Poikani(22v) rakastui netissä n.2v sitten amerikkalaiseen tyttöön(22v) ja kävi viime syksynä jenkeissä tyttöä tapaamassa.
Menivät siellä kihloihin ja nyt tyttö odottaa heidän yhteistä lastaan, joka syntyy elokuussa -09.
Tyttö tuli helmikuussa Suomeen turistiviisumilla ja on nyt Suomessa.On anonut oleskelulupaa, mutta vastausta ei ole kuulunut.Poika jäänyt nyt työttömäksi eikä rahaa ole paljon.
Tytöllä ei ole täällä minkäänlaista sosturvaa(rahaa hänellä on itsellä jonkinverran, mutta ei paljon).Poika omalla kustannuksellaan maksanut lääkärissäkäyntejä ja minä olen auttanut myös rahallisesti.Nyt alkaa raskaus olla jo niin pitkällä että neuvolassa pitäisi todellakin käydä...Mut milläs käyt? Vauvalle olisi otettava vakuutus mutta sitäkään et saa ellei äidillä ole sosturvatunnusta.MITÄÄN ei saa tehtyä.
Tyttö tullut tänne jäädäkseen (oli vain tulolippu Suomeen)
Olisiko nyt vain yksinkertaisinta nuorten mennä avioon? Kun muuten ei tästä tunnu tulevan muuta kuin lapsi!!
Miten nopeuttaa käsittelyä?Kun mikään ei auta.Onko teillä kokemusta?
Rakkaus
Ei tunne rajoja, vai tunteeko?
5706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
se on vaan fakta, että monet asiat helppottuvat suuresti avioliiton myötä. heti maistraattiin, ehtii ne kunnon kirkkohäät sitten jälkikäteen pitää.
Taitaa olla tässä kuitenkin kyseessä suomalainen tyttö ja turkkilainen poika... Jenkkien kanssa ei Suomella varsinaisia oleskelulupaongelmia kun ole.
Provo olet itse. Homma on juuri kuin kirjoitin!Ei meinaa mitenkään oleskelulupaa tulla? Onko kenties syynä näiden rakastavaisten ikä?22v? Kyllä se kuitenkin on hieman rahakysymyskin koska pojallani vielä jenkeistä lähtiessä työpaikka.Nyt ei.
ja sitten vain toivot parasta ja yrität viedä tapausta eteenpäin. Oleskeluluvan ja KELAN saantiin menee helposti paljon aikaa. Siis monia kuukausia. Varsinkin jos tyttö ei ole edes naimisissa poikasi kanssa niin hankalaksi menee. Ome arvaukseni on se että oleskelulupaa ei ehditä antaa ennen lapsen syntymää.
Tätä mieltä olen minäkin...Joten, ei auta muuta kuin katsella vieressä ja yrittää neuvoa..Mutta pallo on heillä!