mutta tehokkaat. N.100hv/l,esim.500cc saadaan 50 hv.Tämä riittäisi jo 600-800 kg autoon.Ja kulutus voidaan saada tosipieneksi,välityksistä riippuen,jopa alle 1l/100km,co2 alle 50g/km.Noilla lukemilla ei luonto enää paljon saastuisi.
Missä viipyvät ahdetut tdi pikkupikkudieselit,
erittäin pienikulutuksiset
281722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
lainaus "Ja kulutus voidaan saada tosipieneksi, välityksistä riippuen,jopa alle 1l /100km"
-Ei noin pieniin kulutuksiin päästä mitenkään ellei ilmanvastusta saada todella pieneksi, tämä ei ole käyttöautossa mahdollista. Dieselien hyötysuhteet ovat jo nyt lähes 40% luokkaa ja vaikka hyötysuhde kasvaisi, ei kulutus putoa pelkästään sen vuoksi juurikaan nykyisestä.
Ilmanvastuksen pitäisi pudota kuudesosaan nykyisestä, jotta päästäisiin alle litran kulutuksiin ja jokainen ymmärtää että tälläiset lukemat kuuluvat erikoisajoneuvoihin -ei henkilöautoihin.
Vaikka mopoautoissa on pienet dieselit ja omapainoa korkeintaan 350kg, ei kulutus ole niissäkään ole kuin litran-puolitoista pienempi kuin diesel-autoissa.
Tiedot mopoautosta:
suurin omapaino on 350 kg
Iskutilavuus 400 cc
Teho 4 kW (5,4 hv) / 3200 rpm
Hiilidioksidipäästöt CO2 77,9 g/km
Kulutus n. 3,0 litraa/ 100 km
Tietenkin muotoilu ja paino vaikuttavat pa-kulutukseen ja nopeus myös.Mutta kulutuksissa on päästy nyt jo 90 km/h esim. vw lupo 2,8l/100 km.Uskon,että vieläkin ajoneuvoja pystyttäisiin kehittämään pienemmiksi.Olihan aikoinaan esim.fiat 500-600cc,mutta tuolloin polttotekniikka oli niin alkeellista että kulutus oli 7-8l/100 km.Ja tuossa muutama vuosi sitten oli joku dieselmönkkäri,jonka kulutus oli 1l/100 km 80km/h.Kyllä mä uskon,että joku mopoautoa vastaava pikkuauto vois olla mahdollista kehittää 1-2l kulutuksella 100km kohti, 80-90 km/h.
Ei sitä kulutusta ihan yksinkertaisesti pienennetä neljäsosaan. Tosin vaikka 40% hyötysuhde on erittäin hyvin, niin tulevaisuudessa uskoisin, että kuitenkin tältä sektorilta ne polttoainesäästöt tullaan tekemään.
Myös renkaiden vierintävastuksen pienentäminen olisi erityisen tärkeätä. Se tosin on huomattu, että melkein suoraan verrannollinen on renkaiden vierintävastuksen pieneneminen ja pidon heikkeniminen. Ei siis ihan yksinkertaista tämänkään asian suhteen saada kauhean taloudellista autoa.
Mutta olisihan siinä kuitenkin järkeä ympäristön kannalta, että tehtäisiin erittäin pienellä ilmanvastuskertoimella oleva pikkuauto, jonka tuulipinta-ala olisi myös pieni. Siihen pieni diesel-moottori ja perään portaaton vaihteisto. Sellaiset välitykset, että maksiminopeus noin 120km/h, ja isoimmalla vaihteella ajetaan jo 60km/h tai alle. Moottoria kuormitettaisiin kokoajan suhteellisen paljon, jolloin hyötysuhde olisi väkisinkin hyvä. Auton omamassaksi esimerkiksi 800kg ja siihen vielä päälle kapeat renkaat. Siinäpä se 2,5-3l/100km auton resepti varmaan olisikin.
Toisaalta jos ns. normaali auto kuluttaa 4 litraa satasella, niin haluaako kukaan tuollaista kompromissiautoa. Tuskin, ja sen takia sellaisia ei varmaan paljoa tulla näkemäänkään.
