitystä, että jokaiselle ihmiselle olisi muka jokin yleinen taso, vaikka pistemäärän perusteella laskettavissa, joka määräisi miten hänen tulisi käyttyäytyä ja muodostaa ihmissuhteensa. Tämä yleinen tasoajatteluhan itseasiassa muistuttaa sosiaaliluokka-ajattelua ja sen korostamista. Suomessahan sosiaaliluokkien erot ja vaikutukset jokapäiväiseen elämään ovat varsin pienet.
"Se ongelma mihin tässä keskustelussa on nyt menty on sellainen fatalismi että jos joku mies ei saa naista tietyllä hetkellä niin sitten kerrotaan että mies on 'ATM' mikä tarkoittaa yhtä kuin että miehellä ei ole naista."
"Mies: En oo saanu naista.
Paskantärkeä teoreetikko: Se johtuu siitä että olet ATM.
Mies: Ai,mitä se tarkoittaa?
Teoreetikko: Sitä että et saa naista.
Mies: No,niinhän minä juuri sanoin että en ole saanut naista. Ei sitä tarvitse minulle kertoa."
No niinpä! Jotain ATM-mallia pidetään asiana, joka selittää jonkin lopputuloksen, esim. huonon menestymisen naissuhteissa. Se on monelta osin epätosi selitys, joka vääristää asioiden oikean laidan. Olen täysin varma että ne monet, jotka sanovat ATM:n alhaisen tason olevan syynä huonolle menestymiselle samalla valehtelevat itselleen ja muille. Todellisia syitä saattaa olla yhtä monta kuin on näitä "valehtelijoitakin": liika herkkänahkaisuus, pessimismi,hiljaisuus/ujous,omalaatuisuus...Ja kaikki nämä ihmiset sitten sivuuttavat oleellisemmat syyt sen alle että soittavat sitä vanhaa levyä, ajatusmallia joka on kuin noidankehä: Olen ATM -> En saa naista-> Minun ei kannata yrittääkään, koska olen ATM... :D
Ihmiset eivät monesti vain yksinkertaisesti kestä totuutta.
"Jos ihmisessä ei ole jotain ammottavan silmiinpistävää 'vikaa' tai häiritsevää piirrettä, niin kaikenlainen pessimismi on liioiteltua,ja useimmissa tapauksissa onkin juuri niin."
Ok, kiitos vastaukseta. Toithan tärkeitä puolia asiaan. Korostaisin ennemmin tosiaan vastavuoroisuutta kuin kaupankäyntiä: jos minulla on velvollisuus auttaa ystävääni niin voin odottaa myös hänen auttavan minua. Ongelmana kaupankäyntianalogiassa on monia asioita, sillä se vääristää liikaa koko ihmissuhteet liian mekanistiseksi, jättäen pois tunteet ja monet muut oleelliset monimutkaist seikat.
Yhteenvetona:
Ihmissuhteissa on niin monia puolia, siksi vastustan kaupankäyntivertausta, koska se on liian mekanistinen.
edes leikilläsi provosoidaksesi vetää jotain raiskausta tähän keskusteluun... Kuten sanottu raiskaus on perversio vallankäytöstä!
En tiedä oletko itse miten sosiopaatti, mutta jos ajattelet ihmisiä kauppatavarana jonka avulla hyödyt jollain tavoin toisista, ei sinulla ole lainkaan empatiaa tai kykyä muutenkaan ihmisille tuttuun tunneälyyn.
Historia on täynnä rakkaustarinoita joissa niinsanotusti eritasoisest ihmiset ovat rakastuneet, niin käy myös tänä päivänä, sillä ONNEKSI jotkut eivät ajattele samoin kuin sinä.
Jos johonkin viehättyy, siinä on kyse fysikaaliskemiallisista reaktioista, ei siitä mikä on toisen status työmarkkinoilla tai muuten.
Toki maailmasta löytyy pyrkyreitä molemmista sukupuolista, mutta kumppaninvalinta perustuu yleensä aina tunteelle, ei järjelle eikä laskelmoinnille.
Ala elää realistista elämää, lähde ulos ja tapaa naisia, rakastu niin tiedät mistä puhun.
"Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa, näin luulisin. Mutta etkö varsinaisesti puhu vastavuoroisuudesta, etkä kaupankäynnistä? "
Laasasen kirjahan perustuu sosiaalisen vaihdonteoriaan, joka on teoria vastavuoroisuudesta, eikä kaupankäynnistä. Eli kyse on tosiaan vastavuoroisuudesta.
"Tässä nostaisin esiin myös tärkeen asian että kaikenlaisen epämuodollisen ihmissuhteen ehtona mielestäni on se että kaksi ihmistä on samalla aaltopituudella."
Epäilemättä, mutta ei sama aaltopituus sinällään riitä, jos toinen ei vain kelpaa suhdepartneriksi. Kyllähän monen työkaverin kanssakin ollaan samalla aaltopituudella, vaikka suhde ei kiinnostaisi.
"Tottakai ihmiset arvottavat muut ihmiset: jostakin pitää enemmän ja jostakn vähemmän. Vastustan silti käsitystä, että jokaiselle ihmiselle olisi muka jokin yleinen taso, vaikka pistemäärän perusteella laskettavissa, joka määräisi miten hänen tulisi käyttyäytyä ja muodostaa ihmissuhteensa."
Kyllä se naisten kanssa on niin, että jos tasokkaita naisia ei pysty iskemään, niin on pakko tyytyä vähemmän tasokkaisiin. Siten se oma taso määrää sen, keneen rahkeet riittävät.
"Jotain ATM-mallia pidetään asiana, joka selittää jonkin lopputuloksen, esim. huonon menestymisen naissuhteissa."
