onko eteläsuomalaisia

täältä etelä-pohjanmaalta, ei täällä enää niitä rehtiä ja suoria naisia ole, eikä varsinkaan niitä vanhoja naisia jois asuus se paljon mainostettu viisaus.

Moi, Kuule täällä on etelä/länsi suomalainen mies jolla oli aikanaan savolainen anoppi. Se mitä kirjoitat pitää paikkansa minunkin kohdalla - siis siltä osin mitä x-anoppini edes vaivautui puhumaan minulle. Eukko oli täysi kusipää! (anteeksi tämä suora ilmaisu). Minulle ja eron jälkeen lapsille tämä savolaiseukko on todennut päin naamaa: olet täysin vieras. Ikävintä tässä on, että lapseni ovat saaneet myös kuulla eron jälkeen tälläistä. Ennen naimisiinmenoa tapailin pitkään hämäläistä naista. Henen äitinsä oli loistotyyppi! En voi näin jälkikäteen muutakuin todeta, että menin täysin väärän naisen kanssa naimisiin. En siis tarkoita anoppia :) Eräs ihminen totesi minulle kerran: kun menet naimisiin, et mene naisiin vain siippasi kanssa vaan myös hänen sukunsa. Se pitää todellakin paikkansa.

paha Pohojalaanen!

ihan järkyttävää......en suosittele.

Meillä anoppi ei ole koskaan minua hyväksynyt. Eri on ollut eri anoppi ehdokkaiden kanssa. Heidän kanssa on voinut jutella ja keskustella ja vitsailla mutta ei tämän. Syö ruoat kaapista käydessään, sotkee (oikeasti) kirjaimellisesti. Hänen luonaan ei voi edes olla liinaa pöydällä etten minä vain sotkisi. näin on sanonut. Ja en todellakaan ole sotkuinen. Hän juttelee vain ja ainoastaan pojalleen, näyttää asioita niin että varmasti olisin ulkopuolinen. Mennessämme hänen mökilleen, ja kun kysyttiin tuodaanko kaksi pulloa viiniä tullessamme, haluaako hän, mutta hän ilmoitti että ei halua. joten toimme vain muulle porukalle, eli yhden pullon.noh, anoppihan lipitti melkein koko pullon itse. ja itse ottamalla. kysymättä. myös kysyttiin, otetaanko omat peitot mukaan vai ei, hän ilmoitti ettei tarvitse, hänellä on. kun saavuimme, hän ilmoitti että muille on, minulle ei. se siitä. en enää sinne mene. en väkisin tyrkytä seuraani. Hän tietää myös ainoan ruoka-allergiani, niin joka kerta, hän tekee ruokaa jossa nimenomaan tuota raaka-ainetta on ja paljon. joka kerta hän muka unohtaa. soittelee pojalleen mm. ottaako hän tietokoneen mukaansa kun menee mökilleen. tai ottaako hän kumisaappaat....ihan kun ketään kiinnostaisi? huomionkipeä muija!

juu, meillä myös sama. ei ole anoppi hyväksynyt tässä vuosien varrella. aina vain samanlainen kylmä. Parasta asiassa on, että hän haukkuu savolaisia, kuinka kieroja ja inhottavia ihmisiä ne ovat ja kylmiä...mutta ei näe sitä että itse on samanlainen. Hän on sellaisten ihmisten kaveria joista voi hyötyä jotain, muiden ei. hänen lempi puuhaansa on se, että hän esittää kysymyksen, vaikkapa ihmetelläkseen, missä jokin saari sijaitsee. jos tiedän, niin olen yleensä vastannut vain että minun mielestäni/muistaakseni se on siinä ja tässä ja lähellä sitä mannerta ym. no, hän esittää oman mielipiteensä, sijainnista, poika komppaa aina äitiään näissä. noh, sitten hän jostain asian tarkistaa jossain vaiheessa ja kailottaa kovaan ääneen kuinka hän ja poikansa oli oikeassa ja minä olin ihan metsässä, vaikka todellisuudessa asia on ollut toisinpäin. sillä mikäli en varmaa vastausta tiedä, niin yleensä kyllä sen myönnän ja sanon että en tiedä. noh, hän ei sitä voi tehdä.
Sähköposteja vaihtuu hänen ja pojan välillään kymmeniä päivässä, ja illalla pitää hänelle vielä soittaa, kysyäkseen hänen kuulumisia, muiden kuulumisista hän ei ole kiinnostunut vaan lopettaa puhelut lyömällä luurin korvaan kun on saanut asiansa pälätettyä. nykyään hänen äänensäkin jo saa karvat nousemaan.

No kurkatkaapa tuonne anoppi-appi-palstalle!
Siellä sitä on anoppia aina Hangosta Petsamoon, Perähikiän perukoilta Helsingin Bulevardille. Ja kaikki, ihan kaikki kamalia käpyhaukkoja ja notia! :-D

Anoppi on anoppi vaikka voissa paistais! :-D

Joskus sitä toivoo että voisi ottaa jonkun vanhoista anoppiehdokkaista ja vaihtaa sen nykyiseen. Harmi kun anoppiaan ei voi vaihtaa.

Parikymppiseksi asti olin sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia erillaisuuksista huolimatta. Astuimpa sitten sisään savolaisten ovesta! En ymmärtänyt edes kieltäkään! Olisi pitänyt siinä vaiheessa kääntyä ja painaa ovi tiukasti kiinni jälkeensä, olisi säästynyt paljolta ikävyydeltä ja pitäisi ehkä ihmisistäkin enemmän.

No nuo luonteen piirteet ei varmaan johdu siitä että anoppisi on savolainen...meinaan äitini on savosta, eikä hän ainakaan ole tuollainen kin anoppisi. Äitini on rakastava ja hän ei koskaan valehtele eikä kieroile tms. Olen kyllä kuullut sanonnnan että "savolainen ei oo ihminen eikä lapikas oo saapas", mutta tuo ei näköjään koske kaikkia :) Äiti on myös minijöilleen ollut aina hyvä ja hoitanut lapsia kun on pyydetty, mutta ei ole koskaan tuppautunut kenenkään lastensa elämään.

Minun anoppini on Hämeeseen asutettu Karjalan siirtolainen. Ja varsinainen hirviö, kuin suoraan pilanäytelmästä! 35:een vuoteen ei löytänyt muuta kuin haukkumista, moittimista ja motkottamista tekemisistäni. Tarkasti joka käynnillä kaapit ja komerot, kokeili pölyt sormella ikkinalaudalta, vaikersi lastenhoidostani ym tekemisistäni, rahankäytöstäni, jne, jne. Ja miehen ollessa paikalla ei herttaisempaa mummelia löytynyt maan päältä.
Jotta eivätpä ilkeys ja kierous todellakaan ole pelkästään savolaisten ominaisuuksia!

itselläni karjalan juuret omaava joka asuu savossa, ja haukkuu savolaisia. itse on ehkä jopa pahempi.moittii minua ja käskyttää "tee sitä ja tätä", kuitenkin teen oma-aloitteisesti asioita enemmän kuin hän koko viikolla, ja kun on jotain muita paikalla, niin on herttaista muijaa.