...laadin ilmoituksen nettiin. Minä, naimisissa oleva nainen. Loputtoman tylsässä, kuolleessa, seksittömässä liitossa elävä nainen. Etsin kevytkenkäisellä periaatteella "salarakasta" ( jumalauta, miten vihaankaan tuota sanaa...) tuomaan arkeeni lohtua, iloa, väriä, elämää ja seksiä. 170 ilmoituksen joukosta poimin yhden. Hänellä oli sana hallussa, pitkä vastaus oli huumorilla ja ajattelevan ihmisen otteella silattu. Vastasin vain hänelle. Viikon kuluttua olimme jo vaihtaneet numeroita. Kolmen viikon päästä tapasimme ensimmäisen kerran. Se oli todellakin menoa, rakkautta aivan ensimmäisellä silmäyksellä, lähes epätodellista. Näin hänen tulevan pitkin kävelykatua, juuri sellaisena kuin olin uskallut odottaakin. Aika pysähtyi. Koko maailma. Vietimme intohimosta sekopäisen yön, juotiin hirvittävät määrät viiniä ja puhuttiin aamuun. Peli oli selvä jo silloin.
Hän oli niin ikään varattu tahollaan, ja meillä oli välimatkaa pari sataa kilometriä. Alkoi aika jonka todellakin muistan ikuisesti. Loputtoman pitkiä, tunneiksi venyviä puheluita. Pitkiä, pitkiä sähköposteja. Sadoittain tekstiviestejä. Tuhansittain niitä. Tapaamisia hotelleissa, kavereiden luona, työpaikoilla, missä ikinä vain mahdollista. Viiltävää, kuluttavaa kaksoiselämää. Vertaansa vailla olevaa intohimoa, sielujen sympatiaa, rakkautta. Ja tajunnan räjäyttävää seksiä. Hirvittävästi ikävää, kyyneleitä, valehtelemista, salailua. Satoja öisellä parvekkeella yksin poltettuja röökejä, yön tunteina laitettuja viestejä " Mä rakastan sua."
Luulin ettei se lopu koskaan, kujanjuoksu. Mutta se loppui! Kumpikin tahoillamme purimme parisuhteemme. Paljon kyyneleitä taas. Väistämättä. Nyt hän on minun! Viime yönä heräsin hänen kainalostaan, nuuskin taivaallisten hiusten tuoksua, painoin ihoni vasten hänen tulikuumaa vartaloaan. Teki mieli tanssia! Rakastan häntä!! Hulluna!!
Niin. Ei netti mikään epätoivokanava ole. Olisinko löytänyt häntä muutoin koskaan? En. En.
Thank you internet for being my amor!!! :-) :-)
9 kk sitten....
LoveSickHappy
241551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
rehellisempää, suoraselkäisempää ja vastuullisempaa purkaa ensin se onneton ja seksitön liitto ja alkaa vasta sen jälkeen etsimään sitä uutta. Ei käynyt edes mielessä? Olisi edes säästynyt edellinen kumppani siltä mielipahalta että tuli petetyksi. Onko koskaan käynyt mielessä että parin vuoden päästä kun teiltä on huuma haihtumut kumppanisi voi tehdä saman uudelleen. Etsiä selkäsi takana uuden, ja ilmoittaa vasta sitten kun se on löytynyt. Tätä en tajua. Jokainen saa etsiä onnea, mutta jos on suhteessa. Voisi sen huonon liiton purkaa ensin. Tosi itsekästä. Jotenkin raukkamaista.
Horo mikä horo. Eipä käy sääliksi kun joku kaunis päivä ukkonsa tekee tolle saman :P
............kumpikin laatii salaa netti-ilmon, kun on niin puuduttavassa suhteessa.... P.S. Älkää tehkö lapsia.