Jos ajetaan tosiaan 80kmh tasaista matkavauhtia se 100km, niin kyllä siinä päästäänkin hyvin pieniin lukemiin. Tai oikeastaan tarkemmin sanottuna, ajetaan suoralla vaihteella sellaista vauhtia, jossa renkaiden vierintävastus- ja ilmanvastuskäyrät leikkaavat. Siitä taloudellisemmin ei voi ajaa. Mutta kyllä itse ymmärsin, että kyseessä oli ns. normaali keskikulutus.
Koska jos katsotaan vaikkapa EU-yhdistetty kulutus, niin siinä sen auton pitäisi tasaisessa nopeudessa mennä todella paljon alta 1l/100km, jotta päästäisiin vaikkapa keskikulutukseen 2,8l/100km. Kiihdytykset vaan vievät turhan paljon energiaa.
Mutta totta se on, että mopo kulkee liian hitaasti kulkeakseen niin taloudellisesti kuin on mahdollista.
> Jos ajetaan tosiaan 80kmh tasaista matkavauhtia se 100km, niin kyllä siinä päästäänkin hyvin pieniin lukemiin. Tai oikeastaan tarkemmin sanottuna, ajetaan suoralla vaihteella sellaista vauhtia, jossa renkaiden vierintävastus- ja ilmanvastuskäyrät leikkaavat. Siitä taloudellisemmin ei voi ajaa.
Kyllä voi - asian voit selvittää itsellesi vaikkapa tavaamalla TM:n koeajoissa mitattuja tasaisen nopeuden kulutuksia. Pienin kulutus on lähes poikkeuksetta saavutettu 60 /-10 km/h nopeudella - myös isoilla autoilla, jotka essonbaarinmiesten mukaan ovat taloudellisimmillan vasta 80-100 km/h vauhdissa.
Mutta 80 km/h on kyllä optimi, kun otetaan pelkän polttoaineenkulutuksen lisäksi huomioon matkaan kuluva aika = palkkakustannukset (työajossa). Ero 100 km matkaan kuluvassa ajassa on iso 60 ja 80 km/h nopeuksien välillä. Toisaalta yli 80 km/h ei enää aikaa hirveästi lyhennä, mutta kulutus kasvaa reippaasti.
> Koska jos katsotaan vaikkapa EU-yhdistetty kulutus, niin siinä sen auton pitäisi tasaisessa nopeudessa mennä todella paljon alta 1l/100km,
Mitä ihmettä höpötystä...? Yhdistetty kulutushan on sisältää reilun kolmanneksen kaupunki/pätkäajoa, joten yhdistetyn kulutuksen alle pääsy ei ole maantieajossa temppu eikä mikään.
Ja lopuksi on vielä syytä korostaa, ettei edes 60 km/h tasanopeus ole välttämättä mikään kulutuksen haamuraja. Pisaralla pisimmälle kilpailuissa käytetään toisenlaista taktiikkaa:
1. kiihdytys lähes täyskaasulla = hyvällä hyötysuhteella "huimaan" 50 km/h tjsp. nopeuteen
2. moottorin sammutus ja rullausta vapaalla
3. sama uusiksi jne.
Keskinopeus taitaa olla vain 35 km/h luokkaa (muistaakseni) näissä kisoissa.
Että siitä vaan maantielläkin kokeilemaan samaa. Monihan on jo päässyt hyvään alkuun ajamalla ns. seilorityylillä eli ylämäet 60 km/h, tasaisella 85-95 ja spurttaamalla alamäissä ja ohituskaistojen kohdalla jopa 110 km/h nopeuteen. Keskinopeudeksi tulee satasen alueella n. 85 km/h, mutta kahvipöytäkeskusteluissa "muistetaan" aina nopeudeksi reilu satanen ja bensaakaan ei sillä mökkireissulla mennyt (reippaan myötätuulen avittamana) kuin 6 litraa satasella (laskettuna tankkauksista 250 km ajomatkalla = äärimmäisen luotettavalla mittauksella).
