Minulla ei ole naiselle annettavaa

Miksi hän kavereille näytti pelkää seksi kaveria? Situtumiskyvytön? Mitä se tarkoittaa miehessä?

ihme ja kumma kirjoitti:

Miksi hän kavereille näytti pelkää seksi kaveria? Situtumiskyvytön? Mitä se tarkoittaa miehessä?

Tarkoittaa sitä että ei ole tunteita, ei voi antaa rakkautta... Miksi ei voisi näyttää kavereilleen? Jos on kertonut että mulla on ihan hyvä pano niin kai sen panon voi näyttääkin

ihme ja kumma kirjoitti:

Miksi hän kavereille näytti pelkää seksi kaveria? Situtumiskyvytön? Mitä se tarkoittaa miehessä?

aika monia asioita. Ei halua "kotileikkejä", kuten itse yhdessä asumista nimittää. Ei halua muuttaa yhteen. Pelkää että toinen alkaa määräillä omaa elämää, joten haluaa pitää elämät erillään, vapaa-aikaa voidaan viettää yhdessä, matkustella, kyläillä pariskuntana ... välillä voi olla päiviä tietymättömissä, ihmisestä ei kuulu mitään, ei vastaa viesteihin, ei puhelimeen. Jos myöhemmin kysyy, miksi ei vastannut, voi ärtyä - vaikka olisi maannut vain omalla sohvalla ja katsonut tv:tä yksin. Sitoutumiskyvytön voi pelätä että ei kelpaa toiselle, että toinen pettyy, ja sitten jättää, joten pelkää syvempää suhdetta tai tiivistä yhdessäoloa. Jos suhde on tiivis, on muutettu yhteen ja edelleen mies sanoo että minulla ei ole naiselle annettavaa, niin sitä kannattaa varmaan kysyä mieheltä itseltään että mitä hän tarkoittaa. Ehkä hänellä on ollut naisystävä aikaisemmin, jolla on ollut sellaisia haaveita ja unelmia, jotka olisivat vaatineet isoja taloudellisia satsauksia (kivitalo kaupungin kalleimmassa kaupungiosassa).

voi kai tarkoittaa kirjoitti:

aika monia asioita. Ei halua "kotileikkejä", kuten itse yhdessä asumista nimittää. Ei halua muuttaa yhteen. Pelkää että toinen alkaa määräillä omaa elämää, joten haluaa pitää elämät erillään, vapaa-aikaa voidaan viettää yhdessä, matkustella, kyläillä pariskuntana ... välillä voi olla päiviä tietymättömissä, ihmisestä ei kuulu mitään, ei vastaa viesteihin, ei puhelimeen. Jos myöhemmin kysyy, miksi ei vastannut, voi ärtyä - vaikka olisi maannut vain omalla sohvalla ja katsonut tv:tä yksin. Sitoutumiskyvytön voi pelätä että ei kelpaa toiselle, että toinen pettyy, ja sitten jättää, joten pelkää syvempää suhdetta tai tiivistä yhdessäoloa. Jos suhde on tiivis, on muutettu yhteen ja edelleen mies sanoo että minulla ei ole naiselle annettavaa, niin sitä kannattaa varmaan kysyä mieheltä itseltään että mitä hän tarkoittaa. Ehkä hänellä on ollut naisystävä aikaisemmin, jolla on ollut sellaisia haaveita ja unelmia, jotka olisivat vaatineet isoja taloudellisia satsauksia (kivitalo kaupungin kalleimmassa kaupungiosassa).

Vastauksessasi aloittajalle oli mielenkiintoisia näkökulmia. Olet selvästikin ajatellut asiaa useasta eri vinkkelistä:) Erityisesti minulle naksahti tuo kopioimani lause. Pisti mietityttämään, mikä puolestaan johti siihen, että ajatustasi haluaisin hieman askarella yksityiskohtaisemmin. …voi pelätä kelpaamattomuutta toiselle… * todellakin kysymyksiä herättävä näkemys. Tarkoititko, ettei täytä toisen odotuksia suhteessa? Mitä ne odotukset mahdollisesti olisi? (taloudelliset satsaukset toitkin jo esille) Olisiko kyseessä epäluottamus, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään? Mitä itsessään olisi sellaista mitä toinen ei voisi hyväksyä? Jostain ponnahti muistikuva läheisriippuvuudesta, mistä on Tommy Hellsten vuosia sitten kirjoitellut. Olisiko se sitoutumisen pelon pohjana kokemuksena siitä, että on tullut ripustauduttua toiseen niin lujaa kiinni, että oma persoona on unohtunut ja lähdetty elämään ikään kuin toisen kautta. *jää vieläkin pohtimaan*

SuoratSävelet kirjoitti:

Vastauksessasi aloittajalle oli mielenkiintoisia näkökulmia. Olet selvästikin ajatellut asiaa useasta eri vinkkelistä:) Erityisesti minulle naksahti tuo kopioimani lause. Pisti mietityttämään, mikä puolestaan johti siihen, että ajatustasi haluaisin hieman askarella yksityiskohtaisemmin. …voi pelätä kelpaamattomuutta toiselle… * todellakin kysymyksiä herättävä näkemys. Tarkoititko, ettei täytä toisen odotuksia suhteessa? Mitä ne odotukset mahdollisesti olisi? (taloudelliset satsaukset toitkin jo esille) Olisiko kyseessä epäluottamus, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään? Mitä itsessään olisi sellaista mitä toinen ei voisi hyväksyä? Jostain ponnahti muistikuva läheisriippuvuudesta, mistä on Tommy Hellsten vuosia sitten kirjoitellut. Olisiko se sitoutumisen pelon pohjana kokemuksena siitä, että on tullut ripustauduttua toiseen niin lujaa kiinni, että oma persoona on unohtunut ja lähdetty elämään ikään kuin toisen kautta. *jää vieläkin pohtimaan*

että, jos kokee jossain asiassa olevansa huono. Ihan mitä tahansa. Moni naisystävä on sanonut, että uutta suhdetta aloittaessaan, että en mä varmaan kelpaa/riitä sille. Jos mies on ollut menestynyt, nainen on voinut ajatella, että mies etsii tosi kaunista, että hän ei ole riittävän kaunis. Että koska mies on menestynyt, niin miehellä on ikäänkuin varaa haluta todella kaunis nainen. Tai yksi nainen panikoi, että hänen juttunsa on typeriä, kun mies on professori. Itselläni on ongelmana kodinhengetär-geenin puuttuminen ja olen saanut siitä huomautuksia edellisissä suhteissa: olisi pitänyt kuulema siivota, naisen tehtävä, jos on kotona on pitää koti järjestyksessä ja siistinä. Että ei luota itseensä, siihen että kelpaa sellaisena kuin on ... ja luultavasti takana on sitä että näkee itse ko. asian ongelmana, ei hyväksy itseään siltä osin (esim. ulkonäkö, kroppa kai aika yleinen) ja sitten ei oikein halua edes yrittää, koska pitää itseään huonona, että ei ole riittävän arvokas ansaitakseen toisen hyväksyntää, koska omaa näitä piirteitä.

itsetuntoa kirjoitti:

että, jos kokee jossain asiassa olevansa huono. Ihan mitä tahansa. Moni naisystävä on sanonut, että uutta suhdetta aloittaessaan, että en mä varmaan kelpaa/riitä sille. Jos mies on ollut menestynyt, nainen on voinut ajatella, että mies etsii tosi kaunista, että hän ei ole riittävän kaunis. Että koska mies on menestynyt, niin miehellä on ikäänkuin varaa haluta todella kaunis nainen. Tai yksi nainen panikoi, että hänen juttunsa on typeriä, kun mies on professori. Itselläni on ongelmana kodinhengetär-geenin puuttuminen ja olen saanut siitä huomautuksia edellisissä suhteissa: olisi pitänyt kuulema siivota, naisen tehtävä, jos on kotona on pitää koti järjestyksessä ja siistinä. Että ei luota itseensä, siihen että kelpaa sellaisena kuin on ... ja luultavasti takana on sitä että näkee itse ko. asian ongelmana, ei hyväksy itseään siltä osin (esim. ulkonäkö, kroppa kai aika yleinen) ja sitten ei oikein halua edes yrittää, koska pitää itseään huonona, että ei ole riittävän arvokas ansaitakseen toisen hyväksyntää, koska omaa näitä piirteitä.

siis suhtaudun itse epäilyksellä suhteen onnistumiseen, jos miehen oma koti on kuin nuoltu ja kaikki järjestyksessä, viimeisen päälle.

itsetuntoa kirjoitti:

että, jos kokee jossain asiassa olevansa huono. Ihan mitä tahansa. Moni naisystävä on sanonut, että uutta suhdetta aloittaessaan, että en mä varmaan kelpaa/riitä sille. Jos mies on ollut menestynyt, nainen on voinut ajatella, että mies etsii tosi kaunista, että hän ei ole riittävän kaunis. Että koska mies on menestynyt, niin miehellä on ikäänkuin varaa haluta todella kaunis nainen. Tai yksi nainen panikoi, että hänen juttunsa on typeriä, kun mies on professori. Itselläni on ongelmana kodinhengetär-geenin puuttuminen ja olen saanut siitä huomautuksia edellisissä suhteissa: olisi pitänyt kuulema siivota, naisen tehtävä, jos on kotona on pitää koti järjestyksessä ja siistinä. Että ei luota itseensä, siihen että kelpaa sellaisena kuin on ... ja luultavasti takana on sitä että näkee itse ko. asian ongelmana, ei hyväksy itseään siltä osin (esim. ulkonäkö, kroppa kai aika yleinen) ja sitten ei oikein halua edes yrittää, koska pitää itseään huonona, että ei ole riittävän arvokas ansaitakseen toisen hyväksyntää, koska omaa näitä piirteitä.

hämmästyttävää miten sitä voidaan antaa ulkoiselle kuorelle noin suuri arvo, kuten hyvin kerrot ystäviesi niin tekevän omalla kohdallaan. Jos ihmisen itseluottamus perustuu vain ulkonäköön, miten hänen käy kun alkaa vääjämätön rappeutuminen? Mitä jää jäljelle? Vastaavasti, jos on rakentanut itseluottamuksensa sille pohjalle että on opetellut tuntemaan vahvuutensa ja heikkoutensa hyväksyen ne. Ja pyrkien kehittämään itseään. Sellaista itseluottamusta ei voi varastaa, ei ruoste rapistaa eikä valtio veroittaa. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, mikä tuli epäsuorasti esille sanoistasi; että ei me naiset olla tässä maailmassa olemassa siksi, että olisimme jotain hiskatin monitoimikodinkoneita! Nouskaamme yhdessä barrikaadeille ja huutaakamme äänemme käheäksi, että tähän emme suostu! *nauraa omalle kiihkomielisyydelleen*:DDD

voi kai tarkoittaa kirjoitti:

aika monia asioita. Ei halua "kotileikkejä", kuten itse yhdessä asumista nimittää. Ei halua muuttaa yhteen. Pelkää että toinen alkaa määräillä omaa elämää, joten haluaa pitää elämät erillään, vapaa-aikaa voidaan viettää yhdessä, matkustella, kyläillä pariskuntana ... välillä voi olla päiviä tietymättömissä, ihmisestä ei kuulu mitään, ei vastaa viesteihin, ei puhelimeen. Jos myöhemmin kysyy, miksi ei vastannut, voi ärtyä - vaikka olisi maannut vain omalla sohvalla ja katsonut tv:tä yksin. Sitoutumiskyvytön voi pelätä että ei kelpaa toiselle, että toinen pettyy, ja sitten jättää, joten pelkää syvempää suhdetta tai tiivistä yhdessäoloa. Jos suhde on tiivis, on muutettu yhteen ja edelleen mies sanoo että minulla ei ole naiselle annettavaa, niin sitä kannattaa varmaan kysyä mieheltä itseltään että mitä hän tarkoittaa. Ehkä hänellä on ollut naisystävä aikaisemmin, jolla on ollut sellaisia haaveita ja unelmia, jotka olisivat vaatineet isoja taloudellisia satsauksia (kivitalo kaupungin kalleimmassa kaupungiosassa).