ATM on vain nimitys huonoflasisille miehille, eli "seksuaalisesti käyhille". Ei se ATM:yys selitä, miksi joku on ATM. Kuten ei luokitus köyhäkään selitä sitä, miksi joku on köyhä.
"Olen täysin varma että ne monet, jotka sanovat ATM:n alhaisen tason olevan syynä huonolle menestymiselle samalla valehtelevat itselleen ja muille. Todellisia syitä saattaa olla yhtä monta kuin on näitä "valehtelijoitakin": liika herkkänahkaisuus, pessimismi,hiljaisuus/ujous,omalaatuisuus...Ja kaikki nämä ihmiset sitten sivuuttavat oleellisemmat syyt sen alle että soittavat sitä vanhaa levyä, ajatusmallia joka on kuin noidankehä: Olen ATM -> En saa naista-> Minun ei kannata yrittääkään, koska olen ATM... :D"
ATM-teoriahan perustuu päinvastoin sille, että rehellisesti analysoidaan syyt sille, miksi ei kelvata. Sitten kun syyt on selvillä, niin korjataan puutteet jos pystytään. Puute voi olla joko tasossa (esim. ruma)tai kyvyttömyydessä iskeä naisia (esim. ujo). Asia on Olen ATM -> En saa naista-> Minun pitää nostaa tasoani ja naisteniskutaitojani, jotta nousen tasohierakiassa ylöspäin ATM... :D.
Muille tiedoksi, kirjoitin ton ekan viestin, mutta aristelin vähän ensiksi kirjoittaa tällä nimim. ;) Joskus kun on käytännöllisestikin järkevää kirjoittaa anonyymisti. Ja toisaalta olen toisinaan varovainen kertomaan kaikkea itsestäni julkisesti.
"Et voi edes leikilläsi provosoidaksesi vetää jotain raiskausta tähän keskusteluun... Kuten sanottu raiskaus on perversio vallankäytöstä!
En tiedä oletko itse miten sosiopaatti, mutta jos ajattelet ihmisiä kauppatavarana jonka avulla hyödyt jollain tavoin toisista, ei sinulla ole lainkaan empatiaa tai kykyä muutenkaan ihmisille tuttuun tunneälyyn."
Onhan tuo perversio vallankäytöstä ja tiedän että tuo aihe on kovin arka. Miehet ja naiset suhtautuu tohon raiskausasiaan joskus eri tavalla, naisille kun se monesti on vakavampi asia. Tämä taas mm. siksi että harvoin miehet joutuvat naisen raiskaamiksi.
Tällä koitan selittää sitä, että miehet toisinaan ottavat tuon asian esille, eivätkä välttämättä huomioi naisten erilaista suhtautumista tuohon. Tästä ei silti kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä miehestä. Miehille on tyypillistä tehdä asioista mekanistisimpia.
"Historia on täynnä rakkaustarinoita joissa niinsanotusti eritasoisest ihmiset ovat rakastuneet, niin käy myös tänä päivänä, sillä ONNEKSI jotkut eivät ajattele samoin kuin sinä. "
Tuo oli hyvä kommentti! :)
Hieman samanlaisia ajatuksia minullakin oli kuin Glammiellä, mutta päätin kirjoittaa asiat vähemmän terävästi, kun kerran näin vaivaa alkuperäisenkin viestin kirjoittamisessa.
""Historia on täynnä rakkaustarinoita joissa niinsanotusti eritasoisest ihmiset ovat rakastuneet, niin käy myös tänä päivänä, sillä ONNEKSI jotkut eivät ajattele samoin kuin sinä. "
Tuo oli hyvä kommentti! :)"
Tarkoittaako tuo nyt sitä, että ATM:n ei tarvitse tehdä omalle tasolleen mitään, koska ATM:llä on ihan hyvät mahkut kaunottariin, koska eritasoiset voivat rakastua siinä missä samantasoisetkin.
Eli pitääkö ATM:n parantaa tasoaan vai riittääkö, että on oma itsensä ja toivoo parasta.
"Samalla tavallako käsität muut väkivalta- ja vallankäyttötilanteet? Ja jos et tiennyt, niin raiskauksessa ei ole perimmältään edes kyse seksistä, vaan vallankäytöstä ja alistamisesta."
En todellakaan välttämättä käsitä kaikkia tilanteita sillä tavalla,vaan sellaiset tilanteet jossa toisella on jotain mitä toinen haluaa mutta haluaja ei omaa mitään sellaista mitä halun kohteena oleva haluaisi.
-
En nyt halua lähteä väittelyyn siitä mitä raiskaus on joten kuvitellaan vaikka sellainen tilanne että joku hullu kidnappaisi jonkun ja pakottaisi olemaan hänen ystävänsä. Jos kidnaappajalla olisi jotain annettavaa,ei hänen tarvitsisi kidnapata.
-
"Tässä ei ole kyse kaupankäynnistä, vaan vastavuoroisuudesta, yhdessä tekemisestä/menemisestä ja ystävyyden/kaveruuden/suhteen hoitamisesta ja ylläpitämisestä."
Jep. Ja mitäs sitten jos joku kaveri vaikka vaatisi sinua koko ajan osallistumaan hänen harrastuksiinsa tai muuhun sellaiseen ja ei ikinä suostuisi niihin asioihin mitä sinä haluat? Silloin kyse olisi siitä että kaveri yrittäisi sivuuttaa oman 'maksuvaiheensa' suhteessa,jonka suurin osa ihmisistä intuitiivisestikkin tajuaa jotenkin hoitaa.
-
Tai jos vaikka toinen on puhelias ja kiinnostunut ja toinen vain koko ajan vastaa kaikkeen sanomalla "jaa" tai "joo" niin silloin sinulle tulee semmoinen asia ettet saa omasta välittämisestäsi huolimatta tarpeeksi takaisin. Se on vaihtokauppaa.