Tulee esim.joku sota nyt ja öljyn saanti hankaloituu oleellisesti ja joudutaankin siirtymään biopolttoaineisiin.Silloin kaikki keinot on pakkokäyttää mitä vain on, henkilöliikenteessä ainakin.Mutta muistaakseni olin näkevinäni,että italialaisilla oli joku erittäin kevyt autonkori proto, cw
Mihin ilmiöön oletuksesi " Tai oikeastaan tarkemmin sanottuna, ajetaan suoralla vaihteella sellaista vauhtia, jossa renkaiden vierintävastus- ja ilmanvastuskäyrät leikkaavat. Siitä taloudellisemmin ei voi ajaa. " oikein perustuu. En oikein osaa kuvitella yhtään hyvää syytä.
Välityksiin hukuu mahdollisimman vähän tehoa kun välitys on se 1:1 (siis ajattelin isointa vaihdetta, en mitään pomppuvaihdetta) ja taas renkaan vierintävastusvoima ei nouse juuri lainkaan nopeuden muutoksessa, joten vierintävastusvoima on käytännössä vakio, ajat sitten 10km/h tai 100km/h. Joten hiljaa ajaminen ei kannata välitysen puolesta, eikä vierintävastusvoiman kannalta, niin nopeutta rajoittava tekijä on ilmanvastuskerroin, joka taas nousee eksponentiaalisesti (aluksi melko hitaasti, ja lopuksi erittäin jyrkästi)
Niin siis renkaan vierintävastuksen vaikutus on nopeudesta riippumaton Ok. Tarkoitit kai ilmanvastusta, vastuskerroinhan ei muutu. Nykyisillä polttomoottoreilla välityssuhde 1 on mahdoton, alennusvaihde on aina oltava välissä. Näistä on siis johtopäätös että kulutus on pienempi, mitä pienemmällä nopeudella kuljetaan. Uteliaisuuteni kohdistui päätelmääsi : "kulutus on pienin kun vierintävastus ja ilmanvastuskäyrät kohtaavat " ? Miksi olisi ?
"Tarkoitit kai ilmanvastusta, vastuskerroinhan ei muutu." - Jeps, näin se pitäisi ilmeisesti sanoa =) "Nykyisillä polttomoottoreilla välityssuhde 1 on mahdoton, alennusvaihde on aina oltava välissä." - On olemassa vaihdekohtainen välityssuhde, ja kokonaisvälityssuhde. Kokonaisvälityssuhdekin ei voi olla 1:1, mutta vaihdekohtainen välityssuhde kyllä, kts. linkki: http://productinfo.vtc.volvo.se/files/pdf/lo/V2514_Fin_02_1430.pdf (nopea 6. vaihde) Eli siis tarkoitin vaihdekohtaista välityssuhdetta 1. Siis jos alennusvaihde on vaikkapa 4,88 niin takavetoisessa autossa kardaani pyörii 4,88 kertaa nopeammin kuin vetoakseli. "Näistä on siis johtopäätös että kulutus on pienempi, mitä pienemmällä nopeudella kuljetaan." - Kitkahäviö on suurempi kuin suoralla vaihteella, joten hitaasti ei kannata ajaa. Myös renkaiden vierintävastus on hitaasti ajettuna yhtä suuri kuin nopeammallakin ajettuna. Miksi tuhlata järjettömän paljon energiaa, jos etenemisvauhti on hidas? Päästään autoilun peruskysymysten ääreen, miksi ajaa autolla, jos kävellen pääsee yhtä nopeasti? Vähäsen kärjistäen.. "kulutus on pienin kun vierintävastus ja ilmanvastuskäyrät kohtaavat" - Koska nykyautoissa ei ole suoraa vaihdetta, jota pystyisi taloudellisesti hyödyntämään pienissä vauhdeissa. Tuo mikä on lainattu, niin on tosiaan tarkemmin ajatellen taloudellisen nopeuden kattonopeus, jota ei kannata ylittää. Tuota vauhtia on kuitenkin perusteltua ajaa, koska ilmanvastus, joka eksponentiaalisesti kohoaa, on tuossa vaiheessa vielä erittäin kohtuullinen. Mitä enemmän on pyöriä, kuten vaikkapa yhdistelmässä, sitä vähemmän kannattavaa on madella hiljaa. Jo