Mitä tehdä, kun yksin asuva sukulainen ei avaa ovea, ei ole avannut moniin vuosiin.
On sairas, ja tiedän, että kämppä on kuin kaatopaikka.
Kukaan ei pääse sinne.
Onko tilanteeseen mitään ratkaisua olemassa? Voiko joku viranomainen mennä väkisin sisään ja raivata pahimmat pois?
Toistaiseksi on vienyt pois roskat, niin että hajuhaittoja ei ole, mutta vuosien sanomalehdet kyllä.
Kaupoissa käy iltamyöhällä, syö mitä sattuu tai käy jossakin kuppilassa tai huoltoasemalla.
Onko joku kokenut samaa?
On sairas, ja tiedän, että kämppä on kuin kaatopaikka.
Kukaan ei pääse sinne.
Onko tilanteeseen mitään ratkaisua olemassa? Voiko joku viranomainen mennä väkisin sisään ja raivata pahimmat pois?
Toistaiseksi on vienyt pois roskat, niin että hajuhaittoja ei ole, mutta vuosien sanomalehdet kyllä.
Kaupoissa käy iltamyöhällä, syö mitä sattuu tai käy jossakin kuppilassa tai huoltoasemalla.
Onko joku kokenut samaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mistä sinä hänen kaupassakäyntinsä tiedät noin tarkkaan, kyttäätkö hänen liikkumistaan oikein urakalla?
Hän ei ehkä ole koskaan tykännyt ihmisistä noin yleensä ja käyttää nyt vanhana tilaisuutta hyväkseen, kun ei enää tarvitse käydä töissäkään.
Tai ehkä hän vain inhoaa sukulaisiaan eikä siksi avaa sinullekaan.
Jos hän haluaisi jonkun "raivaamaan" kotiinsa, niin kai hän tilaisi siivoojan.
Meillä on puhelimet kaikilla. Asun 40 km päässä. En ole vuosiin käynyt hänen kotinsa lähelläkään, mutta hän käy minun luonani. Kertoo avoimesti ongelmistaan, mutta ei huoli apua.
Miksi toisesta ei saisi mielestäsi huolta kantaa? Jättäisitkö lähiomaisesi noin heitteille huolettomasti? Millainen ihminen on, jos ei välitä?
Jokainen voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsisi apua. Toivottavasti lähiomaisesi aikanaan eivät sano, että itse ole petisi pedannut, nuku hyvin.
lämpöä ja empaattisuutta toisia ihmisiä kohtaan,sinulta ne puuttuvat täysin.
Jos aikuinen ihminen "ei huoli apua" niin se on hänen oma päätöksensä, sinulla tuskin on siihen nokan koputtamista.
Minä olen muuten tuollainen ihminen, joka en suurin surminkaan haluaisi inhottavia sukulaisiani kotiani penkomaan ja juoruilemaan elämästi turuilla ja toreilla. Mieluummin olen tekemisissä mukavien ystävien ja vieraidenkin kanssa.
Sukulaiset ovat elämässäni olleet oikea myllynkivi. Olen "vieräyttänyt" kiven pois elämästäni, enkä sitä kaipaa.
Ystävät ja vieraatkin ovat olleet paljon mukavampia minulle, ja heille minulta riittää vastavuoroisesti empatiaa ja lämpöä.
Hän makaa nyt sairaalassa juuri ja juuri elävien kirjoissa monien sairauksiensa lyömänä. Vihdoin uskalsimme mennä sisää hänen kotiinsa. Sieltä on nyt viety pois osa sanomalehdistä, joita oli kertynyt 90-luvun puolivälistä asti. Ihme kyllä ei tulipaloa ole syttynyt, vaikka matto on tupakantumpeilla reijitetty. Se on viety roskiin. Makuuhuoneeseen ei pääse, ennen kuin vaatekasat on korjattu. Hän on nukkunut sohvalla, ilman vuodevaatteita. Keittiössä on polku hellalle ja jääkaapille. Kaikki astiat ovat kasoissa tiskipöydällä ja luultavasti muovisäkkien ja pussien alla pöydillä, koska kapit ovat tyhjät. Sinua ei ehkä tämä haittaisi mitenkään, mutta jos ja kun hän kohentuu, saa hän palata ktoisairaanhoitoon, jos asunto saadaan siihen kutoon, että sen kotisairaanhoito hyväksyy. Saamme kyllä kunnalta apua siivouspartion muodossa. Jättäisitkö sinä asunnon siihen ja panisit sairaan johonkin laitokseen?
Jos asunnossa on jo terveyshaittaa, kaupungin tai kunnan terveystarkastajat voi hälyttää paikalle. Jos ei, niin älä siitä roskasta välitä, vaan keskity sukulaisen hyvinvointiin ja elämän kohentamiseen muuten. Roskat ovat silloin sivuseikka.
Jos sinulla on sen verran yhteyttä, että hän käy kuitenkin luonasi, on se jo jotain mistä aloittaa. Entä voitko yhdistää voimavaroja muiden sukulaisten kanssa?
Enhän ole siellä käynyt. Itse vain kertoo, ettei ole siivonnut moneen vuoteen, kun ei jaksa. Toisen kotiin ei mennä. Ei hänen ole pakko päästää sinne ketään. Tuskinpa edes virkavalta pelkän siivoamattomuuden perusteella voi sinne tunkeutua. Ja mitä jäisi hänelle itsekunnioituksestaan jäljelle, jos ulkopuoliset tulisivat määräämään hänen kotiinsa. Mielenterveyden rippeetkin katoavaisivat. Siinäpä tämä pulmamme on.
Moikka, ota yhteys sukulaisesi asuinalueen kotihoitoon, jotka voisivat tehdä "tarkistuskäynnin" sukulaisesi luo, osaavat arvioida tilannetta sekä kotona pärjäämisen sekä sairaden tilan suhteen.työskentelen itse kotihoidossa ja nämä kaaos kämpät ovat suht tuttu näky.. selkeesti varmasti apua siellä tarvitaan(siivous,suihku,tai lääkeiden tms otossa)