-
Terveissä suhteissa tuollaista ei tarvitsekkaan tulla ajatelleeksi koska ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät miten peli toimii ja mikä käytös maksaa mutta kuten on sanottu,niin pyyteetöntä rakkautta ei ole olemassakaan.
Alunperin keksin tämän kaupankäyntijutun koska tunsin pitkään erään miehen joka aina rupesi jankkaamaan miten naisten pitäisi olla pakko antaa seksiä 'hyville' miehille jne.
ja minä sitten käytin tuota kaupankäynti vertausta.
"Tarkoittaako tuo nyt sitä, että ATM:n ei tarvitse tehdä omalle tasolleen mitään, koska ATM:llä on ihan hyvät mahkut kaunottariin, koska eritasoiset voivat rakastua siinä missä samantasoisetkin.
Eli pitääkö ATM:n parantaa tasoaan vai riittääkö, että on oma itsensä ja toivoo parasta. "
No, en kyllä tunne tosiaan tota termiä ATM yhtä hyvin kuin sinä, joten ehkäpä mun ei pitäisi kirjoittaa tuosta. Olen saanut lisäksi aika erilaisen mielikuvan tuosta termistä sen perusteella mitä monet on täältä kirjoittaneet. Monet ovat käyttäneet tuota termiä ikään kuin sosiaaliluokkana, pysyvänä ominaisuuteena ja lisäksi jonkinlaisena "hyvänä syynä" olla panostamatta suhteisiin ollenkaan, koska on ATM. Ymmärrän nyt että Laasasella on ollu kovin erilaisia ajatuksia tuosta ATM:yydestä kuin näillä joillakin suomi24:n kirjoittelijoilla.
Tottakai, mikäli on joitain ratkaisevan huonoja ominaisuuksia, jotka estää pariutumisen, niin pitää koittaa parantaa noita ominasuuksia. Ehkä tämä kanta on vähän itsestäänselvä ja siksi epäilen tarkoititko juuri tätä?
Panostavathan tietenkin monesti nuo kaunottaretkin paljon ulkonäköönsä, joten tottakai mieskin voi jotain tehdä ulkonäkönsä eteen: käydä vaikka parturoimassa itselleen paremman ja siistimmän kampauksen, ostaa vanhojen risaisien vaatteiden tilalle edes vähän paremman näköisiä, kysyä naiskaveriltaan mikä hänessä mättää...Ainakin vaatteiden, tukan ja koko tuon olemuksen suhteen katsoisin ennemmin että kyse on samanhenkisyydestä: jos on jokin kaunotar, joka pukeutuu hyvin niin hänen kanssa voi olla vaikea päästä juttusille, jos oma olemuksesi miehenä on kovin poikkeava: sekainen rasvainen tukka, tylsät tai huonot vaatteet...
Toisaalta on kyse paljon myös ensivaikutelmasta. Itselleni naiset, jotka ovat kauniita, samantyylisiä kuin minä jne, antavat positiivisen vaikutelman kun heidät ensi kertaa näen. Tämä ensivaikutelma toisinaan määrää kenen kanssa ihmiset alkavat juttelemaan edes jotakin. Tottakai, kos on kovin kaunis/komea ihminen ja hän näkee jonkun vastakkaisen sukupuolta olevan vaatimattoman näköisen ihmisen niin ensivaikutelma on neutraalimpi tai negatiivisempi kuin jos toinen olisi myös hyvännäköinen. Keskinäiselle tutustumiselle on siis enemmän esteitä. Mutta siltikin, ei se mahdotonta ole.
Ensivaikutelma on tärkeä. Monesti vaistoan nopeasti, heti aluksi huolimatta siitä että en tunne jotakuta, sen, onko toinen samanhenkinen vai ei. Jonkin aikaa sitten olen vaistonnut muutaman ihmisen samanhenkisyyden melko äkkiä ja tämä asia on edennytkin yhteydenpitoon juuri samaisten ihmisten kanssa. Monen muun kanssa tuota tunnetta ei ole tullut ja suhtaudunkin heihin taas neutraalimmin ja tavallaan vähemmän sosiaalisesti.
Ennen kaikkea siis uskon että kunhan ihmiset pääsevät juttelemaan edes jonkin verran toistensa kanssa tai jos näkevät usein niin ensivaikutelman vaikutus vähenee. Tämä tarkoitaa sitä että vähemmän kauniilla/komeilla on paremmat mahkut.
Hyvä esimerkki:
Tavismies A, näkee baarissa kauniin naisen B. A koittaa jutella B:n kanssa, mutta B:llä ei ole kovin positiivista ensivaikutelmaa A:sta.
Tavismies C käy viikoittain harrastamassa lentopalloa ja näkee siellä kauniin naisen D. D suhtautuu C:hen ensiksi neutraalisti, mutta monien juttelujen jälkeen hän huomaa kuinka mukava mies onkaan tuo C ja kiinnostuu hänestä.
Mielestäni on melko eri asia puhutaanko juttelusta baari- vai muussa ympäristössä. Baareissa tehdään nopeasti päätelmiä toisista ja ensivaikutelmalla on suuri painoarvo. Muualla taas merkitsee ensivaikutelma kaikkine pinnallisimpine seikkoineen vähemmän, jos samat ihmiset juttelevat kakistaan tai porukoissa.
En muuten osaa kirjoittaa asioita kovin lyhyesti, kuten varmaan huomaatte ;)
Historia on täynnä rakkaustarinoita joissa niinsanotusti ylempitasoinen mies ja alempitasoinen nainen ovat rakastuneet.
Ed. liittyen mainitse myös oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät paljonkin näihin asioihin, eritoten kidnappaukseen ja raiskaukseen. Jokaisella on oikeus siihen ettei kukaan pakota näihin asioihin, ja tämän takia vastavuoroisesti velvollisuus olla kidnappaamatta tai raiskaamatta muita. Nämä oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Tämä pointti tuo musta tärkeitä puolia asiaan, vaikka se onkin hieman kaupankäyntiä muistuttava ajatus.
