En jaksa enää

heti ensimmäisenä tekstiä lukiessani tuli mieleen naisesta että vittu mikä idiootti. Rakastua muka tulisesti johonkin baarista löytämään heppuun. Sanonpa vaan että pelkkää ihastumista se on ja naisesi pilaa kyllä nyt elämänsä kun rikkoo onnellisen ja turvallisen avioliiton jollaki ohimenevällä ihastumisella. Ei taatusti pysy se uusi mieskään naisesi kanssa kauaa.
Vain kolme vuotta avioliittoa takana ja heti pitää lähteä uuden miehen matkaan, ei ollut tuo nainen todellakaan sinun arvoisesi vaikka se nyt satuttaakin niin paljon. Ei ollut naisella nähtävästi mitään hajua mikä avioliitto on ku tuhota nyt sellainen jonkun IHASTUMISEN takia!? PIstää vaan vihaksi tuommoiset ämmät.
Pää rohkeasti vain pystyyn :) Se on sinun vaimosi joka tästä lopuksi eniten kärsii kun sinut jätti. Sinä tulet vielä löytämään uuden rakkauden, elämää on 40 kympin jälkeenkin ;)

En ole koskaan ollut itse naimisissa, mutta väittäisin, että tiedän tunteen.

Olen pahoillani, että sulle kävi noin, se on henkilökohtainen kriisi, mutta et ole ainut ja moni kadulla kulkeva on käynyt vastaavaa läpi: mieti sitä, kun seuraavan kerran kävelet ihmisvilinässä ja katselet vastaantulijoiden kasvoja.

Hakeudu psykologin tai psykoterapeutin juttusille, se ei ole mikään pikaparannus, mutta heidän kanssaan jutellessa asiat on helpompi laittaa järkevästi omiin lokeroihinsa ja niitä on helpompi käsitellä, kun ne on saanut luotettavalle ihmiselle sanottua ääneen. Ystäville puhuminen auttaa myös, mutta ainakin itselle tuli jossain vaiheessa vastaan se, etten enää tuntenut voivani siirtää kuormaani yhtään enempää läheisteni kannettavaksi ja heille tuli vain neuvoton olo, kun olisivat halunneet auttaa vaan eivät tienneet miten.

Ota sairaslomaa, anna itsellesi aikaa surra, mene sitten töihin, aloita ehkä jokin uusi harrastuskin ja anna surun kulkea mukanasi: se hiljenee vähitellen vaikkei koskaan katoaisikaan.

Ja pian, ihan yllättäen, huomaatkin, että olet taas itseään arvostava ihminen, joka on valmis uuteen suhteeseen ja onneen. Elämänkokemusta rikkaampana ja aiempaa vahvempana.

Voimia!

kuulostat hyvältä mieheltä, varmasti löytäisit ihmisen joka arvostaisi ja rakastaisi sinua niinkuin ansaitset :) mutta oletko varma että hän on tosissaan tämän toisen miehen kanssa, hän saattaa hakea jotain uutta ja jännittävää siitä suhteesta. olette olleet jo jonkin aikaa yhdessä joten hänen mielestään kaikki saattoi alkaa tuntumaan arkiselta. mutta mitä jos hän kyllästyy toiseenkin suhteeseen ja ymmärtää tehneensä suuren virheen erotessaan sinusta. sinun täytyy keksiä jotain uutta ja mielenkiintoista ;> vie vaimosi vaikka vuorikiipeilemään. ei ole liian myöhäistä :)

Olen kokenut saman 28 avioliittovuoden jälkeen. Minulle ilmoitettiin, miten hyvä on löytynyt ja sillä siisti. Ensimmäinen vuosi on helvettiä. Etsiydy kavereidesi seuraan ja kerro asiasta eri ihmisille uudelleen ja uudelleen. Jos osaat kirjoittaa...kirjoittele tuntemuksiasi ajatusvirtana vihkoon tai tietokoneelle. Älä sensuroi kirjoituksessasi mitään. Vähitellen tuska helpottaa ja pystyt näkemään asian selkeästi. Mikä arvo sellaisella ihmisellä on, joka toimii toista kohtaan kuvaamallasi tavalla? Hän ei ole sinua varten ja olet ansainnut parempaa!! Älä siis suo hänelle sitä iloa, että elämäsi menee piloille hänen takiaan. Olet arvokas ihminen! Etsi tekemisistä ( esim. liikunta) ajantäyttöä ja mene tilaisuuksiin (esim. konsertit, elokuvat, teatteri...), joissa et ole ennen käynyt. Rakenna itsellesi jotain sellaista, jota vaimosi kanssa ei ollut. Itke vapaasti silloin kun itkettää. Se helpottaa ja tuska purkautuu pois sisältäsi. Ethän etsi lohtua viinasta ja yhden illan naisista? JOku päivä huomaat, että sinun elämä on arvokasta sinua varten!!