"Sitoutumiskyvytön voi pelätä että ei kelpaa toiselle, että toinen pettyy, ja sitten jättää, joten pelkää syvempää suhdetta tai tiivistä yhdessäoloa." Pelkää itse kyllästyvänsä ja jättävänsä, eikä halua sitä pettymystä toiselle. Jos on aikaisemminkin käynyt noin päin, niin sitä alkaa luottamus omaan itseen horjua...

-Rustailija- kirjoitti:

"Sitoutumiskyvytön voi pelätä että ei kelpaa toiselle, että toinen pettyy, ja sitten jättää, joten pelkää syvempää suhdetta tai tiivistä yhdessäoloa." Pelkää itse kyllästyvänsä ja jättävänsä, eikä halua sitä pettymystä toiselle. Jos on aikaisemminkin käynyt noin päin, niin sitä alkaa luottamus omaan itseen horjua...

tavaat aukenee ja saa merkin: tässä se on tämän kanssa pystyt olemaan kuolemaan asti. Näin olen itsekin ajatellut, että se monella menee. Pelätään epäonnistumista syystä tai toisesta. Toisaalta koko elämä on mahdollisuus opetella, kehittyä, yrittää muuttaa itseään. Ja rohkea rokan syö. Mietipä sitä että toinen puoli maailmaa harrastaa sovittuja avioliittoja. Romantiikkaan perustuvat avioliitot on vasta eurooppalaisen kulttuurin tuote.

toisen kohdalla kirjoitti:

tavaat aukenee ja saa merkin: tässä se on tämän kanssa pystyt olemaan kuolemaan asti. Näin olen itsekin ajatellut, että se monella menee. Pelätään epäonnistumista syystä tai toisesta. Toisaalta koko elämä on mahdollisuus opetella, kehittyä, yrittää muuttaa itseään. Ja rohkea rokan syö. Mietipä sitä että toinen puoli maailmaa harrastaa sovittuja avioliittoja. Romantiikkaan perustuvat avioliitot on vasta eurooppalaisen kulttuurin tuote.

Itselläni 2 liittoa takana, viimeisempi pitkä. Joten opiskelua on ollut ja onnistumistakin. Romantiikka ja intohimo kestää aikansa, sen jälkeen on "tyydyttävä" valintaansa. Mutta nyt sitä kelailee, että tohtiiko enää..:) Tietynlaista itsekkyyttä, mutta mistä sitä tietää milloin...Nyt juuri ei usko itseensä, nauttii vaan silloin tällöin tapaamisista.

-Rustailija- kirjoitti:

Itselläni 2 liittoa takana, viimeisempi pitkä. Joten opiskelua on ollut ja onnistumistakin. Romantiikka ja intohimo kestää aikansa, sen jälkeen on "tyydyttävä" valintaansa. Mutta nyt sitä kelailee, että tohtiiko enää..:) Tietynlaista itsekkyyttä, mutta mistä sitä tietää milloin...Nyt juuri ei usko itseensä, nauttii vaan silloin tällöin tapaamisista.

kun huuma haihtuu.

jäljelle kirjoitti:

kun huuma haihtuu.

Tässä hieman kauemmin eläneiden kanssa usein pohdittu asia. Kysymys on mahdoton vastattavaksi. Liian monisyinen.:)

-Rustailija- kirjoitti:

Tässä hieman kauemmin eläneiden kanssa usein pohdittu asia. Kysymys on mahdoton vastattavaksi. Liian monisyinen.:)

http://www.tay.fi/laitokset/psyk/opiskelu/opetus/opetusmateriaalia/perpsy_1998/rakkaus.htm http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/tietoa_parisuhteesta/

itsetuntoa kirjoitti:

että, jos kokee jossain asiassa olevansa huono. Ihan mitä tahansa. Moni naisystävä on sanonut, että uutta suhdetta aloittaessaan, että en mä varmaan kelpaa/riitä sille. Jos mies on ollut menestynyt, nainen on voinut ajatella, että mies etsii tosi kaunista, että hän ei ole riittävän kaunis. Että koska mies on menestynyt, niin miehellä on ikäänkuin varaa haluta todella kaunis nainen. Tai yksi nainen panikoi, että hänen juttunsa on typeriä, kun mies on professori. Itselläni on ongelmana kodinhengetär-geenin puuttuminen ja olen saanut siitä huomautuksia edellisissä suhteissa: olisi pitänyt kuulema siivota, naisen tehtävä, jos on kotona on pitää koti järjestyksessä ja siistinä. Että ei luota itseensä, siihen että kelpaa sellaisena kuin on ... ja luultavasti takana on sitä että näkee itse ko. asian ongelmana, ei hyväksy itseään siltä osin (esim. ulkonäkö, kroppa kai aika yleinen) ja sitten ei oikein halua edes yrittää, koska pitää itseään huonona, että ei ole riittävän arvokas ansaitakseen toisen hyväksyntää, koska omaa näitä piirteitä.

Ei kohdistettu kirjoittajalle, vaan kaikille yhteisesti, vaikka lähtökohtia tämän kommenteista. "jos kokee jossain asiassa olevansa huono." -- Kokemus voi olla objektiivinen tai epärealistinen. "en mä varmaan kelpaa/riitä sille." -- Olisiko lähtökohta erityisen epärealistinenkaan? "yksi nainen panikoi, että hänen juttunsa on typeriä, kun mies on professori." -- Työympäristö on niin tylsä että kotona kaipaisi vaihteeksi aitoa blondikikatusta. "Itselläni on ongelmana kodinhengetär-geenin puuttuminen ja olen saanut siitä huomautuksia edellisissä suhteissa:" -- Eli: "kokee jossain asiassa olevansa huono". Jos se ongelma on olleenkaan, niin ei ainakaan itsetunto-ongelma. "olisi pitänyt kuulema siivota, naisen tehtävä, jos on kotona on pitää koti järjestyksessä ja siistinä." -- Ajatuksena: Mies on mies ja sillä siisti (vaimo). "Että ei luota itseensä," -- Tämäkin riippuu asiasta. "siihen että kelpaa sellaisena kuin on ... " -- Täysin aiheellista. "luultavasti takana on sitä että näkee itse ko. asian ongelmana" -- Ongelmien tunnistaminen on hyödyllistä. "ei hyväksy itseään siltä osin (esim. ulkonäkö, kroppa kai aika yleinen)" -- Mitä pitäisi itsessään sitten hyväksyä, mitä ei ja miksi? Ei mitenkään yksinkertaista, eikä jonkin hyväksymättömyyskään ole vielä itsetunto-ongelma. "ja sitten ei oikein halua edes yrittää, koska pitää itseään huonona, että ei ole riittävän arvokas ansaitakseen toisen hyväksyntää, koska omaa näitä piirteitä." -- Tässä ollaan jo ongelmien äärellä.

tutkijat on tutkineet kirjoitti:

http://www.tay.fi/laitokset/psyk/opiskelu/opetus/opetusmateriaalia/perpsy_1998/rakkaus.htm http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/tietoa_parisuhteesta/

Eli oikeasti mitään ei tuostakaan selvinnyt. Rakakus on ruma sana. Ja sitä käytetään aivan liikaa. Siinä kiteytys.

-Rustailija- kirjoitti:

Eli oikeasti mitään ei tuostakaan selvinnyt. Rakakus on ruma sana. Ja sitä käytetään aivan liikaa. Siinä kiteytys.

Siis: rakkaus.

..vetäisit olettamuksesi? No joo voithan olla oikeassakin mutta aika varmalla nuotilla vedät vaikkei mikään muu ole varmempaa kuin epävarma tässä(kin) asiassa. Et voi osapuolia tuntematta oikeastaan neuvoa tässä asiassaa aloittajaa. Ehkä se mies ei tosiaan rakasta, tykkää kuitenkin eikä sekään kai liene kovin paha asia? Ehkä se mies rakastaa muttei halua sitouttaa itseensä, ei osaa sanoa rakastaako kymmenen vuoden päästä? Ehkä se mies on tuntee/tietää niin paljon eronneita että haluaa olla täysin varma, parempi katsoa kuin katua Ehkä mies on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, tekee valinnan vain jos on pakko Ehkä nainen tahtoo punaisen tuvan & perunamaan lapsia liudan, mies tahtoo naisen Ehkä mies rakastaa, erilaisista tavoitteista johtuen tietää naisen tulevan onnellisemmaksi jonkun muun kanssa Ehkä on liian erilaiset taustat, tai liian paljon tai liian vähän jotain jommallakummalla Ehkä nainen ei haluakaan niitä lapsia, mies saattaa halutakin Ehkä mies ei tiedä mitä haluaa Ehkä.. Ehkä.. Ehkä.. Jne. Noita ehkiä tulee jokaisella elämän varrella vastaan eikä ikinä voi tietää etu- eikä takakäteen missä meni vikaan vai menikö sittenkään? Joskus on hyvä olla sen kummemmin analysoimatta, olla vaan kun kerran on mukavaa.

Mies ja profiili kirjoitti:

..vetäisit olettamuksesi? No joo voithan olla oikeassakin mutta aika varmalla nuotilla vedät vaikkei mikään muu ole varmempaa kuin epävarma tässä(kin) asiassa. Et voi osapuolia tuntematta oikeastaan neuvoa tässä asiassaa aloittajaa. Ehkä se mies ei tosiaan rakasta, tykkää kuitenkin eikä sekään kai liene kovin paha asia? Ehkä se mies rakastaa muttei halua sitouttaa itseensä, ei osaa sanoa rakastaako kymmenen vuoden päästä? Ehkä se mies on tuntee/tietää niin paljon eronneita että haluaa olla täysin varma, parempi katsoa kuin katua Ehkä mies on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, tekee valinnan vain jos on pakko Ehkä nainen tahtoo punaisen tuvan & perunamaan lapsia liudan, mies tahtoo naisen Ehkä mies rakastaa, erilaisista tavoitteista johtuen tietää naisen tulevan onnellisemmaksi jonkun muun kanssa Ehkä on liian erilaiset taustat, tai liian paljon tai liian vähän jotain jommallakummalla Ehkä nainen ei haluakaan niitä lapsia, mies saattaa halutakin Ehkä mies ei tiedä mitä haluaa Ehkä.. Ehkä.. Ehkä.. Jne. Noita ehkiä tulee jokaisella elämän varrella vastaan eikä ikinä voi tietää etu- eikä takakäteen missä meni vikaan vai menikö sittenkään? Joskus on hyvä olla sen kummemmin analysoimatta, olla vaan kun kerran on mukavaa.

...jos hän tosiaan ei välitä mutta haluaa kuitenkin seksiä, niin tokikaanhan hän ei sanoisi että ei ole mitään annettavaa, vaan että nainen on hänen elämänsä nainen yms suureellista, jolla sokaista toinen herättämällä tässä toiveita. Tuollaisen epämukavan asian sanominen suoraan nimenomaan ilmaisee toisesta välittämistä ja suoraselkäisyyttä, ja se on ihan päinvastaista kuin tunteettomuuden sallima hyväksikäyttö ja valehtelu.

