Saako sinusta

Muttei kannata.

Varattua ei saa yrittää iskeä. Eri juttu jos ei tiedä toisen olevan varattu. :/

Pitäisikö määrittää muille, mitä saa ja ei saa tehdä? Mä en ole vielä tähän mennessä kiinnostunut kenestäkään varatusta.

Rakkaus on luonnonvoima siinä, missä moraalikin. Tahto voi olla luonnotontakin.

vain ystäviä...

sille veto voimalle ja kemialle mitään voi.Jos tunne on molemmin puoleinen pistää miettimään.Kannattasko tehä asialle jotain...

Silti iskijöitä riittää. Valitettavasti. Ihan vain vaimoni sisaresta kerron. Sinkkuna on elänyt jo yli 40 vuotta. Syystä jos toisesta ei sinkkujen välinen yhteys toiminut hänen etsikkoaikanaan. Niinpä naikkonen vaihtoi kertakäyttöhyödykkeisiin. Siis ukkomiehiin. Ainakin kolme parisuhdetta romutti hesassa eläessään. Tiedän. Nyt tänne minun maisemiini muutettuaan kiinitti katseensa ja koko tahtotilansa erääseen avioliitossa olevaan mieheen. Huomaan jo nyt, että se on menoa heillä molemmilla. Säälin niitä sijaiskärsijöitä, noiden selkärangattomien miesten vaimoja ja heidän lapsiaan.

Aikuisuuteen kuuluu itsensä hallinta!
Vaikka tunteilleen ei aina voi mitään, mut teoilleen voi sitäkin enemmän!

Rakkaus on maailman huonoin tekosyy itsekkyydelle...

mun mielestä on ensisijassa sen varatun päättää, mitä tehdä sille iskuyritykselle.
Voi myös sanoa ei kiitos.

aikamoinen pakkaus, jotta mielenkiintoni kestäisi viikkoa pidempään.

on liian itsekästä. Minusta kahden ihmisen välistä suhdetta pitäisi kunnioittaa niin ettei mene siihen väliin. Tämän mukaan minä elän. Haluan vielä lisätä, että yleensä kai nämä suhteenrikkojat ovat sellaisia ihmisiä joilla ei ole kovin paljon chanceja muuten. Ainakin minulle tässä maailmassa on ihan riittävästi vapaita naisia.

...en mä kovin jyrkästi lähtis tuollaista toimintaa paheksumaan. Mun luonteelle se vaan ei sovi. Mun mielestä se varattujen vonkaaminen kertoo lähinnä siitä, että vapaat on jo käyty läpi, eikä niiltä "markkinoilta" irronnut.

ei kunnioita omaa suhdettaan, niin en koe et muidenkaan tarvii sitä tehdä.
Ja onhan se aina viime kädessä varatun tehtävä torjua sitten ne ei -toivotut iskijät pois.

Mutta oon silti sitä mieltä et varattu on mun mielestä se, jonka kuuluu aloitteet tehdä halutessaan muualle, eikä niiden muiden hänen suuntaansa.

oma valinta. En minä ole mikään sanomaan mitä muut saa tehdä asian suhteen tai mitä eivät saa. Ja vaikka sanoisin mitä tahansa niin sillä ei olisi merkitystä, koska jokainen itse päättää. Minä teen vain omat valintani.

Ei.

Iskuvaiheessa ei olla niinkään rakastunut vaan ihastunut, ja käytökseensä pystyy jokainen vaikuttaan jos vaan haluaa.

silloin kun iskijä on sinkku. Aina ja joka tapauksessa sillä suhteessa jo elävällä on vastuu siitä miten homma etenee. Aina voi sanoa myös ´kiitos ei´.

Pakkien jälkeen hulluiksi heittäytyvät ovat kuitenkin hyvin marginaalinen porukka.

tekeen aloitetta.Miksei sais jos se varattukki olis vielä kiinnostunut vois tulla vuosisadan rakkaustarina!

Jokaisella on oikeus lopettaa paska suhde.