...ja varsin hyvin tiedostetaan, että näinkin voi joskus käydä. Kaikki on puhuttu selväksi, virheitä ei toisteta. Ja sitten vaikka jostain syystä toistettaisiinkiin, niin elämäähän tämä on. Ei sen enempää. Ja ne edelliset puolisot, ne jotka jätettiin. Miksi helvetissä olisimme halunneet pahoittaa heidän mielensä? Miksi olisimme kertoneet heille syytä siihen, että haluamme erota heistä? SE olisi ollut julmaa. Emme kertoneet.Miksi sitten roikuimme molemmat tahoillamme liitoissamme niin pitkään? Säälistä? Myötätunnosta? Velvollisuudentunnosta? Niin moni tekee niin. Eikä eroa koskaan. Se on raukkamaista. Se. Rakkaus on käsittämätön asia. Sen avulla siirretään vuoria. En olisi koskaan milloinkaan uskonut löytäväni elämäni ensimmäistä, ainoaa OIKEAA rakkautta näin. Mitätöivätkö edelliset parisuhteemme tämän? Kun on kerran ajautunut naimisiin, onnettomaan liittoon, eikö uusi voi olla onnellinen? Lopullinen? Todellinen? Olette kateellisia...:-D P.S: Ei lapsia. Kuka itsekäs sika tekisi lapsia tähän maailmaan? Kuka? 2012 Yellowstone crash-boom-bang anyway. Meille riitetään me. Until The End.
...tulivat KAIKKI varatuilta miehiltä. Niin monta onnetonta liittoa. Niin monta.
Ei varmaan ole edes kuin jäävuoren huippu. Odotitkos muuten että kovinkaan moni vapaa innostuu lennosta vaihtajaan? Monet on sanoneet ettei se vaihtamalla parane, sitten jälkeenpäin. Onnea teille kuitenkin.
pitää suhde tuoreena
Kun muu tavara taitaa nettideittiläisillä olla kalanhajuista, ja puhki ... jynssättyä. Varattua, naimisissa olevia tyyppejä, oksettaa jo!
Joka rustaa tänne yäntunteinaan unelmiaan unelmloidessaan tietokoneensa ääressä laardit valuen penkistä yli
Onko tämä oikeasti niin utopiaa? Mulla on käynyt sitten ilmeisesti aika tsägä. Toisaalta, lähtökohtana se että oltiin molemmat varattuja (...ja aika huorailijoita muutenkin; entisessä elämässä...:-)), oli aika positiivinen. Yksineläjän on varmasti hyvin vaikea hakea nettiseuraa, varatuilla peli toimii periaatteella " ei-voi-olla-paska-kun-kelpaa-muillekin". Kuulostaa ällöttävältä, rumalta ja ties miltä, mutta pitää paikkansa. Helmet on lähes aina "varattu". Ikävä fakta. Meidän kohdalla vaan sattui se match. In heaven. Tai hell...:-D
Ja nyt istut netissä ja kirjoittelet tänne osioon.Tosi rakkautta.Jos olisin onnellinen ja rakastaisin itse jotain naista,en roikkuisi näillä enkä muillakaan sivuilla.kun olet jo tottunut tohon huaraamiseen niin teet sen uudelleen vaikka inttäisit mitä.Hyi helvetti. En huolisi ikinä tollasta ämmää mikä huaraa selän takana.
Että varatut olisi parempia, vaan varatut ei pelkää paljastaa itsestään syvimpiä haaveita, hehän eivät jää yksin vaikka kertoisivat miten syvistä tunnoistaan. Jos kirjoittelukaveri säikähtää niin ainahan voi palata sen tylsän kumppanin kainaloon. Lähes kaikki vapaat pelkää ihastua, tykästyä, tuntea tai paljastaa tunteita, sehän on "epätoivoista" "roikkuvaa tai takertuvaa" jos uskallatkaan ihastua kirjoittelukumppaniin, rikot silloin jotakin kirjoittamatonta sääntöä. Mä olen ihastunut aivan täysillä mieheen-mies minuun ja ollaan molemmat vapaita, tapaamista suunnitellaan vasta, kiitos olosuhteiden ja asuinpaikkojen. Mutta kumpikin meistä on sitä mieltä että joskus täytyy uskaltaa, kerranhan vain elämme. Jos sattuu, niin sitten sattuu...
aika paha.... :D mutta varmaan totta, monien yöllisten unelmoijien ja kirjoittajien kohdalla.