natsi-Saksassa ymmärrettiin taloudellisen ajon vauhti. Siellähän oli toisen maailmansodan aikana käytössä raskaalla kalustolla 60km/h nopeuskatto. Tällaisena kuriositeettina. Tässä vielä linkki: https://www.op.fi/op/?cid=150702297&srcpl=3 Mutta totta on kuitenkin, että jossakin testiautossa taloudellisin nopeus saattaa olla jokin muu kuin tuo käyrien kohtaamispaikka, mutta siihen saattaa vaikuttaa myös muut kuin vastukset. Taloudellisin vauhti on kuitenkin pyöreä nolla (moottori sammuksissa), ja se jos jokin on ainakin absoluuttinen totuus =)
Aika pitkä kriisi, että olisi siltikään kannattavaa kehitellä tuollaista taloudellista autoa, ja vielä pidempi aika kestää kriisin ollessa päällä, että tavalliset ihmiset niitä uusia autoja jostain saavat. Ja Cv 0,3 on paljon. Vuonna 1998 tuli myyntiin Opel Astra, jonka Cv oli 0,29 http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/kestotesti-30-000-km-opel-astra-16-16v-cdx. Joten kyllä tuon Cv:n pitäisi nykyään olla mielellään alle 0,2, jotta se olisi jotain todella uutta ja fiksua. Muutenkin jos biopolttoaineet tulevat myyntiin, pakosta tai ei, niin kulutus per litraa tulee lisääntymään. Kaikki korvaavat polttoaineet sisältävät vähemmän energiaa per litra kuin bensa tai dieselistä puhumattakaan. Mutta jos taas puhutaan puhtaan energian käytöstä (kuinka monta kilowattia tuhlaa), niin sitten luonnollisesti kulutus ei välttämättä nouse. Mutta jos laki, turvallisuus ja mukavuus asiat voisi autoista unohtaa, niin kyllä muutaman sadan kilon sukkulan mallisen auton saisi helposti tehtyä taloudelliseksi. Ei olisi temppu eikä mikään.
"Pienin kulutus on lähes poikkeuksetta saavutettu 60 /-10 km/h nopeudella - myös isoilla autoilla" TM kulutuskäyrä ilmoitetaan suurimmalla vaihteella ja sillä kulutus pienenee hiljempaa ajaessa. Yleensä käyrä on jotain 50-120km/h. Käytä näyttää tasaantuvan pienempään mentäessä, mutta se johtuu siitä että se todellakin tehdään suurimmalla vaihteella ja kierrokset putoaa liian alas ja hyötysuhde heikkenee. Jos laitettaisiin pienmpää vaihdetta silmään, niin kulutus laskisi edelleen nopeutta laskiessa. Pienin kuluts taitaa olla jossain 10-20km/h nopeudessa.
Miltei kaikissa kardaanivetoisissa on suora vaihde, ei välttämättä suurin, ja vastaavasti etuvetoisissa joissa laatikon voiman ulosotto on eri tasossa kuin sisäänmeno, voima kulkee hammasrattaiden kautta, olipa välityssuhde mikä hyvänsä. Ylivaihteita käytetään juuri siksi että päästään parempaan tulokseen kuin jos suora olisi suurin ja perä vastaavasti harvemmin välitetty. Mainitsemasi ilmanvastuksen ja vierintävastuksen yhtäsuuruus on n. 100 km/h tuntumassa, eikä sillä ole mitään merkitystä taloudellisimman nopeuden kanssa. Olettaisin että olet heittänyt koko jutun noin tunnepohjalta asiaa tarkemmin miettimättä. Käytännössä kulutuksen kasvaminen tietyn nopeuden alapuolella johtuu moottorin huonontuneesta hyötysuhteesta kun tehoa otetaan vähemmän (esim 40 vauhdissa tehoa tarvitaan n 1/4 siitä mitä 100 vauhdissa.) Edellämainituissa pihistyskisoissa on siksi määrätty minimikeskinopeus ettei kilpailut venyisi liian pitkiksi, kun nopeuden pienentämisellä yritettäisi säästää ne viimeiset desit.