..ei sinällään ole mitään vikaa, mukavaa luettavaa mutta ihmisen analysointi jonkin sanomisen perusteella, sanomisen joka tulee toisen käden tietona eli on voinut siis muuttua matkalla on minusta aika rohkeaa, voi osua oikeaan mutta voipi olla osumattakin. Ihminen on aika monimutkainen olento käsittääkseni ja vaikka osa meistä sopuleita onkin ja ehkä ennustettavissa voi olla poikkeuksiakin. "niinhän mies nähtävästi sanoo, mutta oikeasti siellä sanojana on Pelko, minkä on ottanut melkoisen niskalenkkiotteen, sillä miehen toiminta on täysin ristiriidassa sanojen kanssa. Ja jotainhan logiikantajua sentään on miehilläkin;D" Pelko? Mistä? että nainen lähtee? Suoraviivaisella miehen logiikalla ajatellen nainen lähtee aiemmin tuon sanomisen perusteella, lähtee jos on lähteäkseen eli olisiko testi? * voisin jopa sanoa aikas yleistä, että heteromies tapailee naista. Ja tietysti eroottisistakin syistä.;P Hulluhan se olisi tapailla naista, jota ei himoitse. Eihän siinä edes…nooh, jos en nyt ihan tooosi yksityiskohtaiseksi menisikään;P Niinpä, samaa mieltä :) * kuka mies vaivautuu kaikkeen tuohon, jos ei jotain tunnesiteitä olisi? Ei kai kukaan sentään noin paljon satsaisi pelkän seksin takia? Ja jos tuollainen mies on olemassa, niin tänne ja heti:D *vitsivitsi*:DDD Edelleenkin samaa mieltä vaikkei tuohon nyt niin hirveästi vaivaa tarvitse nähdä, kenen kotiin muuten ois helpompi kutsua kuin omaansa? * se vähän mitä miehiä tunnen, he eivät vie kavereille esille naista, jota kohtaan olisi täysin välinpitämätön. Ei miehelle tulisi edes sellainen mieleen. Ellei nyt satu samaan kiinni Angelika Jolieta tai jotain vastaavaa kaunotarta. Joo, kyllä se on katsonut että tätä kelpaa ulkoiluttaa :D * jotenkin nousee vahvasti sellainen tunne, että miehellä on selvittämättömiä karvaita kokemuksia, joita hän vetää perässään kuin kivirekeä kesät talvet. Eikä kyseessä ole mikään kevyen sarjan paino. Pitäisikö kysyä mieheltä itseltään? Ehkä ei ole miehellä rekeä ensinkään ja tarkoittaa juuri mitä sanoo (jos pitäisi veikata tämän puolesta vetoa löisin), voisiko mitenkään kuvitella että mies ei halua olla taakaksi? Ehkäpä mies ei halua olla esteenä naisen muulle elämälle ja tulevaisuudensuunnitelmille, esim. opiskelulle. *Tarjosin jo aiemmin läheisriippuvuus pulmaa, enkä ole sitä vieläkään heittämässä roskasankoon. Käsitykseni mukaan kyseisestä pulmasta kärsivät ovat erityisen pelokkaita sitoutumaan mihinkään ihmissuhteeseen saatikka pariutumaan. Mitä syvempi on pulma sen suurempi on pelko. Suoraan verrannollista melkeinpä uhkarohkeasti väittäisin.* Läheisriippuvuuspulma, kummalla? Minun käsittääkseni läheisriippuvaiset ovat hanakoita sitoutumaan, ripustautumaan suorastaan..olisiko mies huomannut naisessa noita oireita ja haluaa toppuutella, sitäkö tarkoitit vai sitä että mies tieää olevansa läheisriippuvainen ja siksi välttelee sitoutumista? Aika ristiriitaista minusta olisi tuo jälkimmäinen. *Jos olisin itse aloittajan asemassa, en laittaisi kovinkaan suurta painoarvoa sanoille, kun teot miehellä tuntuvat olevan hyvin hanskassa. Miehet (suomalaiset erityisesti) kun tyypillisesti nimenomaan näyttävät tunteensa naisillensa teoilla, eivätkä lurittele lemmenjoikuja kuten esim. italialaiset ja ranskalaiset miehet.* Tämä pelasti paljon, juuri näin :) ehkäpä jos hyvin menee eikä miestä tuomita yksittäisen sanomisen perusteella saattaa olla sanomassa tuota samaa vielä kymmenen vuoden päästä, mitä väliä jos viihtyvät molemmat.

Mies ja profiili kirjoitti:

..ei sinällään ole mitään vikaa, mukavaa luettavaa mutta ihmisen analysointi jonkin sanomisen perusteella, sanomisen joka tulee toisen käden tietona eli on voinut siis muuttua matkalla on minusta aika rohkeaa, voi osua oikeaan mutta voipi olla osumattakin. Ihminen on aika monimutkainen olento käsittääkseni ja vaikka osa meistä sopuleita onkin ja ehkä ennustettavissa voi olla poikkeuksiakin. "niinhän mies nähtävästi sanoo, mutta oikeasti siellä sanojana on Pelko, minkä on ottanut melkoisen niskalenkkiotteen, sillä miehen toiminta on täysin ristiriidassa sanojen kanssa. Ja jotainhan logiikantajua sentään on miehilläkin;D" Pelko? Mistä? että nainen lähtee? Suoraviivaisella miehen logiikalla ajatellen nainen lähtee aiemmin tuon sanomisen perusteella, lähtee jos on lähteäkseen eli olisiko testi? * voisin jopa sanoa aikas yleistä, että heteromies tapailee naista. Ja tietysti eroottisistakin syistä.;P Hulluhan se olisi tapailla naista, jota ei himoitse. Eihän siinä edes…nooh, jos en nyt ihan tooosi yksityiskohtaiseksi menisikään;P Niinpä, samaa mieltä :) * kuka mies vaivautuu kaikkeen tuohon, jos ei jotain tunnesiteitä olisi? Ei kai kukaan sentään noin paljon satsaisi pelkän seksin takia? Ja jos tuollainen mies on olemassa, niin tänne ja heti:D *vitsivitsi*:DDD Edelleenkin samaa mieltä vaikkei tuohon nyt niin hirveästi vaivaa tarvitse nähdä, kenen kotiin muuten ois helpompi kutsua kuin omaansa? * se vähän mitä miehiä tunnen, he eivät vie kavereille esille naista, jota kohtaan olisi täysin välinpitämätön. Ei miehelle tulisi edes sellainen mieleen. Ellei nyt satu samaan kiinni Angelika Jolieta tai jotain vastaavaa kaunotarta. Joo, kyllä se on katsonut että tätä kelpaa ulkoiluttaa :D * jotenkin nousee vahvasti sellainen tunne, että miehellä on selvittämättömiä karvaita kokemuksia, joita hän vetää perässään kuin kivirekeä kesät talvet. Eikä kyseessä ole mikään kevyen sarjan paino. Pitäisikö kysyä mieheltä itseltään? Ehkä ei ole miehellä rekeä ensinkään ja tarkoittaa juuri mitä sanoo (jos pitäisi veikata tämän puolesta vetoa löisin), voisiko mitenkään kuvitella että mies ei halua olla taakaksi? Ehkäpä mies ei halua olla esteenä naisen muulle elämälle ja tulevaisuudensuunnitelmille, esim. opiskelulle. *Tarjosin jo aiemmin läheisriippuvuus pulmaa, enkä ole sitä vieläkään heittämässä roskasankoon. Käsitykseni mukaan kyseisestä pulmasta kärsivät ovat erityisen pelokkaita sitoutumaan mihinkään ihmissuhteeseen saatikka pariutumaan. Mitä syvempi on pulma sen suurempi on pelko. Suoraan verrannollista melkeinpä uhkarohkeasti väittäisin.* Läheisriippuvuuspulma, kummalla? Minun käsittääkseni läheisriippuvaiset ovat hanakoita sitoutumaan, ripustautumaan suorastaan..olisiko mies huomannut naisessa noita oireita ja haluaa toppuutella, sitäkö tarkoitit vai sitä että mies tieää olevansa läheisriippuvainen ja siksi välttelee sitoutumista? Aika ristiriitaista minusta olisi tuo jälkimmäinen. *Jos olisin itse aloittajan asemassa, en laittaisi kovinkaan suurta painoarvoa sanoille, kun teot miehellä tuntuvat olevan hyvin hanskassa. Miehet (suomalaiset erityisesti) kun tyypillisesti nimenomaan näyttävät tunteensa naisillensa teoilla, eivätkä lurittele lemmenjoikuja kuten esim. italialaiset ja ranskalaiset miehet.* Tämä pelasti paljon, juuri näin :) ehkäpä jos hyvin menee eikä miestä tuomita yksittäisen sanomisen perusteella saattaa olla sanomassa tuota samaa vielä kymmenen vuoden päästä, mitä väliä jos viihtyvät molemmat.

mutta tuo kohta on kyllä totta: "Pelko? Mistä? että nainen lähtee? Suoraviivaisella miehen logiikalla ajatellen nainen lähtee aiemmin tuon sanomisen perusteella, lähtee jos on lähteäkseen eli olisiko ..." Mulla on takana tämän tyyppinen kokemus, mies puhui välillä outoja, ikään kuin vihjasi, hyvin epäsuorasti. Ja takana oli se että mies oli ihastunut toiseen, mutta miehellä ei ollut vielä mitään suhdetta tämän uuden kanssa. Myöhemmin kyllä selvisi että halu siihen suhteeseen oli kova. Eli jälkikäteen totesin, että ne käsittämättömät höpinät oli sitä, millä mies lievitti HUONOA OMAATUNTOAAN. Saattoi itsekseen ajatella että oli sanonut asiasta?? Ei kuitenkaan halunnut lopettaa suhdetta minuun, kun uudestakaan ei ollut varmaa tietoa ... eli olin kai vähän kuin varalla, tai sitten se pano, kun uuttakaan ei ollut. Tästä opin ainakin sen, miten itsekkäitä ihmiset voivat olla.

Mies ja profiili kirjoitti:

..ei sinällään ole mitään vikaa, mukavaa luettavaa mutta ihmisen analysointi jonkin sanomisen perusteella, sanomisen joka tulee toisen käden tietona eli on voinut siis muuttua matkalla on minusta aika rohkeaa, voi osua oikeaan mutta voipi olla osumattakin. Ihminen on aika monimutkainen olento käsittääkseni ja vaikka osa meistä sopuleita onkin ja ehkä ennustettavissa voi olla poikkeuksiakin. "niinhän mies nähtävästi sanoo, mutta oikeasti siellä sanojana on Pelko, minkä on ottanut melkoisen niskalenkkiotteen, sillä miehen toiminta on täysin ristiriidassa sanojen kanssa. Ja jotainhan logiikantajua sentään on miehilläkin;D" Pelko? Mistä? että nainen lähtee? Suoraviivaisella miehen logiikalla ajatellen nainen lähtee aiemmin tuon sanomisen perusteella, lähtee jos on lähteäkseen eli olisiko testi? * voisin jopa sanoa aikas yleistä, että heteromies tapailee naista. Ja tietysti eroottisistakin syistä.;P Hulluhan se olisi tapailla naista, jota ei himoitse. Eihän siinä edes…nooh, jos en nyt ihan tooosi yksityiskohtaiseksi menisikään;P Niinpä, samaa mieltä :) * kuka mies vaivautuu kaikkeen tuohon, jos ei jotain tunnesiteitä olisi? Ei kai kukaan sentään noin paljon satsaisi pelkän seksin takia? Ja jos tuollainen mies on olemassa, niin tänne ja heti:D *vitsivitsi*:DDD Edelleenkin samaa mieltä vaikkei tuohon nyt niin hirveästi vaivaa tarvitse nähdä, kenen kotiin muuten ois helpompi kutsua kuin omaansa? * se vähän mitä miehiä tunnen, he eivät vie kavereille esille naista, jota kohtaan olisi täysin välinpitämätön. Ei miehelle tulisi edes sellainen mieleen. Ellei nyt satu samaan kiinni Angelika Jolieta tai jotain vastaavaa kaunotarta. Joo, kyllä se on katsonut että tätä kelpaa ulkoiluttaa :D * jotenkin nousee vahvasti sellainen tunne, että miehellä on selvittämättömiä karvaita kokemuksia, joita hän vetää perässään kuin kivirekeä kesät talvet. Eikä kyseessä ole mikään kevyen sarjan paino. Pitäisikö kysyä mieheltä itseltään? Ehkä ei ole miehellä rekeä ensinkään ja tarkoittaa juuri mitä sanoo (jos pitäisi veikata tämän puolesta vetoa löisin), voisiko mitenkään kuvitella että mies ei halua olla taakaksi? Ehkäpä mies ei halua olla esteenä naisen muulle elämälle ja tulevaisuudensuunnitelmille, esim. opiskelulle. *Tarjosin jo aiemmin läheisriippuvuus pulmaa, enkä ole sitä vieläkään heittämässä roskasankoon. Käsitykseni mukaan kyseisestä pulmasta kärsivät ovat erityisen pelokkaita sitoutumaan mihinkään ihmissuhteeseen saatikka pariutumaan. Mitä syvempi on pulma sen suurempi on pelko. Suoraan verrannollista melkeinpä uhkarohkeasti väittäisin.* Läheisriippuvuuspulma, kummalla? Minun käsittääkseni läheisriippuvaiset ovat hanakoita sitoutumaan, ripustautumaan suorastaan..olisiko mies huomannut naisessa noita oireita ja haluaa toppuutella, sitäkö tarkoitit vai sitä että mies tieää olevansa läheisriippuvainen ja siksi välttelee sitoutumista? Aika ristiriitaista minusta olisi tuo jälkimmäinen. *Jos olisin itse aloittajan asemassa, en laittaisi kovinkaan suurta painoarvoa sanoille, kun teot miehellä tuntuvat olevan hyvin hanskassa. Miehet (suomalaiset erityisesti) kun tyypillisesti nimenomaan näyttävät tunteensa naisillensa teoilla, eivätkä lurittele lemmenjoikuja kuten esim. italialaiset ja ranskalaiset miehet.* Tämä pelasti paljon, juuri näin :) ehkäpä jos hyvin menee eikä miestä tuomita yksittäisen sanomisen perusteella saattaa olla sanomassa tuota samaa vielä kymmenen vuoden päästä, mitä väliä jos viihtyvät molemmat.