Laasasen teoriaa ATM:stä löytyy myös netissä
http://www.foorumi.info/miestentasaarvo/viewtopic.php?t=104
Minusta on tässä on kaksi eri käsitystä ATM:stä, jotka on syytä erottaa toisistaan.
1. Markkinakäsitys ATM:stä (Laasasen malli), joka on = seksuaalisesti köyhä. ATM on ATM riippumatta siitä, mitä hän itsestään ajattelee tai onko hän edes kuullut koko termistä. Samalla tavalla kuten köyhä on köyhä riippumatta siitä, ajatteleeko hän itseään köyhänä.
2. Itsensä identifioimiskategoria ATM. Mies ajattelee itsestään, että olen ATM, koska minulla ominaisuuksia a, b, c.... Täällä tuntuu olevan yleisempi käsitys se, että ATM:yys on miehen käsitys itsestään.
Ylempitasoinen mies (rikas ja komea aristokraatti) ja alempitasoinen nainen (köyhä, mutta kaunis) ovat avioliittomarkkinoilla samantasoisia, vaikka yhteiskuntaluokaltaan he ovatkin eritasoisia. Naisen kauneus kompensoi miehen muut ominaisuudet.
"Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa, näin luulisin. Mutta etkö varsinaisesti puhu vastavuoroisuudesta, etkä kaupankäynnistä? Vastavuoroisuushan juuri jättää vähemmälle huomiolle erilaisten asioiden arvot ja laskelmoinnin. Esimerkiksi: tarjoon tolle ystävälleni bissee kun se autto mua muutossa tai tuon sille kaupasta jonkin tärkeen tuotteen, koska se kuunteli ja autto mua eilen. Nämä asiat ovat jossain määrin yhteismitattomia eli on vaikea sanoa kumpi teko on arvokkaampi."
Se mitä kukin haluaa on yksilöllistä,ja riippuu myös ihmisten välisistä valtasuhteista joita valitettavasti on läheisissäkin suhteissa. Esim.moni mies ei oikein uskalla sanoa mitä haluaa ja alkaa etsiä kuumeisesti töitä kun saa tyttöystävän, koska hän kokee että sillä tavalla hän pitää itsensä naisen silmissä mielekkäänä. Se on sellaista epäsuoraa miellyttämistä. Samalla lailla ulkonäöstään välittämätön nainen voi vaikka ruveta meikkaamaan miehen mieliksi.
-
Se että joskus hymyilee,soittaa ja kysyy miten kuuluu jne. voi olla riittävä teko että joku ystävyyssuhde pysyy kasassa.
"Tässä nostaisin esiin myös tärkeen asian että kaikenlaisen epämuodollisen ihmissuhteen ehtona mielestäni on se että kaksi ihmistä on samalla aaltopituudella. He ymmärtävät toisiaan eivätkä ole kuin eri planeetalta. Tämä varmaan liittyy osittain siihen mitä kirjoitit?"
Niin ja jos jompikumpi lakkaa olemasta oikealla aaltopituudella alkaa toista hiljalleen rasittaa eikä hän koe enää hyötyvänsä suhteesta ja se päättyy.
"Vastustan silti käsitystä, että jokaiselle ihmiselle olisi muka jokin yleinen taso, vaikka pistemäärän perusteella laskettavissa, joka määräisi miten hänen tulisi käyttyäytyä ja muodostaa ihmissuhteensa."
Olen tuosta samaa mieltä että mekaaniset arviot esim.miehen varallisuudesta eivät määritä suoraan sitä miten suosittu mies tulee olemaan (en nyt mainitse ulkonäköä koska se on subjektiivisempaa) koska ihmiset toimivat monimutkaisemmin henkilöhistorian ym. eroavaisuuksien takia.
-
Kuitenkin jotakin suuntaa antavia yleistyksiä voi tehdä. Jos ihminen on esim.kääpiökokoinen niin se varmasti rajoittaa voimakkaasti parisuhteen muodostamista.
Mutta kuten sanoin,nämä ovat poikkeustapauksia.
>>raiskauksessa ei ole perimmältään edes kyse seksistä, vaan vallankäytöstä ja alistamisesta
Tämä ei ole mitenkään yleispätevästi totta, vaikka feministit aina niin yrittävät väittää. Lähes kaikilla miehillä on biologiasta johtuvia suuria seksihaluja. Jos niitä ei pääse purkamaan partnerin kanssa, ne purkautuvat jotain muuta kautta, eivätkä feministipropagandan ansiosta kaikki miehet osaa suhtautua luontevasti runkkaamiseen.
"Eli tässä se tulee: pidättekö/ajatteletteko parinvalintaa seurustelumielessä kaupankäyntinä? Jos ajattelette niin miksi? Pyrittekö saamaan aina parasta vastinetta itselleni eli tinkaamaan jotain itseänne "parempitasoisempaa"? Pelailetteko jotain pelejä, jossa teillä on muutama vastakkaisen sukupuolen edustajaa ympärillänne ja valikoitte siitä sen kaikista (objektiivisesti mitattuna) parastasoisen? Vai valikoitteko muulla tavoin?"
Näin niinkuin miehenä on sanottava, että ei olemassa juurikaan valinnanvaraa, josta valita. Jos olisi, niin valitsisin sen tasokkaimman tarjolla olevista vaihtoehdoista, eli yleensä kauneimman. Ei siinä mitään kaupankäyntiä tarvitse AJATELLA, mutta kyllä tilannetta voidaan tarkastella myös kaupankäyntinä, jossa esitellään omia ominaisuuksia ja vertaillaan niitä partneriehdokkaden ominaisuuksiin ja lopulta kauppa syntyy, kun molemmat ovat tyytyväisiä.