> Miltei kaikissa kardaanivetoisissa on suora vaihde, ei välttämättä suurin
Mut silti hyötysuhteessa ei ole hurraamista, koska siellä kardaanin päässä on kulmavaihde, jollaisen hyötysuhde on aina huono.
Etuvetoisessa & poikittaismoottorisessa autossa ei kulmavaihdetta tarvita. Voima kyllä siirtyy yhden hammaspyörävälityksen kautta, mutta tässä ei paljoa häviöitä tule, koska akselien ollessa samansuuntaiset voidaanhammaspyöräkosketus suunnitella siten, etteivät hampaat luista toisiaan vasten, aiheuttaen kitkahäviöitä, kuten kulmavaihteessa väistämättä käy.
Mopoauto on aika huono vertailukohta, koska niissä ei käytetä läheskään uusinta/parasta mahdollista dieseltekniikkaa.
Se että jokaista asiaa voidaan ohjata elektronisesti, nostaa hyötysuhdetta merkittävästi ja mopoauton dieselissä ei näin ihan ole. Muutenkin, mopoauton teho on aika mitätön jos huomioidaan sen kulutus. Suoraan sanoen täysin onneton.
Taitaa tuo väite olla Esson baarista kotoisin. Esimerkiksi omalla autollani 20 km/h nopeuksia voi ajaa käytännössä kakkosvaihteella. Sillä ajettaessa kulutus on noin 7 l/100 tasaisella. Jos ajan samalla tasamaalla vitosvaihteella 60 km/h nopeutta, on kulutus alle 4 l/100.
Normaalisti autossa päästään kulutuksen kannalta kannattavimpaan ajoon isoimmalla vaihteella ja about pienimmällä mahdollisella kierrosmäärällä ajettaessa.
Ajotietokoneella varustettu auto on tässä hyvä apuväline. Helpottaa kummasti kulutuksen tarkkailua.
Tulee tuotantoon ensivuonna, 1.2 TDI jarruvoiman talteenotolla. Yhsistetty kulutus tais olla 3.3l/100 km ja CO 89gr/km. Oli uudessa Volkkarin lehdessä.
Käytännön testeissä jos päästään noihin lukemiin niin aika hyvä. Käytäntö vain usein näyttää sen että ainakin 10% ylityksiä tulee lähes kaikille lupauksille.
Polttoaineenkulutus- ja CO2-mittauksen tarkoitus on saada autojen keskinäinen vertailu mahdolliseksi eikä absoluuttisen varmaa kulutus- ja CO2-lukua. Monesti menee enemmän kuin ilmoitettu: Kuorma, kaasujalka, erilainen vaihteiden käyttö, erilainen kierrosten käyttö, pakkanen, enempi kaupunkiajoa jne. Yleensä lisä dynamometrirullilla standardiajotavalla mitattuun ja ilmoitettuun lukuun on suurempi bensavehkeillä kuin dieseleillä.
Noilla erittäin alhaisilla lukemilla ei alituksiin ehkä enää päästä. Mutta nykyisistä ja aikaisemmistakin omista autoista kokemuksena, että maantieajoa paljon sisältävänä omta keskikulutukset ovat useimmiten 10 % alle ilmoitettujen eu-lukemien. Sekä bensa ja diesel-puolella. Ja turha muuten huomautella sitten tientukko- tai muita juttuja. Tosiasia on se, että kaikkien alhaisimmat lukemat syntyvät silloin kun pääsee ajamaan ilman että joutuu sovittamaan edellä ajavien mukaan, vaan pääsee noudattamaan omaa joutuisaa rytmiään alamäkiin ja ylämäkiin, ja tasakaasua.