Kenen tahansa analysointia ei oikeasti pitäisi tehdä, ettei ole itse tavannut henkilöä ja jutustellut hänen kanssaan, jos nyt ylipäätänsäkään analysoida tarvitsekaan. Mutta nyt olemme täällä palstalla keskustelemassa ja siinä tulee myös analysoituakin.;D Olen samaa mieltä kanssasi, että me ihmiset olemme paljon monitasoisempia kombinaatioita kuin voisi äkkiseltään uskoakaan. Mutta ajattelepas sitä, että tässä saattaa oppia jotain itsestään, toisistaan ja ihmissuhteista, ikään kuin vahingossa;D Pelko on tunne mistä meillä ihmisillä on eniten variaatioita. Ja kaikilla on jotain pelkoja. Pelot ovat myös tyypillisesti sellaisia mitä me ihmiset koetamme itsestämme tukahduttaa, kieltää ja piilottaa, sillä niiden kanssa oleminen ei ole mukavaa kahviseuraa. Pelot saavat aikaan myös sammakkoja suustamme lentelemään ja meidät itsemmekin ihmettelemään ’mistä hitsistä toikin juttu tuli’. Olen törmännyt turhankin usein siihen - että aikansa puhuttua ihmisen kanssa, jonka käyttäytymistä ei heti ymmärrä - onkin taustalla juuri se pelko mörkönä. Vastatakseni kysymyksiisi tulee minulle monia vaihtoehtoja. Poimin tähän vain joitakin. Kyllä. Mies voi testailla naista epävarmuutensa takia. Ihmiset, joilla on ikäviä kokemuksia ja eivätkä he ole niitä työstäneet, säätelevät ne hänen toimintaansa ilman, että hänellä itsellään olisi tietoisuutta miksi toimin näin. He eivät edes tee tätä kysymystä itselleen. Kosketuspinta omiin tunteisiinsa on kateissa. Lukittuna jonnekin syvälle alitajuntaan. Minä en ainakaan kutsu miehiä kotiini. Kotini on minulle pyhäpaikka ja sinne pääsee vain ihmiset, jotka todella tunnen. Yksinhuoltajana on järjetöntä raijata tänne miehiä, jotka tunnen pintapuolisesti jo lasteni takia. Millaista esimerkkiä antaisin äitinä heille? Olen vierestä seurannut, joitakin yksinhuoltajia ketkä tuovat helposti miehet kotiinsa ja lapset ovat aivan sekaisin miesten nimistä. Hei PekkaJussiJani mikä sun nimes ny olikaan – tyyliin. Vai ’ulkoilutetaan’ naista kuin koiraa. GRRR! :D Jos mies ajattelee olevansa naiselle taakaksi, olla esteenä naisen elämälle tai tulevaisuuden edessä - ollaankin mielestäni pulman edessä. Jo lähtökohtana tuollainen ajattelumalli ei johda kuin pulmiin. Miten suhde voi lähteä kehittymään, jos miehellä on yksikään noista asenteena? Mitä ihmettä hän on naisen kanssa, jos asenne on ’olen tiellä’? Tuohan pistää miehen olemaan varpaillaan kuin balettitanssija ja miten siinä kykenee mies olemaan oma rento itsensä? Tuo kuulostaa korvissani siltä, että sitä ollaan varuillaan ihan varmuuden vuoksi. Hallooo!!! Omaan paikkaansa naisen elämässä tulisi luottaa, jos nainen ei ole antanut aihetta olla luottamatta. Luottamus on se, mikä kantaa luoden pohjaa ihmissuhteille. Mielestäni luottamusta ei tarvitse ansaita vaan sen voi vain menettää. Mottonani on: luottamus pitää sisällään myös luottamuksen mahdollisuuden antamisen. Millä tarkoitan sitä, että kun luotat toiseen näyttäen sen, herää toisella halu olla luottamuksen arvoinen. Nyt en ota huomioon saalistajia, ihmisiä ketkä pelaavat ihmisillä kuin shakkinappuloilla. Lähtökohtanani on, että on kyseessä ihmiset ketkä ovat tositarkoituksella liikkeellä. Läheisriippumudesta puhuttaessa ihminen, joka on sellaiseen suhteen käynyt läpi, varoo hän tietoisesti tai tiedostamatta (useimmin näin) päästämästä toista ihmistä henkisesti lähelle. Erityisesti silloin kun sitä pulmaa ei ole selvitetty ja karsittu pois. Läheisriippuvuudesta kykenee ns. ’parantumaan’, mutta siihen tarvitaan jo ammattiapua. Mutta kuinka moni hakee sitä apua? Meillä Suomessa on vieläkin asenteena, että terapiaan hakeutuu vain ns. ’hullut’. Johan tämä asenne tuli epäsuorasti esille mielialalääkitys-keskustelussa, miten ennakkoluuloisia vieläkin ollaan, vaikka mahdollisuus valistaa itseään esim. netin kautta on poskettoman helppoa. UGH. Olen puhunut ja nyt saa sitten ihan luvan kanssa lähteä kumoamaan perusteluineen näkemyksiäni;D

SuoratSävelet kirjoitti:

Kenen tahansa analysointia ei oikeasti pitäisi tehdä, ettei ole itse tavannut henkilöä ja jutustellut hänen kanssaan, jos nyt ylipäätänsäkään analysoida tarvitsekaan. Mutta nyt olemme täällä palstalla keskustelemassa ja siinä tulee myös analysoituakin.;D Olen samaa mieltä kanssasi, että me ihmiset olemme paljon monitasoisempia kombinaatioita kuin voisi äkkiseltään uskoakaan. Mutta ajattelepas sitä, että tässä saattaa oppia jotain itsestään, toisistaan ja ihmissuhteista, ikään kuin vahingossa;D Pelko on tunne mistä meillä ihmisillä on eniten variaatioita. Ja kaikilla on jotain pelkoja. Pelot ovat myös tyypillisesti sellaisia mitä me ihmiset koetamme itsestämme tukahduttaa, kieltää ja piilottaa, sillä niiden kanssa oleminen ei ole mukavaa kahviseuraa. Pelot saavat aikaan myös sammakkoja suustamme lentelemään ja meidät itsemmekin ihmettelemään ’mistä hitsistä toikin juttu tuli’. Olen törmännyt turhankin usein siihen - että aikansa puhuttua ihmisen kanssa, jonka käyttäytymistä ei heti ymmärrä - onkin taustalla juuri se pelko mörkönä. Vastatakseni kysymyksiisi tulee minulle monia vaihtoehtoja. Poimin tähän vain joitakin. Kyllä. Mies voi testailla naista epävarmuutensa takia. Ihmiset, joilla on ikäviä kokemuksia ja eivätkä he ole niitä työstäneet, säätelevät ne hänen toimintaansa ilman, että hänellä itsellään olisi tietoisuutta miksi toimin näin. He eivät edes tee tätä kysymystä itselleen. Kosketuspinta omiin tunteisiinsa on kateissa. Lukittuna jonnekin syvälle alitajuntaan. Minä en ainakaan kutsu miehiä kotiini. Kotini on minulle pyhäpaikka ja sinne pääsee vain ihmiset, jotka todella tunnen. Yksinhuoltajana on järjetöntä raijata tänne miehiä, jotka tunnen pintapuolisesti jo lasteni takia. Millaista esimerkkiä antaisin äitinä heille? Olen vierestä seurannut, joitakin yksinhuoltajia ketkä tuovat helposti miehet kotiinsa ja lapset ovat aivan sekaisin miesten nimistä. Hei PekkaJussiJani mikä sun nimes ny olikaan – tyyliin. Vai ’ulkoilutetaan’ naista kuin koiraa. GRRR! :D Jos mies ajattelee olevansa naiselle taakaksi, olla esteenä naisen elämälle tai tulevaisuuden edessä - ollaankin mielestäni pulman edessä. Jo lähtökohtana tuollainen ajattelumalli ei johda kuin pulmiin. Miten suhde voi lähteä kehittymään, jos miehellä on yksikään noista asenteena? Mitä ihmettä hän on naisen kanssa, jos asenne on ’olen tiellä’? Tuohan pistää miehen olemaan varpaillaan kuin balettitanssija ja miten siinä kykenee mies olemaan oma rento itsensä? Tuo kuulostaa korvissani siltä, että sitä ollaan varuillaan ihan varmuuden vuoksi. Hallooo!!! Omaan paikkaansa naisen elämässä tulisi luottaa, jos nainen ei ole antanut aihetta olla luottamatta. Luottamus on se, mikä kantaa luoden pohjaa ihmissuhteille. Mielestäni luottamusta ei tarvitse ansaita vaan sen voi vain menettää. Mottonani on: luottamus pitää sisällään myös luottamuksen mahdollisuuden antamisen. Millä tarkoitan sitä, että kun luotat toiseen näyttäen sen, herää toisella halu olla luottamuksen arvoinen. Nyt en ota huomioon saalistajia, ihmisiä ketkä pelaavat ihmisillä kuin shakkinappuloilla. Lähtökohtanani on, että on kyseessä ihmiset ketkä ovat tositarkoituksella liikkeellä. Läheisriippumudesta puhuttaessa ihminen, joka on sellaiseen suhteen käynyt läpi, varoo hän tietoisesti tai tiedostamatta (useimmin näin) päästämästä toista ihmistä henkisesti lähelle. Erityisesti silloin kun sitä pulmaa ei ole selvitetty ja karsittu pois. Läheisriippuvuudesta kykenee ns. ’parantumaan’, mutta siihen tarvitaan jo ammattiapua. Mutta kuinka moni hakee sitä apua? Meillä Suomessa on vieläkin asenteena, että terapiaan hakeutuu vain ns. ’hullut’. Johan tämä asenne tuli epäsuorasti esille mielialalääkitys-keskustelussa, miten ennakkoluuloisia vieläkin ollaan, vaikka mahdollisuus valistaa itseään esim. netin kautta on poskettoman helppoa. UGH. Olen puhunut ja nyt saa sitten ihan luvan kanssa lähteä kumoamaan perusteluineen näkemyksiäni;D