ja tuntikaupalla päivystää keskustelupalstalla. Ai, mies on jossain matkalla ;) Kateellisia ei olla, vaan tuo käytös on tosi itsekästä, poimitaan rusinat pullasta. Ei lähdetä edellisestä liitosta kuin vasta sitten kun uusi on varma. Jos kumppanisi olisi tiennyt hommistasi kun laitoit ilmoituksen nettiin, hänelläkin olisi ollut mahdollisuus tehdä valinta, kuinka toimia sen jälkeen. Ehkäpä hän olisi päätynyt siihen ratkaisuun, että olisi jättänyt sinut. Kyse on toisen kunnioittamisesta. Teit toiselle sen, kuin jos tämä nykyinen alkaisi laittaisi vuoden parin päästä ilmoituksen nettiin, koska ei seksi oikein enää maistu ja muutakin ryppyä tullut rakkauteen, ja etsiskelisi hissun kissun parempaa, lähettelisi viestejä salaa parvekkeelta yöllä, tapaisi uutta hotelleissa jne. Kaikkea sitä mitä kerroit aloituksessa. Kyse on moraalista. Ihmisillä on tietty moraalinen taso. En usko että se kauheasti muuttuu elämän aikana. Kun kerran on pystynyt moiseen, rima on helppo ylittää uudelleen. Oma napahan se on mikä on lähin.
ei ole LoveSickHappy Jos huomasit, miksi siis mulle keuhkoot... luitko edes mitä m i n ä kirjoitin? T. love and happy
omat silmät vinossa...
Nyt jo kumppanisi kirjoittelee seuraavalle ja luulet että se nettideittailu on ohi. hahahhaaahhhaaaaahhhhhaaahhh pönttö.
Netissä siis liikkuu, varattua, käytettyä tavaraa. "..laadin ilmoituksen nettiin. Minä, naimisissa oleva nainen. Loputtoman tylsässä, " Kiitos varoituksestasi! En ikinä käytä Nettideittejä!
vasta liikkuukin, pysy siis kotona ja pidä ovet lukossa
suora vittu.
viiva on kuullut, etu ja taka, nekin on tuttuja mutta millanen suora on? Onko sitten olemassa mutkainenkin, käyrä ja mitä muuta? L0L
Tosiasiassa kävelykadulla tuli vastaan huonohampainen humalassa oleva seksinvonkaaja. Nainen oli laittanut ilmotuksen nettiin, koska omalle ukolle alkoi mitta tulla täyteen. Vastauksia ei tullu 170, vaan vain yksi, johon nainen kävi kiinni kuin täky kalaan. Ensimmäisenä yönä ei juotu viiniä, vaan Lidlin halpaolutta aivan hirvittävät määrät - vanhan polsterin päällä yritettiin sekstailla, mutta ei siitä mitään tullut, tauti vain tarttui. Erohan siitä sitten tuli, kun molempien puolisot oli tartutettu ja kaikki käynyt ilmi. Tupakkiahan siinä kului virallista eroa odotellessa. Nyt nainen asuu kaupungin vuokramurjussa tuon vonkaajan avopuolisona ja molempia vituttaa!
Vuoden sisällä tästä joku toinen nainen hehkuttaa kuinka rakastunut on varattuun mieheen, jonka nainen ei ymmärrä eikä rakasta häntä. Ei ole kuitenkaan vielä eronnut siitä naisestaan, koska haluaa pedata uuden suhteen valmiiksi ennen toisen jättämistä. Se on se sinun ihana miehesi, joka teki niin jo entiselle puolisolleen ja ties kuinka monelle muullekin. Ansaitsette toisenne. Kummallakaan ei selvästi ollut sen vertaa kunnioitusta entisiä puolisoitanne kohtaan, että olisitte reilusti eronneet heti, vaan petitte heitä ties kuinka kauan ja siirryitte heti suhteesta toiseen. Kerran pettäjä, aina pettäjä. Kuulostette ihmisiltä, jotka etsivät sitä ainaista huumaa. Kun teidän suhteeseenne koittaa se arki (usko pois, se päivä tulee), niin olette taas etsimässä pettämisseuraa netissä ja etsimässä uutta huumaa. Ei kunnioitusta ihmistä kohtaan, vain oman edun tavoittelua. Ei aitoa välittämistä, vaan pelkkää huuman hakemista. Kun huuma loppuu, toinen heitetään roskiin ja otetaan uusi. Vanhaa ei mietitä, hänellä ei ole enää mitään väliä. On vain minä ja minun uusi suhteeni. Mitä ei näe, ei tarvitse ajatella. Jätetyn ja petetyn tunteilla ei ole väliä.
jotka eivät kykene rakkauteen, ainoastaan huumaan.