Hohhoi, eipä tarviinut kauaa odotella, kunnes saatiin taas yksi tientukko kehumaan polttoaineensäästöllään. No totta munassa maantiellä pääsee alle nomikulutuksen. Normikulutuksessahan on mukana reilu kolmannes kaupunki/pätkäajoa, kylmällä moottorilla ja välillä pysähdellen. Eli vertailukohdaksi pitäisi ottaa maantieajon kulutus. Eikä senkään alittaminen ole mikään maailman ihme, koska maantieajon kulutus mitataan myös vaihtelevalla ajonopeudella, sisältäen sekä pätkän moottoritienopeutta että pysähdyksiä. Keskinopeus tuossa testissä on noin 70 km/h, kun pysähdykset jätetään pois laskuista, joten *tasaisella* 60-70 km/h nopeudella kuuluukin mennä vähemmän. Toisaalta marssinopeuden pitäminen päälle 80 ja/tai ilmastoinnin käyttö nostaa kulutuksen suuremmaksi. Ei siinä sen kummempaa ihmettä tarvita. Ja sitten se tasakaasulla nysväys. KOITTAKAA NYT VITUN PAUKAPÄÄT TAKOA KAALIINNE, ETTEI SE POLTTOAINEEN SÄÄSTÖ TULE YLÄMÄKIIN PUUTUMISESTA, VAAN SIITÄ, ETTÄ NOPEUTENNE JÄÄ 10-15 km/h SUURINTA SALLITTUA PIENEMMÄKSI, KUN JUNNAATTE YLÄMÄET KUUTTAKYMPPIÄ. Syynä on se, että keskinopeus EI ole 80 km/h, jos ylämäet ajetaan 60 km/h (ja takanatulijat kiittää, kun eivät huonon näkyvyyden vuoksi pääse tientukosta ohi) ja alamäessä spurtataan hetkellisesti jopa 100 km/h nopeuteen (jolloin takanatulijat kiittää, koska tientukosta ei pääse ohi ilman järjetöntä ylinopeutta). Keskinopeushan määräytyy - ei kilometrien - vaan eri nopeuksilla ajettujen pätkien ajankäytön suhteessa. 60 km/h nopeudella ylämäessä kuluu paljon enemmän aikaa kuin alamäen spurttaamiseen 100 km/h -> keskinopeus jää alle 80 km/h. ELI KOITTAKAA NYT VITUN TASAKAASU-TIENTUKOT TAKOA KAALIINNE, ETTÄ IHAN SAMAAN POLTTOAINEENSÄÄSTÖÖN PÄÄSISITTE AJAMALLA TASAISELLA 70 km/h NOPEUDELLA, ILMAN VITUTUSTA AIHEUTTAVAA NYSVÄYSTÄ YLÄMÄISSÄ (ja jostain kummasta syystä myös muissa paikoissa, missä ohittaminen on mahdotonta) JA ILMAN NIITÄ VITUTUSTA LISÄÄVIÄ SPURTTEJA ALAMÄISSÄ (ja, kumma kyllä, myös ylämäessa sijaitsevien ohituskaistojen kohdalla).
Itse ohitan kuvailemasi kaltaisen auton. Eipä pääse vittuuntumaan turhan takia.
No niin minäkin teen, jos suinkin tilaisuus tarjoutuu. Joskus vaan on niin paljon vastaantulevaa liikennettä, ettei auta kuin veivata seilorin määräämään tahtiin 100...90...80..70...60...100...90 jne. Ja vaikkei seilorien keskinopeus, 80-85 km/h, olekaan mahdottoman alhainen, niin eipä auta jättää väliä seiloriin siinä toivossa, että pääsisi itse rullailemaan rauhassa vakionopeudensäätimen antaessa levon kaasujalalle. Kas kun ilman kirittäjää seilori rupeaa hidastelemaan entistä enemmän. Ja ohitusta kärkyttäessä taas rupeaa seilorin kaasupoljin löytymään ja nopeus nousemaan päälle satasen. -> ohitukseen tarvitaan reipas ylinopeus eli se on sitten hei hei kortille, jos poliisi osuu kohdalle. ....tai sitten pitää tosiaan tyytyä polkemaan kaasua manuaalisesti, seilorin määräämään tahtiin. Rekkojen takana roikkuminen ei ole läheskään yhtä tuskallista, koska rekat ajavat tasaisemmalla nopeudella kuin henkilöautot! Rekat puutuvat ainoastaan isoihin nousuihin, mutta niin pientä nyppylää ei ole, etteikö joku kääkkä onnistuisi siihen henkilöautollaan jumittamaan.