Kyllä se tason tietäminen on tärkeää miehelle, jotta ei tekisi aloitteita liian tasokkaille naisille, niiltä kun saa aina pakit.
ota vaikka tänään lopputili ja ala elämäntapa työttömäksi.
Nainen voi lihottaa 20kg.
Katsotaan mihin suuntaan flaksi kääntyy.
...ainakin ollut elämäni aikana hyvin monenlaisiin ihmisiin ihastunut, enkä toisaalta tunne yhtäkään täysin stereotyyppistä (Y/A)T(M/N):ää. Useimmista entisistä ihastuksenkohteistani en edes osaa määrittää mitään 'tasoa'.
Itselläni tietysti on joitain preferenssejä kumppanin ominaisuuksien suhteen, ja on paljon poissulkevia ominaisuuksia joiden perusteella en sekaantuisi johonkin ihmiseen vaikka minulla olisikin tunteita häntä kohtaan, mutta jos tyyppi olisi kaikin puolin 'järkevä' valinta (tai ei ainakaan erityisen järjetön), niin tietenkin haluaisin hänet riippumatta mistään tasoista.
En todellakaan tietoisesti tarkastele ihmisiä jonkin kastijaon valossa. Olen ollut ihastunut mm. seuraavanlaisiin ihmisiin:
1) lievästi ylipainoinen, suhteellisen tavallisen näköinen mutta itsevarma jätkä joka teki minuun vaikutuksen erittäin älykkäällä ja ammattimaisella esitelmällään koulussa. YTM vai ATM?
2) übernörtin oloinen ja hemmetin kovan äo:n omaava äärimmäisen söpö, mutta näsäviisas ja monen mielestä ärsyttäväkin asperger-jätkä. YTM/ATM?
3) kyseenalaisia poliittisia mielipiteitä omaava, hauska ja erittäin suorasanainen meksikolainen jota melkein kaikki inhosivat hänen provosoivan ilmaisutapansa takia. YTM/ATM?
4) todella hyvännäköinen, älykäs ja musikaalinen, mutta jostain ihmeen syystä tyttöjen keskuudessa epäsuosittu, vaikeastilähestyttävä romantikkojätkä. YTM/ATM?
5) ulkonäöltään bisnesmiehen oloinen mutta melko lyhyt teekkari joka teki vaikutuksen itsevarmalla, sivistystä osoittavalla ja ammattimaisella tauluesiintymisellään(!). YTM/ATM?
6) ujonoloinen, introvertti ja sympaattinen nettikirjoittelija, jolla oli hauskoja juttuja mutta jonka ulkonäöstä ei ollut minkäänlaista aavistustakaan. YTM/ATM?
7) hyvin mielipiderikas ja kärkkäästi kirjoittava, erittäin älykäs itseäni nuorempi nettikirjoittelija jonka ulkonäköä en myöskään ollut nähnyt. YTM/ATM?
8) ensinäkemältä jokseenkin ruma, mutta mielenkiintoisilla jutuillaan ja itseilmaisutavallaan vaikutuksen tehnyt erittäin puhelias ja itsevarma, ulkonäöltään nörtähtävä, lyhyehkö tavisjätkä. YTM/ATM?
9) entinen koulukiusattu, todella kiltti, fiksu ja sympaattinen s-vikainen poika josta kehittyi loppuviimeksi todella hyvännäköinen, joskin erittäin homomainen, ja ihan pidetty ja itsevarma poika. YTM/ATM?
10) Pitkä, tumma ja urheilullinen ystäväpoika joka oli luonteeltaan reilu, älykäs, poliittisesti aktiivinen, melko herkkä ja aika tavallinen suomalainen jätkä. YTM/ATM?
Sanokaa nyt keihin noista minulla on oikeus olla ollut ihastunut, jos lähdetään siitä oletuksesta että olen itse alempaa tasoa? En tosin suostu identifioitumaan joksikin niin alentavaksi kuin 'alemman tason ihminen', koska mielestäni minulla on ihanteita vastaamattomasta ulkonäöstäni (josta tosin itse tykkään) huolimatta erittäin paljon hyviä ominaisuuksia, enkä suostu ajattelemaan että olisin millään tavalla samaa porukkaa kuin ne ihmiset jotka täällä moralisoivat toisia ja hukkuvat itsesääliinsä.
Mielestäni entisissä kiinnostuksenkohteissani ei ole mitään yhteistä nimittäjää, lähes kaikissa sekä tyypillisiä YT- että AT-piirteitä. Ainoa yhtäläisyys on kai se, ettei ihastuksenkohteistani kukaan ole erilaisista taustoista, ulkonäöistä ja epätäydellisyyksistään huolimatta katkeroitunut valittaja tai ylikonservatiivinen juntti, vaan normaalin itsetunnon ja elämänkatsomuksen omaavia kivoja tyyppejä joista kenet tahansa valitsisin edelleen ennemmin kuin jonkun muodollisesti kaikin puolin täydellisen ihmisen jota kohtaan minulla ei olisi mitään tunteita. Eli kyllä tunteet menevät edelle silloin jos järki ei liiemmin varoittele kenestäkään vaihtoehdosta.
Aion jatkossakin pitää oikeutenani kiinnostua varsin monenlaisista jätkistä heidän tai omaan 'tasoon' tuijottamatta :) Ikinä ei ole tullut mieleenkään esim. että 'näyttääkö poikaystäväni kaverieni silmissä hyvältä' tms, mutta olenkin aina ollut aika itsenäinen siinä mielessä enkä suostu pitämään elävää ihmistä minään näyttelyotuksena jonka tärkein meriitti on kerätä ihastelua tuttavilta.