..ärsyttänyt yhtään, hyvä kun syntyy keskustelua, otan vaikka sitten opin kannalta :) "Jos nyt ylipäänsä analysoida tarvitseekaan" niinpä :) Joskus voi olla parempi ettei ainakaan hätiköi kovin syvääluotaavan analyysin tekemisen kanssa, myöhemmin tietää enemmän ja vaikka toisinaan tieto lisää tuskaa joissakin tapauksissa voi se toisaalta kumota omia ehkä erheellisiäkin ennakkokäsityksiä. Analysoinnin kanssa voi muutenkin käydä vähän niin kuin savolaisten kanssa, ovat helvetin huumorintajuista kansaa niin kauan kunnes kalahtaa omaan nilkkaan, sitten suututaan :D Peloista, joo, kyllä, kaikki kai jotain pelkäävät, kuolemaa, yksin jäämistä, vammautumista tms. jos niitä rupeaa ajattelemaan. Minusta on ihan tervettä sysätä tuollaiset ikävät asiat jonnekin taustalle, jos kutsuu toistuvasti kuoleman kahvipöytään saattaa se joku päivä tullakin, voi tulla muutenkin muttei tervetulleena ainakaan. *testailla naista epävarmuutensa takia* Onko siellä aina pakko olla taustalla ikäviä kokemuksia? Voihan niitä ollakin mutta silti on mahdollista että niistä on päästy yli. Minusta on ihan tervettä sekin ettei suinpäin ole lupaamassa kuuta taivaalta vaan haluaa rauhassa katsoa ettei tarvitse sitten myöhemmin katua, kaikkihan haluavat onnistua mutta monesti menee metsäänkin ja sitä saattaa mies haluta välttää. Hatunnosto sinulle tuosta kotiinviemisestä, tuo on asia jota arvostan kun niitäkin tosiaan on jotka eivät niin välitä, varmaan lapsista hauskaa jos koti on kuin joku juna-asema. Tuli ajateltua tuossa kommentoidessa itsekseen asuvan kannalta asiaa ja siten kuin tuon aloittajan tapauksessa että tunnetaan jo kutakuinkin hyvin, kukapa haluaisi ihan ketä sattuu kotiinsa pällistelemään. Ei naista nyt ihan kuin koiraa ulkoiluteta, heitto vaan mutta tietänet mitä tarkoitin :) *Jos mies ajattelee olevansa naiselle taakaksi, olla esteenä naisen elämälle tai tulevaisuuden edessä - ollaankin mielestäni pulman edessä. Jo lähtökohtana tuollainen ajattelumalli ei johda kuin pulmiin. Miten suhde voi lähteä kehittymään, jos miehellä on yksikään noista asenteena? Mitä ihmettä hän on naisen kanssa, jos asenne on ’olen tiellä’? Tuohan pistää miehen olemaan varpaillaan kuin balettitanssija ja miten siinä kykenee mies olemaan oma rento itsensä? Tuo kuulostaa korvissani siltä, että sitä ollaan varuillaan ihan varmuuden vuoksi. Hallooo!!! * Halloo itsellesi :D Minä en näe mitään väärää siinä ettei halua estää toista tekemästä omia ratkaisujaan elämänsä suhteen. Ei tarvitse olla varpaillaan muttei myöskään tarvitse olla sitomassa toista, jos nainen haluaa esim. lähteä muualle opiskelemaan eikö ole hyvä jos kumpikin tällaisessa tilanteessa tahollaan eron hyväksyy ja on kiitollinen siitä ajasta mitä yhdessä vietettiin? Minusta paljn parempi kuin pilata kaikki se hyvä riitelemällä. *Omaan paikkaansa naisen elämässä tulisi luottaa, jos nainen ei ole antanut aihetta olla luottamatta. Luottamus on se, mikä kantaa luoden pohjaa ihmissuhteille. Mielestäni luottamusta ei tarvitse ansaita vaan sen voi vain menettää. Mottonani on: luottamus pitää sisällään myös luottamuksen mahdollisuuden antamisen. Millä tarkoitan sitä, että kun luotat toiseen näyttäen sen, herää toisella halu olla luottamuksen arvoinen. Nyt en ota huomioon saalistajia, ihmisiä ketkä pelaavat ihmisillä kuin shakkinappuloilla. Lähtökohtanani on, että on kyseessä ihmiset ketkä ovat tositarkoituksella liikkeellä.* Joo, näinhän se menee eikä voi kun allekirjottaa, hyvä juuri noin. Ihminen on luotettava niin kauan kuin sen luottamuksen menettää, joku ei menetä koskaan ja joku toinen ehkä piankin. Se joka menettää saa syyttää itseään eikä voi koskaan enää täysin sitä saada takaisin. *Läheisriippumudesta puhuttaessa ihminen, joka on sellaiseen suhteen käynyt läpi, varoo hän tietoisesti tai tiedostamatta (useimmin näin) päästämästä toista ihmistä henkisesti lähelle.* Ei selviä tuosta minulle kumman kannalta asiaa katsot, sen joka on riippuvainen vai sen jossa on riiputtu? Uskoisin että sen kannalta jossa riiputtiin ja hyvinkin voisi selittää tuon ko. miehen varovaisuutta varsinkin jos tässä nykyisessäkin naisessa merkkejä riippuvaisuudesta. Itse väitän lisäksi että aika pelottava ilman aiempiakin kokemuksia sellainen ihminen joka ripustautuu kuin takiaispaperi, saattaa laittaa niin miehen kuin naisenkin varovaiseksi. Lääkkeistä ja lääkärinavusta, totta varmaan että liian moni hautoo itsekseen ongelmiaan kun joskus saattaisi pelkkä puhuminenkin auttaa eikä mikään häpeä ole apua hakea. Lääkkeissä ei ole sinällää mitään vikaa ole ja hyvä jos niitä ymmärtää ottaa sellainen joka tarvitsee. Viitaten sinne lääkekeskusteluun olen edelleen sitä mieltä että jos ei voi avoimesti kertoa alussa niin milloin sitten on helpompaa? Sitäpaitsi jos kovin lykkää lääkityksestä kertomista ja jää sitten myöhemmin "kiinni" niin syntyy väkisin sinne luottamuksen peiliin pieni särö, ei korjaannu ehkä helposti ja pahimmassa tapauksessa särkee koko peilin.

Mies ja profiili kirjoitti:

..ärsyttänyt yhtään, hyvä kun syntyy keskustelua, otan vaikka sitten opin kannalta :) "Jos nyt ylipäänsä analysoida tarvitseekaan" niinpä :) Joskus voi olla parempi ettei ainakaan hätiköi kovin syvääluotaavan analyysin tekemisen kanssa, myöhemmin tietää enemmän ja vaikka toisinaan tieto lisää tuskaa joissakin tapauksissa voi se toisaalta kumota omia ehkä erheellisiäkin ennakkokäsityksiä. Analysoinnin kanssa voi muutenkin käydä vähän niin kuin savolaisten kanssa, ovat helvetin huumorintajuista kansaa niin kauan kunnes kalahtaa omaan nilkkaan, sitten suututaan :D Peloista, joo, kyllä, kaikki kai jotain pelkäävät, kuolemaa, yksin jäämistä, vammautumista tms. jos niitä rupeaa ajattelemaan. Minusta on ihan tervettä sysätä tuollaiset ikävät asiat jonnekin taustalle, jos kutsuu toistuvasti kuoleman kahvipöytään saattaa se joku päivä tullakin, voi tulla muutenkin muttei tervetulleena ainakaan. *testailla naista epävarmuutensa takia* Onko siellä aina pakko olla taustalla ikäviä kokemuksia? Voihan niitä ollakin mutta silti on mahdollista että niistä on päästy yli. Minusta on ihan tervettä sekin ettei suinpäin ole lupaamassa kuuta taivaalta vaan haluaa rauhassa katsoa ettei tarvitse sitten myöhemmin katua, kaikkihan haluavat onnistua mutta monesti menee metsäänkin ja sitä saattaa mies haluta välttää. Hatunnosto sinulle tuosta kotiinviemisestä, tuo on asia jota arvostan kun niitäkin tosiaan on jotka eivät niin välitä, varmaan lapsista hauskaa jos koti on kuin joku juna-asema. Tuli ajateltua tuossa kommentoidessa itsekseen asuvan kannalta asiaa ja siten kuin tuon aloittajan tapauksessa että tunnetaan jo kutakuinkin hyvin, kukapa haluaisi ihan ketä sattuu kotiinsa pällistelemään. Ei naista nyt ihan kuin koiraa ulkoiluteta, heitto vaan mutta tietänet mitä tarkoitin :) *Jos mies ajattelee olevansa naiselle taakaksi, olla esteenä naisen elämälle tai tulevaisuuden edessä - ollaankin mielestäni pulman edessä. Jo lähtökohtana tuollainen ajattelumalli ei johda kuin pulmiin. Miten suhde voi lähteä kehittymään, jos miehellä on yksikään noista asenteena? Mitä ihmettä hän on naisen kanssa, jos asenne on ’olen tiellä’? Tuohan pistää miehen olemaan varpaillaan kuin balettitanssija ja miten siinä kykenee mies olemaan oma rento itsensä? Tuo kuulostaa korvissani siltä, että sitä ollaan varuillaan ihan varmuuden vuoksi. Hallooo!!! * Halloo itsellesi :D Minä en näe mitään väärää siinä ettei halua estää toista tekemästä omia ratkaisujaan elämänsä suhteen. Ei tarvitse olla varpaillaan muttei myöskään tarvitse olla sitomassa toista, jos nainen haluaa esim. lähteä muualle opiskelemaan eikö ole hyvä jos kumpikin tällaisessa tilanteessa tahollaan eron hyväksyy ja on kiitollinen siitä ajasta mitä yhdessä vietettiin? Minusta paljn parempi kuin pilata kaikki se hyvä riitelemällä. *Omaan paikkaansa naisen elämässä tulisi luottaa, jos nainen ei ole antanut aihetta olla luottamatta. Luottamus on se, mikä kantaa luoden pohjaa ihmissuhteille. Mielestäni luottamusta ei tarvitse ansaita vaan sen voi vain menettää. Mottonani on: luottamus pitää sisällään myös luottamuksen mahdollisuuden antamisen. Millä tarkoitan sitä, että kun luotat toiseen näyttäen sen, herää toisella halu olla luottamuksen arvoinen. Nyt en ota huomioon saalistajia, ihmisiä ketkä pelaavat ihmisillä kuin shakkinappuloilla. Lähtökohtanani on, että on kyseessä ihmiset ketkä ovat tositarkoituksella liikkeellä.* Joo, näinhän se menee eikä voi kun allekirjottaa, hyvä juuri noin. Ihminen on luotettava niin kauan kuin sen luottamuksen menettää, joku ei menetä koskaan ja joku toinen ehkä piankin. Se joka menettää saa syyttää itseään eikä voi koskaan enää täysin sitä saada takaisin. *Läheisriippumudesta puhuttaessa ihminen, joka on sellaiseen suhteen käynyt läpi, varoo hän tietoisesti tai tiedostamatta (useimmin näin) päästämästä toista ihmistä henkisesti lähelle.* Ei selviä tuosta minulle kumman kannalta asiaa katsot, sen joka on riippuvainen vai sen jossa on riiputtu? Uskoisin että sen kannalta jossa riiputtiin ja hyvinkin voisi selittää tuon ko. miehen varovaisuutta varsinkin jos tässä nykyisessäkin naisessa merkkejä riippuvaisuudesta. Itse väitän lisäksi että aika pelottava ilman aiempiakin kokemuksia sellainen ihminen joka ripustautuu kuin takiaispaperi, saattaa laittaa niin miehen kuin naisenkin varovaiseksi. Lääkkeistä ja lääkärinavusta, totta varmaan että liian moni hautoo itsekseen ongelmiaan kun joskus saattaisi pelkkä puhuminenkin auttaa eikä mikään häpeä ole apua hakea. Lääkkeissä ei ole sinällää mitään vikaa ole ja hyvä jos niitä ymmärtää ottaa sellainen joka tarvitsee. Viitaten sinne lääkekeskusteluun olen edelleen sitä mieltä että jos ei voi avoimesti kertoa alussa niin milloin sitten on helpompaa? Sitäpaitsi jos kovin lykkää lääkityksestä kertomista ja jää sitten myöhemmin "kiinni" niin syntyy väkisin sinne luottamuksen peiliin pieni särö, ei korjaannu ehkä helposti ja pahimmassa tapauksessa särkee koko peilin.