Aina on liikenteessä noita saatanan nysvääjiä, jos ei joku roiku takapuskurissa niin sitten on kiinni etupuskurissa, ETTEKÖ TE SAATANAN PAKSUPÄÄAUTOILIJAT VOI YMMÄRTÄÄ ETTÄ NOPEUS ON PIDETTÄVÄ SELLAISENA KUIN MINUN ABSOLUUTTISESTI OIKEA NOPEUTENI ON.
Taisi seiloria osua sen verran pahasti nilkkaan, että piti yrittää ironista kuittausta. Harmi vaan, että seilorin älynlahjoilla yritys oli tuhoontuomittu. Ei kaikkien tarvitse ajaa samalla nopeudella. Riitää, kunhan ajavat suunnilleen sitä samaa nopeutta koko ajan. Tällöin on helppoa päättää, voinko itse tyytyä ajamaan samaa nopeutta (kohtuullisen ison välin pitäen) vai menenkö seuraavassa sopivassa paikassa ohi. Ja onhan ohittaminenkin ihan vaan pikkuisen helpompaa, jos ohitettava ajaa tasaisesti 80 km/h sen sijaan että kiihdyttäisi 110 lukemiin, kuten seiloreilla on tapana alamäissä ja ohituskaistojen kohdalla VAIKKA ohituskaistat yleensä ovat ylämäessä. Tuohon ohituskaistoilla kiihdyttelyyn olisi kiva kuulla selitys nysväri-idiootilta - miksi näissä poljetaan lusikkaa lattiaan, vaikka kaikissa muissa ylämäissä nysvätään pintakaasulla? Kaikenkaikkiaan tasakaasu-nysvääjä-idioottiseilorien toiminnasta seuraa, ettei yhdenkään auton taakse kannata jäädä ajelemaan, vaan ohituspaikan tullen kannattaa painaa ohi, vaikkein polttavaa tarvetta olisikaan, koska ikinä ei tiedä, onko sen edelläajavan auton kuski seilori, joka muutaman kilometrin 95 km/h päästeltyään äkkiä päättääkin, että seuraavat pari kilometriä mennäänkin 80 km/h tai että "tässä on kiva ylämäki, hidastanpa kuuteen kymppiin maisemia ihaillakseni"... ja siinä vaiheessa voikin ohituspaikat olla vähissä. "Yllättäen" noita hidasteluita tuppaa esiintymään juurikin paikoissa, joissa ohitusmahdollisuutta ei ole ...AIVAN KUIN seilorit tekisivät tämän ihan vittuilumielessä... tähänkin olisi kiva kuulla selitys tientukoilta.
pieniä dieseleitä tarttet?
Dieselkone on kalliimpi koska se on järeämpää tekoa (puristus- ja palamispaineet, ruiskutuspaineet) ja pakokaasunpuhdistusvehkeet voi maksaa enempi kuin bensakoneessa. Kun pienen auton kulutus on pieni jo bensakoneellakin, dieselistä saatava polttoainesäästö eur/100 km on niin pieni, ettei se saata riittää kattamaan moottorien hintaeroa. Etenkin jos on perheen kakkosauto jolla ajetaan vain 10000 km/v. Keskikokoisissa ja isoissa autoissa diesel on vahvoilla koska niissä kulutusetu on rahallisestikin merkittävä. Niillä myös usein ajetaan enemmän km/vuosi.
Nykyään ns. pikkuautot painaa saman kuin 20v sitten isommat keskiluokan autot. Ja nykyiset perheautot saman kuin aiemmin luksusautot. Esmes 308 farkku painaa enemmän kuin aivan uusi 500-sarjainen BMW eli saman kuin 20v takainen iso limusiini.