Yksi tärkeä huomio on ollut sekin että jos vaan jaksaa katsoa luonnetta ulkonäön läpi niin kyllä sen ulkonäönkin alkaa kummasti nähdä puoleensavetävänä (näin itselleni kävi jätkien 1 ja 8 kanssa, pidän heitä nyt todella söpöinä mutta muistan kyllä ettei ensireaktioni ollut sellainen). Olisi hienoa jos mahdollisimman moni muukin oppisi tämän yksinkertaisen, mutta luonnetta vaativan tempun.
"YTM vai ATM?"
Se, ketkä listan miehistä ovat YTM:ä, ATM: tai KTM:ä riippuu heidän seksuaalisesta menestyksestään. Viestisi ei kerro sitä seikkaa, joten on mahdoton sanoa. Kuvausten perusteella mukana ei ole yhtään stereotyyppistä YTM:ää, suurin osa on luultavasti KTM:ä. Se, että sinulla on ollut kaukoihastuksia johinkin miehiin ei välttämättä tee heistä ATM:ä kummempia, sillä ATM:n ongelma on usein ujoudessa ja aloitekyvyttömyydessä, jolloin suhteet eivät pääse edes alkamaan, vaikka kaukoihastuneita naisia olisi.
"Aion jatkossakin pitää oikeutenani kiinnostua varsin monenlaisista jätkistä heidän tai omaan 'tasoon' tuijottamatta :)"
Ei kai sitä ole kukaan ollut kieltämässä. Taso on vain järkevää pitää mielessä siinä vaiheessa kun tosissaan alkaa tehdä aloitteita, muuten tulee liikaa pakkeja. (kokeiltu on) Ja ATM:hän täällä on kielletty kurkottamasta liian kauniisiin naisiin ja vaadittu heitä tyytymään omantasoisiinsa.
muualla kuin netissä. Valittaminen on miehelle sosiaalinen itsemurha. Et voi tietää miten hajalla nuo kertomasi miehet ovat olleet.
En minäkään ole valittanut tosielämässä kellekään, vaikka tytöt aiheittivat kiusaamiseni yläasteella ja vaikeudet kaveriporukoissa lukiossa ja myöhemmin. Enkä ole valittanut tosielämässä kuin kerran tai kaksi aihetta nopeasti sivuten, että naiset ovat kusettaneet sekä pahoinpidelleet minua henkiseti treffeillä, ihastumisissa ja parisuhteissa. Itse asiassa parisuhteessa nainen on minua lyönytkin, ja mieshän ei saa lyödä naista takaisin.
Mies ei saa valittaa tosielämässä. Mies ei saa edes kertoa rehellisesti omaa elämäntarinaansa, jos se rehellisesti kerrottuna sisältäisi liikaa ikäviä tapahtumia eli olisi valittamista. Siksi nettiin syntyy tällaisia paikkoja, joissa miehet miettivät anonyymeinä kokemaansa vääryyttä. Koska tämä on ainoa paikka, jossa voi.
...kaikki riippuu ilmaisutavasta. Kyllä mielestäni elämäntarinansa kertominen ja tilanteensa analysoiminen on täysin ok vaikka noihin liittyisikin myös negatiivisia asioita, kunhan muistaa tuoda esiin myös ne positiiviset asiat, koska itselleni on ainakin tärkeää olla kiitollinen kaikesta positiivisesta.
Tottakai mies saa olla surullinen epäonnesta elämässä niin kauan kuin asenne on 'harmi että näin on käynyt, mutta onneksi sekin on kasvattanut minua ja uskon silti tulevaisuuteen' eikä 'vihaan koko ihmiskuntaa, kaikki on muiden vika, en ota mitään vastuuta elämästäni, naiset on lutkia'.
Ja huom, en siedä ylenmääräistä negatiivisuutta sen enempää naisilta kuin miehiltäkään. Olen usein sanonutkin naispuolisille ihmisille että koittaisivat olla positiivisempia ja ollut lähtemättä valittamiseen mukaan.
En pelaa pelejä, vihaan niitä (siis ihmissuhdepelejä).
Otan itseäni "huonotasoisemman" naisen (niin kuin täällä usein sanotaan), näin saan tyhmään päähäni ajatuksen, ettei tarvitse pelätä pettämistä/jätetyksi tulemista. :)
Samalla on pieni mahdollisuus, että teen jonkun naisen onnelliseksi jo sillä, että hän on saanut itseään "parempitasoisen" miehen...
Olen typerä, tiedän. Mutta on minulla iso ja lämmin sydän..
Tähän feminatsit tulevat vastaamaan että sinun sydämesi ei ole lämmin koska oletat jonkun naisen tason omaasi alemmaksi.
joskus tehnyt "virheen" ja ottanut itseäni erittäin paljon "alempitasoisen" miehen. Mies alkoi suhteemme aikana kukoistaa, sai itseluottamusta rutkasti enemmän.
Muutti ulkoista tyyliään radikaalisti ja alkoi pettää.
Ekobuustaus oli hälle aikamoista.
Tein siis hänelle palveluksen kun jäin samalla itse rannalle ruikuttamaan. Joskus käy näinkin, mutten silti koskaan ajattele onko mies atm vai ytm jos häneen ihastun.
en buustannut häntä ekoajattelulla kuitenkaan, pieni typonpoikanen siellä, eli tarkoitin egoa ;)
"joskus tehnyt "virheen" ja ottanut itseäni erittäin paljon "alempitasoisen" miehen. Mies alkoi suhteemme aikana kukoistaa, sai itseluottamusta rutkasti enemmän.
Muutti ulkoista tyyliään radikaalisti ja alkoi pettää.
Ekobuustaus oli hälle aikamoista."
Mulle kävi vähän samalla tavalla. Aloin piirittää koulun nörteintä tyttöä, joka antamastani huomiosta rohkaistuneena iskikin kaverini. Kiitti vai mikäsoli... :)
Koska käydyssä debatissa on selvinnyt että kaikki haluavat omaa tasoaan tai tehtyä näennäistä tason parannusta vastaan paremman diilin (naiset eivät meikkaa turhaan vaan odottavat meikkaamisella saavan hyötyä parempitasoisen miehen muodossa), on aika siirtyä eteenpäin.