Kun kirjoitin peloista, en tarkoittanut noita mitä sinä toit esille, vaan parisuhteeseen liittyvistä peloista. Kun parisuhdepelot ovat kyseessä, on siellä taustalla jotain selvittämätöntä. Miksi muuten tarvitsi pelätä? Sitähän mentäisiin rinta kaarella eikä heiteltäisi ilmaan moisia lauseita. Eli olen edelleenkin sitä mieltä, että miehen lause on ristiriidassa hänen toimintaansa nähden. Ristiriitaisuus kertoo aina jostain. Se mikä on sen takana tässä tapauksessa, on vain arvailujen varassa ja sitähän tässä on oikein porukalla jo tehtykin. ;D Ja kuitenkin kaikesta huolimatta. Pääpaino on kuitenkin teoilla liki poikkeuksetta. Joku jo nosti koko miehen, jalustalle esikuvaksi joka miehelle. Hohhoijaa, no huumoriahan se oli, mutta joku hassu ottaa sen kuitenkin ihan tosissaan. Mutta vastuuhan on lukijalla ei kirjoittajalla samainen tyyppi tuntuu ajattelevan (tämä on oletus ei väittämä);D Toinen piti miestä rehellisenä. Rehellisenä - miten? Mitä rehellisyyttä on lauseessa, minkä itse kumoaa omalla käytöksellään? Ainoa rehellisyys mitä minä näen koko lauseessa on se, että mies paljasti oman epävarmuutensa. Läheisriippuuvuuteen menen katsoin asiaa miehen kannalta siten, että hän ollut se riippuja. Jollain tietoisuuden tasolla hän tunnistaa alttiutensa ja koettaa minimoida sitä esim. heittäen paljon puhetta aikaan saaneen lauseen. Tottakai parisuhteessa pitää/tulee olla vapaus omiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin. Ja mieluimmin niin, että niistä yhdessä keskusteltaisiin. Hitto miten sinä luet minua! Varpaillaan olo liittyi pelkoaspektiin ei päätöksen tekoon! *latino minussa nostaa jo päätänsä, kun saa selitellä suu vaahdossa ja sormet sauhuten* :DDD Ps. lääkekeskustelu on toisaalla, vastaan jos kirjoitat sinne ;D

SuoratSävelet kirjoitti:

Kun kirjoitin peloista, en tarkoittanut noita mitä sinä toit esille, vaan parisuhteeseen liittyvistä peloista. Kun parisuhdepelot ovat kyseessä, on siellä taustalla jotain selvittämätöntä. Miksi muuten tarvitsi pelätä? Sitähän mentäisiin rinta kaarella eikä heiteltäisi ilmaan moisia lauseita. Eli olen edelleenkin sitä mieltä, että miehen lause on ristiriidassa hänen toimintaansa nähden. Ristiriitaisuus kertoo aina jostain. Se mikä on sen takana tässä tapauksessa, on vain arvailujen varassa ja sitähän tässä on oikein porukalla jo tehtykin. ;D Ja kuitenkin kaikesta huolimatta. Pääpaino on kuitenkin teoilla liki poikkeuksetta. Joku jo nosti koko miehen, jalustalle esikuvaksi joka miehelle. Hohhoijaa, no huumoriahan se oli, mutta joku hassu ottaa sen kuitenkin ihan tosissaan. Mutta vastuuhan on lukijalla ei kirjoittajalla samainen tyyppi tuntuu ajattelevan (tämä on oletus ei väittämä);D Toinen piti miestä rehellisenä. Rehellisenä - miten? Mitä rehellisyyttä on lauseessa, minkä itse kumoaa omalla käytöksellään? Ainoa rehellisyys mitä minä näen koko lauseessa on se, että mies paljasti oman epävarmuutensa. Läheisriippuuvuuteen menen katsoin asiaa miehen kannalta siten, että hän ollut se riippuja. Jollain tietoisuuden tasolla hän tunnistaa alttiutensa ja koettaa minimoida sitä esim. heittäen paljon puhetta aikaan saaneen lauseen. Tottakai parisuhteessa pitää/tulee olla vapaus omiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin. Ja mieluimmin niin, että niistä yhdessä keskusteltaisiin. Hitto miten sinä luet minua! Varpaillaan olo liittyi pelkoaspektiin ei päätöksen tekoon! *latino minussa nostaa jo päätänsä, kun saa selitellä suu vaahdossa ja sormet sauhuten* :DDD Ps. lääkekeskustelu on toisaalla, vastaan jos kirjoitat sinne ;D

..ettei leikkaa kiinni :D Siis minä vähän ihmettelin mistä tuo pelko nousi niin voimakkaasti mukaan keskusteluun? Minusta kun noin voi sanoa/ajatella ihan yhtään mitään pelkäämättä. Täytynee tunnustaa että on aikoinaan tullut jätettyä osa korteista katsomatta sen vuoksi kun olen ajatellut olevani vähän eri kastia tai siksi etten ole halunnut jonkun joutuvan minun silloisen epävarman tulevaisuuteni vuoksi kärsimään, minä katsos kun olen aina ajatellut että jos perhettä perustetaan siitä pitää myös kyetä pitämään huolta, ehkä naiivia ja vanhanaikaista, ehkä olen ollutkin väärässä mutta siinä hetkessä olen kuvitellut toimivani oikein ja olevani rehellinen kaikkia kohtaan kun en ole mihinkään suuntaan halunnut "painostaa". Nythän tuo on täällä selvinnyt että olenkin tiedostamattani ollut sitoutumiskyvytön, menneisyyden peikoista ja pelkotiloista kärsivä pelimies josta jokaisen naisen kannattaa pysyä etäällä. Ollut niin pitkään hoitamattomana nämä minun oireeni kun ne olen itseltäni kieltänyt että ainakin vahva lääkitys vähintään vaadittaisiin, mieluummin ehkä sulkeminen jonnekin pakkolaitokseen ( jos saan jäädä tänne "terveiden" pariin niin niistä napeista mitä saan en kyllä sitten kerro kenellekään kun tuolla lääkekeskustelussa niin neuvoivat :D ) Istun tässä sohvalla eikä tunnu vielä missään, olisi luullut että aikamoinen tunnehyöky valtaa mielen kun nyt tiedän totuuden itsestäni ja ne alitajuntaan lukitut tunteet ja pelot pääsevät valloilleen (ehkäpä ne ovat niin syvällä että kotvan aikaa ottaa se pintaan nouseminen). Innolla odottaa ja huutaa "PRAISE THE LORD!!! PRAISE THE LORD !!!" kun viimein pääsee kokemaan nuo kauan piilossa olleet :D Varmaan yhtä hienoa kuin JYP:in mestaruus joillekin josta siitäkään en oikein osannut päästä fiiliksiin, missähän lienee vika? siinäpä lisää analysoitavaa :)

Mies ja profiili kirjoitti:

..ettei leikkaa kiinni :D Siis minä vähän ihmettelin mistä tuo pelko nousi niin voimakkaasti mukaan keskusteluun? Minusta kun noin voi sanoa/ajatella ihan yhtään mitään pelkäämättä. Täytynee tunnustaa että on aikoinaan tullut jätettyä osa korteista katsomatta sen vuoksi kun olen ajatellut olevani vähän eri kastia tai siksi etten ole halunnut jonkun joutuvan minun silloisen epävarman tulevaisuuteni vuoksi kärsimään, minä katsos kun olen aina ajatellut että jos perhettä perustetaan siitä pitää myös kyetä pitämään huolta, ehkä naiivia ja vanhanaikaista, ehkä olen ollutkin väärässä mutta siinä hetkessä olen kuvitellut toimivani oikein ja olevani rehellinen kaikkia kohtaan kun en ole mihinkään suuntaan halunnut "painostaa". Nythän tuo on täällä selvinnyt että olenkin tiedostamattani ollut sitoutumiskyvytön, menneisyyden peikoista ja pelkotiloista kärsivä pelimies josta jokaisen naisen kannattaa pysyä etäällä. Ollut niin pitkään hoitamattomana nämä minun oireeni kun ne olen itseltäni kieltänyt että ainakin vahva lääkitys vähintään vaadittaisiin, mieluummin ehkä sulkeminen jonnekin pakkolaitokseen ( jos saan jäädä tänne "terveiden" pariin niin niistä napeista mitä saan en kyllä sitten kerro kenellekään kun tuolla lääkekeskustelussa niin neuvoivat :D ) Istun tässä sohvalla eikä tunnu vielä missään, olisi luullut että aikamoinen tunnehyöky valtaa mielen kun nyt tiedän totuuden itsestäni ja ne alitajuntaan lukitut tunteet ja pelot pääsevät valloilleen (ehkäpä ne ovat niin syvällä että kotvan aikaa ottaa se pintaan nouseminen). Innolla odottaa ja huutaa "PRAISE THE LORD!!! PRAISE THE LORD !!!" kun viimein pääsee kokemaan nuo kauan piilossa olleet :D Varmaan yhtä hienoa kuin JYP:in mestaruus joillekin josta siitäkään en oikein osannut päästä fiiliksiin, missähän lienee vika? siinäpä lisää analysoitavaa :)

odottelet, että annan latinolleni vallan:) En kurillanikaan palkitse pyrkimystäsi provosoida minua *näyttää kieltään*;P Yhtä asiaa et ehkä tiedä: huumorin välityksellä voi tulla tunnustaakseen melkoisen totuuden *HAH*;D Ei, nyt en aio analysoida. Sehän olisi kuin pistäisin pääni suoraan hirttosilmukkaan;D Teen sen sitten, kun vähiten odotat. Hiipien kuin kissa pehmein tassuin ja iskien skorpparimaisella nopeudella;P Hyvä yritys! Saat siitä täydet pojot:D

SuoratSävelet kirjoitti:

odottelet, että annan latinolleni vallan:) En kurillanikaan palkitse pyrkimystäsi provosoida minua *näyttää kieltään*;P Yhtä asiaa et ehkä tiedä: huumorin välityksellä voi tulla tunnustaakseen melkoisen totuuden *HAH*;D Ei, nyt en aio analysoida. Sehän olisi kuin pistäisin pääni suoraan hirttosilmukkaan;D Teen sen sitten, kun vähiten odotat. Hiipien kuin kissa pehmein tassuin ja iskien skorpparimaisella nopeudella;P Hyvä yritys! Saat siitä täydet pojot:D

..latinon tulla pintaan, hieno tunne minusta ainakin, tai no, oikeastaan ei vieläkään tunnu missään mutta olen aika innoissani odottelusta, se päivä kun nuo sisäiset lukot avautuvat tulee olemaan ikimuistoinen :D Muuten tiedän, ei siinä silti minusta mitään pahaa ole pienessä avautumisessa, vähän liiankin avoin ihminen kun olen luullut olleeni, nyt en oikeastaan tiedä enää mitä olen :D Tervetuloa ihan milloin vaan raapaisemaan, pehmeillä tassuilla taikka terävillä kynsillä ;)