Mietitään.

Mutta varatun on mietittävä tarkkaan, miten suhtautua asiaan, vaikka olisikin itse rakastunut. Jos mukana sopassa on pieniä lapsia, sen tarkemmin.

mieheen kuukausia sitten. Kerroin miehelle asiasta joku aika sitten, hänestä se oli hyvän tiedon arvoinen, mutta ei tyrmännyt minua tai selitellyt varattuna olemistaan tai minun. Mitä tästä pitäs ajatella? Logiikka?

Olen aivan totaalisen ihastunut häneen - jos vain voisin, niin lopettasin tämän tunteen heti ja nyt, olisi niin helpompaan.

Pikemminkin voisi ajatella niin, että yrittäessään iskeä varattua ja saatuaan pakit, ymmärtääkö siirtyä sen jälkeen takavasemmalle vai ei :).

en jaksa iskeä edes vapaita. Must jokasen oma asian ketä yrittää. Jokainen kantaa vastuun omista päätöksistään, tarkoitan nyt varattua, jolla on vastúu omasta parisuhteestaan.

..noh..joteki suosittasin kattelee vapailt markkinoilt ennemmi ko varattuu..siin ko saattas vain polttaa siipesä iha joka iikka..mut...


..hmm..mikäpä estää..kummiskii varattu oisi etunenäs vastuus omast suhteestaa...jotta kukin tekis mitä tahtos..=o)


...*rakkaus on juu ko löysä linnunpaska se tulee vaa eikä sit oikee voi estääkkää*..


..mut mikäli sille jotaki pystysit nii tee..jottet sotke ittees mihikää draamaa..

jos meistä on kyse. Suhteemme on vähän erilainen kuin keskiverto heteromonogaminen. En kyllä luopuisi avioliitosta sadan nuubialaisen orjan/orjattaren vuoksikaan.

siinäpähän sitte näkee onko kuin tosissaan mutta en silti kannata, turpiin tulee kumminki.

samoin lainauksesi menee täydellisesti metsään, se ei ole luonnonvoima ja sekä moraali että tahto ovat taipumattomia sen edessä. Tietysti jos olet kovin löyhämoraalinen tai heikkotahtoinen ihminen niin asia voi olla toisin.

Jos välität oikeasti toisesta ihmisestä, etkä vain itsestäsi, olet valmis luopumaan omasta onnestasi toisen onnen takia.

Asiasta ei ole mitään lakeja

mutta

"Rakkaus on luonnonvoima, jolle moraali ja tahto eivät mahda mitään" - pitää paikkansa eli vaikka olisi kuinka tosissaan niin rakkaudelle et mitään mahda, vaan siinä tapauksessa luultavimmin teloo itsensä tahtomalla kuuta taivaalta.

Sitäpaitsi niillä kumppaneilla on välillä taipumus puolustaa suhteita aikalailla äärimmäisinkin keinoin... jolloin siis hommaan on parempi suhtautuakin vakavasti silleen että se kumppani ei pysy välttämättä irti laillisista tai laittomista tuliaseistakaan.

Mut vapaa maailmahan tää on eikä kukaan tule heittään ketään vankilaan sen takia että yrittää.

Oma vinkkini paskoissa parisuhteissa oleville on että jättäkää nyt se paska suhde kesken ja tulkaa katsastaan sinkkumarkkinat joilla on 500000 sinkkuehdokasta kumppaniksi. Varattuja haikaileville voin antaa tasan saman vinkin, jos vapaitakin on niin mikä itu hankkia itselleen ongelmia. Sit sinkuille jotka haluaa pariutua niin jotain rajaa toimintanne tasoon, malttia ja ymmärrystä siitä että toiset kuitenkin vaan on ihmisiä joilla on odotuksia sekä joissa on väistämättä virheitä - eikä täydellisyyttä tässä maailmassa ole olemassakaan.

Asiat voi hoitaa fiksustikin, eikä täällä lupia olla kyselemässä vai ollaanko?