Onko kellään kokemuksia oikuttelevasta ihmisestä? Miten sen kanssa tulee oikein toimeen. Käytös on kuin pienen lapsen käytöstä. Ajoittain todella härskiä!! Kiusaamiseksikin sitä voi sanoa monin muodoin.
Kyseessä on jo iäkkäämpi ihminen. On suvussa oikutelut aina. Ja tuntuu että vain pahenee. Kukaan ei ole sitä pannut ruotuun. Mies on kait omat kriisinsä käynyt, mutta päättänyt pysyä suhteessa enempi tai vähempi uskollisena?? ( juovuspäissään kehuskelee muilla naisilla )
Alanko minäkin oikutella, nälviä, pistellä tms
Auttaako siihen muuta kuin omat lääkkeet? Etäisyyttäkin olen ottanut, mutta ei se ota "piruuttankaan" opiksi.
Miksi ihminen toimii noin?
oiukutteleva sukulaanen
että julukeeki
9980
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sanoisin. Millaisissa tilanteissa ilmiöityy ky. asia? Vai ilmeneekö se jokaisessa asiassa? Sinusta ei osaa sanoa, kasvatuksen tuottama käytös ennemmin sen määrittelee ja oma tahto. Ainut mikä kohdallasi auttaa. lienee etäisyyden lisääminen. Todennäköisesti mies on yrittänyt laittaa ruotuun ja epäonnistunut siinä. Siihenkin on monta syytä, miksi ihminen toimii siten, miten toimii. Monasti kyse on henkilön harhaisesta käsityksestä itsensä tärkeydestä kaiken maailman kissanristiäisiin.
Kiitos vastauksista. Samaa. Kyllä se varmaan on luonnevika. Kasvatuskin saattaa olla. Äiti oli kyllä kiva ihminen, mutta isää ei ollut. Kateus on vallitseva piirre. Mutta ainoana hänellä oli kyllä enempi materiaa kuin muilla. materia ja asema merkkaa. Oikuilta ei säästy kukaan hänen vaikutuspiirissään. Hetki hän yritää on asiallinen, mutta ei aikaakaan kun... näyttää kuin nauttisi pompottaa ihmisiä. Ja asettaa itsensä toisten yläpuolelle. En haluaisi katkaista välejäkään, mutta oikkuihin ja pompotuksiin olen perin juurin kyllästynyt. Kaikki katsoo hänet vain sormien läpi. On ottanut niin suuren aseman.
Itse katkaisin pikkuhiljaa välit, siten että välttelen miten pystyn. Taitaa olla jo 10 vuotta mutta vieläkin kun paikan kyseinen saa paskaa tulee naamalle. Ei voi kun ihmetellä, miten joku ei tajua, että kukaan ei jaksa kyseistä henkilöä ja kaikki välttelee hänen seuraansa. Pitää varmaan sanoa päinnäköä.
Olen muuten sanonut päin näköä. Olen ollut paikalla kun joku muukin on sanonut hänelle suoraan. Useampikin henkiö. Mutta arvaapa mitä? Tämä oikkurouva se vaan jatkaa oikutteluaan. parantumaton. Ei se edes yritä. en tiedä mikä sitä oikein vaivaa
Ja katkera sydän ja sitä suu puhuu mitä syämmessä on.
tunnen kanssa yhden oikku-rouvan. Ja se on alatisairaskin. ihmetapaus
Jos tuo henkilö olisi kirjassa tai tv-sarjassa, nauraisimme makeasti hänen typeryydelle. Pystytkö ottamaan sellaisen sivusta seuraajan osan, jolloin ehkä pystyt suhtautumaan todella kevyesti hänen oikkuihinsa. En usko, että samalla vastaaminen auttaa ollenkaan. Jos hänellä ei järki toimi, tuskin millään voit saada häntä ymmärtämään. Ikinä.
aika hyvä pointti ja konkretia. Tuo sivullisena katsominen kuten katsois tv.sarjaa tms. Kiitos siitä. Näin olen ajatellutkin ja huomasin että kevyt suhtautuminen vähän muuttikin hänen asennettaan. Mutta sitten taas pompotus - minkäs oikku luonteelleen voi kun taas ... Tämä konkretia tv-sarja tms. ehkä toivottavasti auttaa tilanteen tullessa taas äkkiarvaamatta "puskasta " esille. Kun on niin monesti käynyt niin että tulen vain yllätetyksi TAAS. ja jään sanattomaksi. ja paha olo hiipii sisälle. nyt yritän muistaa että tämä oikku on tv-sarjan roolihenkilö jota katson sivusta
siltä mei vuosikymmenien jälkeen hermot asioihinsa puuttuviin sukulaistäteihin. sitä sattuu.