(Kaikki joko tietoisesti tai alitajuisesti laskevat tietokoneen lailla omaa tasoaan ja asettat hinnan itsestään, jota ollaan valmiita laskemaan vain kuin vanhapiikuus uhkaa vakavasti).
Lisää löylyä debattiin
Lisääntymisvietti eli omien geenien levittämisen vietti on naisilla niin kova, että otetaan se parhaimmalta näyttävä (ulkonäön perusteella) uros lisääntymiseen oman hehkeyden kannalta optimaaliseen aikaan eli 25-30 vuotiaana. Nainen saa komean miehen ja tekee niin sanotusti "hyvä diilin". Aikaa kuluu ja nainen rapistuu ja komea uros lähtee etsimään itselleen parempitasoista naarasta eli "parempaa diiliä", koska hän sen saa ja helposti ilman vaivaa ja ilman riskiä jäädä yksin.
Syntyy YH, jonka markkina-arvossa ei ole hurraamista (markkina-arvo mitataan pitkien suhteiden potentiaalina eikä panojen määrässä, koska kaikki miehet ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita helpottamaan itseään reikään kuin reikään, mutta ei sitoutumaan suhteeseen). YH elää yksin ja kulkee lyhyiden suhteiden kautta pettymyksestä pettymykseen.
Kysymys: Kannattaako ottaa urokselta parhaat mahdolliset saatavilla olevat geenit omien rinnalle sen kustannuksella että uros tulee etsimään ja löytämään paremman diilin itselleen. Olisiko keskinkertaiset geenit urokselta, mutta elinikäinen parisuhde ollut parempi? Lyhyesti: kumman valitsisit hyvät geenit lapselle ja yksinäisyyden vai keskinkertaiset geenit lapselle ja elinikäisen parishteen.
Kumman diilin haluat tehdä?
haluaako edes lapsia koskaan?
Kysymyksesi oli hieman suppeasti muotoiltu, mutta analogisesti soveltaen vastaan: mielummin kiihkeä rakkaussuhde, joka syystä tai toisesta ei kestä koko elinikää kuin laimea kämppismäinen yksinäisyydenpelkoon perustuva symbioosisuhde, joka kestää koko iän.
Mikä siinä kumppanittomaksi jäämisessä niin kamalaa on? Ei kumppani ole mikään itseisarvo, vaan kyse on halusta elää itselleen sopivan ihmisen kanssa. Jos sellaista ei tapaa, niin elämään jää vielä ystävät, harrastukset, ura ja oma loistava mielikuvitus, joka takaa sen, että keksii aina jotain mielenkiintoista puuhattavaa, vaikka viettäisi päivänsä yksin.
Täällä kirkassilmäinen nuori tyttölapsi lähetti terveisiä, että tietenkin kannattaa elää hetken hurmassa (analogialla että kannattaa sitä huumeitakin vetää, koska se tuntuu siinä vetovaiheessa niin hyvältä).
Mitä sanovat YH:t jotka elävät yksinäisyydessa, köyhyydessä ja katkeruudessa miehiä kohtaan koetuista pettymysistä ja samalla kuitenkin ahmivat romantiikkaa kirjoista ja tv:stä tietäen että oma romantiikka elämässään on takanapäin? Aina sitä jotain mielenkiintoista puuhattavaa keksii vai mitä? Mikä siinä kumppanittomuudessa oikein on niin kamalaa? Miksi YH on Suomi24:ssa hakemassa kumppania?
ne ovat vahingollisia sinun kehollesi. Sen sijaan täysipainoinen, onnellinen elämä ilman kumppania ei ole.
Minkä takia suhde, jossa on rakkautta, olisi automaattisesti hetken huumaa? Mielestäsi siis vain sellainen suhde voi toimia, mistä puuttuu intohimo ja suuret tunteet. Kuitenkin merkittävä osa (avio)eroista johtuu toimimattomasta seksielämästä, mikä taas johtuu usein siitä, että tarraudutaan siihen ensimmäiseen vastaantulevaan "ihan ok" kumppaniin, kun pelätään yksinjäämistä, eikä mietitä yhtään, millaisen ihmisen kanssa sitä oikeasti haluaisi olla.
Jos ihmiset selvittäisivät ensin sen, millaisia ihmisiä ovat ja mitä haluavat ja vasta sen jälkeen viisastuneina etsisivät sen itselleen sopivan kumppanin, eivätkä vain TYYTYISI johonkin ihmiseen yksinäisyydenpeloissaan, niin sillähän ne erot vähenevisivät ja lisäksi sopivan kumppanin löytäminen olisi helpompaa, kun kukaan ei möllöttäisi tyytymissuhteessa.
Aika kummallinen käsitys sinulla YH-äideistä. Mitäs jos lapset ovat ainut asia, mitä ovat siitä äijästä halunneet? Silloinhan ovat saaneet juuri sitä mitä halusivat. Tai jos mies on kuollut. tai jos mies on ollut patalaiska paska, ns. iso lapsi.
Elämä ei ole niin yksisilmäistä kuin sinä sen näet. Lisäksi elämässä ei saa kaikkea ja tasapainoinen, onnellinen ihminen on tämän hyväksynyt.
Oletko sitä mieltä että itseään parempitasoisen miehen kanssa suhde voi onnistua. Minkä takia lihavan ja ruman punkeron suhde Brad Pittiin olisi etukäteen tuhoon tuomittu? Kyllähän se voisi toimia, voisihan? Miksi TYYTYÄ vähempään kuin mitä maksimaalisesti voi tietyllä hetkellä saavuttaa?