Mulla meni niin päin, että tulkitsin oikein muistasakseni 70 % naisten ilmeistä, mutta miesten tulkinta jäi alle puoleen. Vedinkin siitä sen johtopäätöksen että koska en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen. "Kaikkein vaikeimmin analysoitavat naiset flirttailivat tapaamilleen miehille, mutta eivät silti olleet miehistä lainkaan kiinnostuneita. Tarkkailijaryhmässä sekä miesten että naisten oli mahdotonta ennustaa näiden naisten aitoa kiinnostuksen kohdetta heidän käytökseensä perusteella..." Ja tämä lainaus käy hyvin selitykseksi sille, ettei se sitten suju toisinkaan päin minun kohdalla - ja miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin. Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa. Sitten jos olen kiinnostunut, voin pahimmassa tapauksessa mennä niin lukkoon, että olen lähinnä kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa.

tulos oli masentava kirjoitti:

Mulla meni niin päin, että tulkitsin oikein muistasakseni 70 % naisten ilmeistä, mutta miesten tulkinta jäi alle puoleen. Vedinkin siitä sen johtopäätöksen että koska en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen. "Kaikkein vaikeimmin analysoitavat naiset flirttailivat tapaamilleen miehille, mutta eivät silti olleet miehistä lainkaan kiinnostuneita. Tarkkailijaryhmässä sekä miesten että naisten oli mahdotonta ennustaa näiden naisten aitoa kiinnostuksen kohdetta heidän käytökseensä perusteella..." Ja tämä lainaus käy hyvin selitykseksi sille, ettei se sitten suju toisinkaan päin minun kohdalla - ja miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin. Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa. Sitten jos olen kiinnostunut, voin pahimmassa tapauksessa mennä niin lukkoon, että olen lähinnä kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa.

eli miehen pitäisi ymmärtää, että olen erittäin kiinnostunut, jos näytän siltä, että - olen tympääntynyt - minua ahdistaa ja etoo - minulla on paniikkikohtaus Tuo järjestys kuvannee myös kiinnostuksen määrän lisääntymistä.

..selittää sen miksi naiset niin kovin helposti pelästyvät miestä joka puhuu paljon. Ei riitä prosessointiteho kenelläkään naisella käsitellä asioita kun jo pari sanaa tuottaa noin paljon dataa :D

Mies ja profiili kirjoitti:

..selittää sen miksi naiset niin kovin helposti pelästyvät miestä joka puhuu paljon. Ei riitä prosessointiteho kenelläkään naisella käsitellä asioita kun jo pari sanaa tuottaa noin paljon dataa :D

Selkään taputellaan oikein miehekkäästi! Etkö huomioinut tuota ironiaa mikä oli koko kirjoituksen pointti? Se vaan oli älykkäästi, verbaalisesti ja erittäin harjaantuneella tilannekomiikantajulla verhottu muka tieteellisyyteen;D Pitäisi myös ottaa huomioon, että kun lähdetään tekemään tieteellisiä tutkimuksia, on otanta siksi pieni, että se voi olla vain suuntaa-antava. Toisekseen tutkimuksilla saadaa likimain aina juuri se tulos mitä haetaankin. Olen itse ollut tekemässä tutkimuksia ja pohjaan väitteeni omaan kokemukseeni. Perkuleen yhtäköyttäyhdistysmies-tyyli näyttäisi taas nostavan päätään - kuten se hiskatin latino minussa! :DDD Ps.*korot kirskuen lähtee juoksuttaan koiraansa palstamyrskyä odotellessa* ;P

lisäys kirjoitti:

eli miehen pitäisi ymmärtää, että olen erittäin kiinnostunut, jos näytän siltä, että - olen tympääntynyt - minua ahdistaa ja etoo - minulla on paniikkikohtaus Tuo järjestys kuvannee myös kiinnostuksen määrän lisääntymistä.

Mä oon ihan samanlainen ; ( Suorastaan raivostuttavan ujo, jos mies on kiinnostava. Jos en ole lainkaan kiinnostunut, olen rento, puhelias ja iloinen. Ja sitten juuri ne miehet kiinnostuvat minusta, joista en itse ole lainkaan kiinnostunut. plääh

SuoratSävelet kirjoitti:

Selkään taputellaan oikein miehekkäästi! Etkö huomioinut tuota ironiaa mikä oli koko kirjoituksen pointti? Se vaan oli älykkäästi, verbaalisesti ja erittäin harjaantuneella tilannekomiikantajulla verhottu muka tieteellisyyteen;D Pitäisi myös ottaa huomioon, että kun lähdetään tekemään tieteellisiä tutkimuksia, on otanta siksi pieni, että se voi olla vain suuntaa-antava. Toisekseen tutkimuksilla saadaa likimain aina juuri se tulos mitä haetaankin. Olen itse ollut tekemässä tutkimuksia ja pohjaan väitteeni omaan kokemukseeni. Perkuleen yhtäköyttäyhdistysmies-tyyli näyttäisi taas nostavan päätään - kuten se hiskatin latino minussa! :DDD Ps.*korot kirskuen lähtee juoksuttaan koiraansa palstamyrskyä odotellessa* ;P

..itseasiassa ottanut kantaa tuohon puheenvuoroon erityisesti vaan keskusteluun yleisesti, naisten tapaan saada simppelitkin asiat käännettyä vaikeiksi :D Siis mies voi joskus sanoessaan "käyn kaupassa maitoa ostamassa" tarkoittaa sitä ja myös oikeasti ostaa sitä maitoa, ei siitä sen kummempaa tarvitse ajatella. Helppoa ja yksinkertaista, ei ehkä kovin jännittävää mutta turvallisin mielin voi olettaa että maitopurkki pöytään saadaan :) Tutkimusasia on totta, tuloksia voidaan saada suuntaan jos toiseenkin ja riippuu tekijästä mitä on hakemassa mitä sitten julkaistaan. Joskus voi olla vähän rasittavaa tämä kun me miehet yhtäköyttä vedetään ja selkään taputellaan, onhan se toisaalta ymmärrettävää ja varmasti ärsyttävääkin kun ollaan niin usein oikeassa :D Se ollaan kyllä valmiita myöntämään että ne korot pukevat teitä naisia paljon paremmin eikä siinä asiassa lähdetä kyllä kilpailemaan ;)

Mies ja profiili kirjoitti:

..itseasiassa ottanut kantaa tuohon puheenvuoroon erityisesti vaan keskusteluun yleisesti, naisten tapaan saada simppelitkin asiat käännettyä vaikeiksi :D Siis mies voi joskus sanoessaan "käyn kaupassa maitoa ostamassa" tarkoittaa sitä ja myös oikeasti ostaa sitä maitoa, ei siitä sen kummempaa tarvitse ajatella. Helppoa ja yksinkertaista, ei ehkä kovin jännittävää mutta turvallisin mielin voi olettaa että maitopurkki pöytään saadaan :) Tutkimusasia on totta, tuloksia voidaan saada suuntaan jos toiseenkin ja riippuu tekijästä mitä on hakemassa mitä sitten julkaistaan. Joskus voi olla vähän rasittavaa tämä kun me miehet yhtäköyttä vedetään ja selkään taputellaan, onhan se toisaalta ymmärrettävää ja varmasti ärsyttävääkin kun ollaan niin usein oikeassa :D Se ollaan kyllä valmiita myöntämään että ne korot pukevat teitä naisia paljon paremmin eikä siinä asiassa lähdetä kyllä kilpailemaan ;)

...toistenne mielestä;D Totuus on jossain kaukana selkään taputtelusta;P Niin, eikös olekin ihkut saapikkaat. Nää on ihan uudet. *pyörii ympäri, että mies saa katseltua joka suunnasta* Ostin myös samalla punertavan vartalonmyötäisen mekon, mikä on kuin sukan vetäisi jalkaansa. Kiva kontrasti pian ruskettuvaan ihooni. Mutta eihän tällaiset sinua kiinnosta... :DDD

SuoratSävelet kirjoitti:

...toistenne mielestä;D Totuus on jossain kaukana selkään taputtelusta;P Niin, eikös olekin ihkut saapikkaat. Nää on ihan uudet. *pyörii ympäri, että mies saa katseltua joka suunnasta* Ostin myös samalla punertavan vartalonmyötäisen mekon, mikä on kuin sukan vetäisi jalkaansa. Kiva kontrasti pian ruskettuvaan ihooni. Mutta eihän tällaiset sinua kiinnosta... :DDD

..kiinnosta vai :) OK, ei sitten No ihan vähän kiinnostaa, ei sukka mutta se mitä sisällä on ;)

tulos oli masentava kirjoitti:

Mulla meni niin päin, että tulkitsin oikein muistasakseni 70 % naisten ilmeistä, mutta miesten tulkinta jäi alle puoleen. Vedinkin siitä sen johtopäätöksen että koska en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen. "Kaikkein vaikeimmin analysoitavat naiset flirttailivat tapaamilleen miehille, mutta eivät silti olleet miehistä lainkaan kiinnostuneita. Tarkkailijaryhmässä sekä miesten että naisten oli mahdotonta ennustaa näiden naisten aitoa kiinnostuksen kohdetta heidän käytökseensä perusteella..." Ja tämä lainaus käy hyvin selitykseksi sille, ettei se sitten suju toisinkaan päin minun kohdalla - ja miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin. Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa. Sitten jos olen kiinnostunut, voin pahimmassa tapauksessa mennä niin lukkoon, että olen lähinnä kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa.

"Sitten jos olen kiinnostunut, voin pahimmassa tapauksessa mennä niin lukkoon, että olen lähinnä kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa." Tulee sellainen tunne että tuo nainen nyt kaikkein vähiten haluaa olla minun kanssa. Sitten taas liian iloisestakin tulee sellainen tunne että ei taida pahemmin olla tunteita pelissä kun voi olla noin avoimesti.

tulos oli masentava kirjoitti:

Mulla meni niin päin, että tulkitsin oikein muistasakseni 70 % naisten ilmeistä, mutta miesten tulkinta jäi alle puoleen. Vedinkin siitä sen johtopäätöksen että koska en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen. "Kaikkein vaikeimmin analysoitavat naiset flirttailivat tapaamilleen miehille, mutta eivät silti olleet miehistä lainkaan kiinnostuneita. Tarkkailijaryhmässä sekä miesten että naisten oli mahdotonta ennustaa näiden naisten aitoa kiinnostuksen kohdetta heidän käytökseensä perusteella..." Ja tämä lainaus käy hyvin selitykseksi sille, ettei se sitten suju toisinkaan päin minun kohdalla - ja miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin. Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa. Sitten jos olen kiinnostunut, voin pahimmassa tapauksessa mennä niin lukkoon, että olen lähinnä kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa.