Tietyllä hetkellä ravintolassa eli valomerkin jälkeen heikkotasoinenkin nainen voi saada itseään huomattavasti paremman miehen ja olet sitä mieltä että kyllä siitä voi tulla vuosisadan rakkaustarina? Kyllä pelimies voi punkeroon rakastua eli uskot että rakkaus on sokeaa?
Mutta taidat kuitenkin toivoa että rakkaus on sokeaa miehen osalta vain. Itse taidat kuitekin tarkkaan tietää tasosi ja lisäät kauppahintaan +20%, because you are worth it!
suuria tunteita vain "parempitasoisen" kanssa? Silloin kun ihminen tuntee itsensä ja tietää mitä haluaa, niin se on silloin ne toiveet kumppanin suhteen juuri ovat realistisella tasolla.
Se on ihan sama mitä sulle täällä kirjoittaa, kun vääntelet kaikki oman pessimistisen yksisilmäisen mielesi mukaan.
Onnellisuus on asenne. Mieti sitä. En jaksa tämän enempää aikaani täällä tuhlata.
aiemmin, mutta vastaan omasta puolestani.
Mieluummin elän koko elämäni yksin haaveillen hyvästä ja rakkaudentäyteisestä suhteesta, kuin vietän elämäni itseäni vihaten, siksi että olen yhdessä ihmisen kanssa, jota en oikeasti edes halua. :)
Ja nuo tasojutut ovat tosia vain netissä, jos sielläkään. Reaalimaailma on pikkaisen toisenlainen.
Teoriani on että rakkaus on voiton tunne hyvästä diilistä. Rakkauden tunnetta ei voi saavuttaa itseään huonompitasoisen ihmisen kanssa. Kun rakkautta ei ole tai kun se kuihtuu, on parasta etsiä itselleen uusi hyvä diili ja kokea voiton tunteen tuomaa onnellisuutta.
Et jaksa tuhlata aikaasi täällä, koska huomasit häviäväsi keskustelun ja siksi koska järkytin illuusiotasi rakkaudesta ja tunne-elämäsi puhtoisuudesta (huomasit olevasti tietokoneen lailla hyvää diilä itesellesi etsivä ja laskelmoiva nainen).
Olet siis vakaasti päättänyt että sinun hintasi on tämä! Vähempään et tyydy, kaikki tai ei mitään!
Haluat tehdä hyvä diilin, koska et pysty katsomaan itseäsi peilistä huonon diilin jälkeen koska se kertoisi sinusta matalan markkina-arvon (joka voi olla se oikea arvo sinusta kuitenkin)?
Eikö ole ironista että odotuksesi itsestäsi ja sinulle KUULUVASTA kumppanista johtaa tilanteeseen jossa puolet ihmisistä pariutuu ja pariutumattomat ihmiset eivät kelpaa toisilleen koska pitää saada SE PARAS ja vähempään et tyydy?
Miten käy markkina-arvollesi ajan funktiona? Nouseeko tasosi vai laskeeko se vuosien myötä? Miten olet ajatellut optimoivasi markkina-arvon muutoksen ajassa? Voin kertoa että yli 40 vuotiailla naisilla ei lisääntymishaluinen mies tee mitään, vai oletko eri mieltä? Minkä ikäisenä luovut kumppanin hausta?
Muotoilet asian erittäin selkeästi ja hyvin argumentoiden. Komppaan paljolti teoriaasi. Olen ajatellut asiasta suunnilleen samoin. Tietenkin rakkaudessa huonokin "diili", sekä miehen tai naisen näkökulmasta, voi olla joskus hyvä ja jopa paras mahdollinen jälkikäteen tarkastellen. Mutta kuka uskaltaa ottaa riskin lähtemällä huonoon diiliin, jos ei ole jotain muuta evidenssiä (esim. TODELLINEN sielunkumppanuus)? Suurin osa ihmisistä (ehkä 90%, hihasta:)) hakee koko ajan parempaa diiliä. Miehet myöntävät asian selvästi useammin kuin naiset, jotka käyttävät enemmän eufemismeja, kuten tunteet, rakkaus, vetovoima, etc. Ihmisten välisissä suhteissa ei tapahdu mitään ihmeellistä. Vain paljon todennäköisiä tapahtumia ja joskus jotain harvinaisempaa.
tuhlata aikaani täällä, sillä me emme keskustelleet. Et vastannut kertaakaan esittämiini kysymyksiin vaan väänsit omaa sairasta mantraasi, joka ei liittynyt minun kirjoituksiini mitenkään. Lisäksi en ole täällä kilpailemassa, vaan ainoastaan keskustelu kiinnostaa ja jos sitä ei ole tarjolla, niin muuhun ei ole kiinnostusta. Keskustelu on sitä, että kuunnellaan, esitetään ja perustellaan mielipiteitä puolin ja toisin. Hyvä keskustelu ei aina pääty niin, että osapuolet ovat samaa mieltä lopuksi. Hyvä keskustelu päättyy niin, että molemmat ovat ymmärtäneet toistensa näkemykset, vaikka olisivatkin edelleen eri mieltä.
Minä rakastan isääni, äitiäni, sisaruksiani ja ystäviäni. Siinä rakkaudessa ei ole mitään laskelmointia. Jos tapaan miehen, jonka kanssa haluan jakaa elämäni, johon ensin ihastun ja sitten rakastun, haluan kumppanin. Jos en tapaa, en halua kumppania. Olen ihan tarpeeksi paljon tässä elämässä nähnyt YKSINÄISIÄ suhteessa olevia ihmisiä, joten parisuhteella ei ole minulle mitään itseisarvoa. Ei minun onneni ole kenestäkään muusta kiinni kuin itsestäni.
Onnea vaan "kilpakumppanin" etsintään. Minua et onnistu ajanvietteeksesi provosoimaan.