"Tuo testi oli netissä" -- Oliskohan tuo vielä? Jos minäkin heräisin kokeilemaan, ja mistähän löytyis? ================================================ Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa syyttävään sävyyn ja ymmärrän ettei kukaan muukaan syytä ketään. Inhimillinen hankaluushan tämä 'vain' on. Voi olla yleinenkin käyttäytymistapa? (naisen ja miehenkin). "en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen." -- Hyvin sanottu! (huumorintaju - osaat nauraa itsellesi) "miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin." Vois ajatella, kun se on sama, niin se olis tuttu ja siksi osaisi. Meneeköhän se kuitenkaan ihan samoin kuin liitteessä kerrottu? "Sitten jos olen kiinnostunut, voin...mennä niin lukkoon, ...kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa." Tämä tuntuu nuoren henkilön 'kuviolta'. (ujousefekti? - tunteensa kätkeminen) "Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa." Tämä ehkä ei tunnu, mutta toi edellinenhän se hankaluus on. Siihen kiinnostukseen se tietysti kytkeytyy. Kiinnostus taas tunteisiin ja tuntemuksiin. "eli miehen pitäisi ymmärtää" Niinhän pitäis... (tästä ymmärrän että ymmärrät sen kohtuuttomaksi) (käsittelen asiaa silti jatkossa) "että olen erittäin kiinnostunut, Oliskohan sillä mitään vaikutusta minkälaisessa ympäristössä sattuu olemaan, mahdollisilla muilla ihmisillä (yleisöllä tai sen puuttumisella)?. Entä etäisyys? Oisko kiinnostava mies huutomatkan päässä ihan jees? Siihen kai se nyt kumminkin liittyy, että näkeekö se mies sinut, ja varmaan mietit mitä mahtaa miettiä? "jos näytän siltä että" - olen tympääntynyt - minua ahdistaa ja etoo Jonkinlainen stressin lisääntymisen (jännitys - pelko - kauhu) portaikko toi lienee. Vastaako noi sanat, myös sitä, miltä tuntuu (tympii - ahdistaa - etoo)? "- minulla on paniikkikohtaus" Tässä vaiheessa ei kai paksumpikaan köysi enää pitele yhtään... Tuntuu kuin tilanteen hallinta lähtis ilmeisesti kokonaan. Ikäänkuin, 'vastavoimat' jylläävät kiinnostuksen mukavat vaikutukset rähmälleen. Vaikutelma on jotta tapatumat olis liian nopeita, tai sitten piinaavan hitaita? ================================================ "eli miehen pitäisi ymmärtää" Kuka sen sitten ymmärtää? Jos tympeän näköistä itsepäisesti lähestyy, tavallisesti siitä seuraa keskiraskasta laukutusta. Nyt pitäisi osata toimia 'päinvastoin' kuin mitä järki sanoo. Tutustumiseen suurimmat mahdollisuudet on, jos mies ei välitä mitään tästä vastareaktiosta. Näitäkin on (pelimies, narsisti jne.). Netti antaa mahdollisuuden kertoa asioita ennen tapaamista. Eli mies VOI ymmärtää, että VOIT olla, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut. "jos näytän siltä että" Jos näytät siltä että... ja olet, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut... ja mies ymmärtää, että se on vastareaktio, ei torjunta, saattaa mies toimia oikein, tai sitten edelleen väärin. ================================================ Entä sitten jos, ei kiinnosta, olet itsepintaisuudesta oikeasti tympääntynyt ja ahdistunut likistelystä. Haluat oikeasti torjua, eli miehen pitäisi ymmärtää toimia oikein. Miltä silloin näytät? Mistä tämän erottaa? ================================================ Voisiko käydä niin, että olet kiinnostunut, mies ymmärtää ja luotat siihen... ...minkä vuoksi ahdistusta >ei tulekaan

hmm... kirjoitti:

"Tuo testi oli netissä" -- Oliskohan tuo vielä? Jos minäkin heräisin kokeilemaan, ja mistähän löytyis? ================================================ Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa syyttävään sävyyn ja ymmärrän ettei kukaan muukaan syytä ketään. Inhimillinen hankaluushan tämä 'vain' on. Voi olla yleinenkin käyttäytymistapa? (naisen ja miehenkin). "en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen." -- Hyvin sanottu! (huumorintaju - osaat nauraa itsellesi) "miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin." Vois ajatella, kun se on sama, niin se olis tuttu ja siksi osaisi. Meneeköhän se kuitenkaan ihan samoin kuin liitteessä kerrottu? "Sitten jos olen kiinnostunut, voin...mennä niin lukkoon, ...kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa." Tämä tuntuu nuoren henkilön 'kuviolta'. (ujousefekti? - tunteensa kätkeminen) "Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa." Tämä ehkä ei tunnu, mutta toi edellinenhän se hankaluus on. Siihen kiinnostukseen se tietysti kytkeytyy. Kiinnostus taas tunteisiin ja tuntemuksiin. "eli miehen pitäisi ymmärtää" Niinhän pitäis... (tästä ymmärrän että ymmärrät sen kohtuuttomaksi) (käsittelen asiaa silti jatkossa) "että olen erittäin kiinnostunut, Oliskohan sillä mitään vaikutusta minkälaisessa ympäristössä sattuu olemaan, mahdollisilla muilla ihmisillä (yleisöllä tai sen puuttumisella)?. Entä etäisyys? Oisko kiinnostava mies huutomatkan päässä ihan jees? Siihen kai se nyt kumminkin liittyy, että näkeekö se mies sinut, ja varmaan mietit mitä mahtaa miettiä? "jos näytän siltä että" - olen tympääntynyt - minua ahdistaa ja etoo Jonkinlainen stressin lisääntymisen (jännitys - pelko - kauhu) portaikko toi lienee. Vastaako noi sanat, myös sitä, miltä tuntuu (tympii - ahdistaa - etoo)? "- minulla on paniikkikohtaus" Tässä vaiheessa ei kai paksumpikaan köysi enää pitele yhtään... Tuntuu kuin tilanteen hallinta lähtis ilmeisesti kokonaan. Ikäänkuin, 'vastavoimat' jylläävät kiinnostuksen mukavat vaikutukset rähmälleen. Vaikutelma on jotta tapatumat olis liian nopeita, tai sitten piinaavan hitaita? ================================================ "eli miehen pitäisi ymmärtää" Kuka sen sitten ymmärtää? Jos tympeän näköistä itsepäisesti lähestyy, tavallisesti siitä seuraa keskiraskasta laukutusta. Nyt pitäisi osata toimia 'päinvastoin' kuin mitä järki sanoo. Tutustumiseen suurimmat mahdollisuudet on, jos mies ei välitä mitään tästä vastareaktiosta. Näitäkin on (pelimies, narsisti jne.). Netti antaa mahdollisuuden kertoa asioita ennen tapaamista. Eli mies VOI ymmärtää, että VOIT olla, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut. "jos näytän siltä että" Jos näytät siltä että... ja olet, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut... ja mies ymmärtää, että se on vastareaktio, ei torjunta, saattaa mies toimia oikein, tai sitten edelleen väärin. ================================================ Entä sitten jos, ei kiinnosta, olet itsepintaisuudesta oikeasti tympääntynyt ja ahdistunut likistelystä. Haluat oikeasti torjua, eli miehen pitäisi ymmärtää toimia oikein. Miltä silloin näytät? Mistä tämän erottaa? ================================================ Voisiko käydä niin, että olet kiinnostunut, mies ymmärtää ja luotat siihen... ...minkä vuoksi ahdistusta >ei tulekaan

ja tuo kuvasi mun nettitreffejä, yleensä kahvilassa. Jos en ole yhtään kiinnostunut,voi olla kolmen tunnin mukava juttutuokio ihmisen kanssa (joka on hyvin erilainen kuin minä, olen siis lähinnä kiinnostunut tutustumaan erilaisen ihmisen ajatusmaailmaan). Ja sitten kun otan miehen vakavasti, olen aivan taidoton. Ja treffit on piinalliset, joskus jopa vain puolituntia. Ja, kyllä olen sanonut etukäteen että olen ujo, vaan ei sitä kukaan usko. Luulen että monet onnettomimmat treffit on menneeet niin, että kiinnostus oli itseasiassa molemminpuolista. :(

hmm... kirjoitti:

"Tuo testi oli netissä" -- Oliskohan tuo vielä? Jos minäkin heräisin kokeilemaan, ja mistähän löytyis? ================================================ Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa syyttävään sävyyn ja ymmärrän ettei kukaan muukaan syytä ketään. Inhimillinen hankaluushan tämä 'vain' on. Voi olla yleinenkin käyttäytymistapa? (naisen ja miehenkin). "en osaa tulkita miehen kiinnostusta oikein, niin metsään menee rytisten, ja siksi olen ns. itsenäinen nainen." -- Hyvin sanottu! (huumorintaju - osaat nauraa itsellesi) "miksi osasin tulkita naisia hyvin. Minä nääs käyttäydyn juuri noin." Vois ajatella, kun se on sama, niin se olis tuttu ja siksi osaisi. Meneeköhän se kuitenkaan ihan samoin kuin liitteessä kerrottu? "Sitten jos olen kiinnostunut, voin...mennä niin lukkoon, ...kärsivän näköinen, välttelen katsetta, katson pois ja olen hyvin hiljaa." Tämä tuntuu nuoren henkilön 'kuviolta'. (ujousefekti? - tunteensa kätkeminen) "Jos mies ei kiinnosta yhtään, hymyilen auringon kanssa kilpaa ja olen tosi rento ja hyväntuulinen, juttu luistaa." Tämä ehkä ei tunnu, mutta toi edellinenhän se hankaluus on. Siihen kiinnostukseen se tietysti kytkeytyy. Kiinnostus taas tunteisiin ja tuntemuksiin. "eli miehen pitäisi ymmärtää" Niinhän pitäis... (tästä ymmärrän että ymmärrät sen kohtuuttomaksi) (käsittelen asiaa silti jatkossa) "että olen erittäin kiinnostunut, Oliskohan sillä mitään vaikutusta minkälaisessa ympäristössä sattuu olemaan, mahdollisilla muilla ihmisillä (yleisöllä tai sen puuttumisella)?. Entä etäisyys? Oisko kiinnostava mies huutomatkan päässä ihan jees? Siihen kai se nyt kumminkin liittyy, että näkeekö se mies sinut, ja varmaan mietit mitä mahtaa miettiä? "jos näytän siltä että" - olen tympääntynyt - minua ahdistaa ja etoo Jonkinlainen stressin lisääntymisen (jännitys - pelko - kauhu) portaikko toi lienee. Vastaako noi sanat, myös sitä, miltä tuntuu (tympii - ahdistaa - etoo)? "- minulla on paniikkikohtaus" Tässä vaiheessa ei kai paksumpikaan köysi enää pitele yhtään... Tuntuu kuin tilanteen hallinta lähtis ilmeisesti kokonaan. Ikäänkuin, 'vastavoimat' jylläävät kiinnostuksen mukavat vaikutukset rähmälleen. Vaikutelma on jotta tapatumat olis liian nopeita, tai sitten piinaavan hitaita? ================================================ "eli miehen pitäisi ymmärtää" Kuka sen sitten ymmärtää? Jos tympeän näköistä itsepäisesti lähestyy, tavallisesti siitä seuraa keskiraskasta laukutusta. Nyt pitäisi osata toimia 'päinvastoin' kuin mitä järki sanoo. Tutustumiseen suurimmat mahdollisuudet on, jos mies ei välitä mitään tästä vastareaktiosta. Näitäkin on (pelimies, narsisti jne.). Netti antaa mahdollisuuden kertoa asioita ennen tapaamista. Eli mies VOI ymmärtää, että VOIT olla, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut. "jos näytän siltä että" Jos näytät siltä että... ja olet, siitä huolimatta, erittäin kiinnostunut... ja mies ymmärtää, että se on vastareaktio, ei torjunta, saattaa mies toimia oikein, tai sitten edelleen väärin. ================================================ Entä sitten jos, ei kiinnosta, olet itsepintaisuudesta oikeasti tympääntynyt ja ahdistunut likistelystä. Haluat oikeasti torjua, eli miehen pitäisi ymmärtää toimia oikein. Miltä silloin näytät? Mistä tämän erottaa? ================================================ Voisiko käydä niin, että olet kiinnostunut, mies ymmärtää ja luotat siihen... ...minkä vuoksi ahdistusta >ei tulekaan

tai sitten sain linkin työkaveriltani sähköpostitse. Yritin etsiä, mutta en löytänyt. Luulen että siitä voi olla jo melkein puoli vuotta kun tein sen. Siellä oli valokuvia naisista ja miehistä näytettii lyhyt filmipätkä. Kummastakin kasvoista, koko tilannetta ei näytetty.