- Nainen --> naisen rooli
- Mies --> miehen rooli
Mutta entä jos joku ei halua leikkiä noita. Haluaa olla vain oma itsensä.
Jos mies haluaa täysin tasa-arvoisen suhteen, eikä jaksa mitään miehen roolia siinä ottaa, niin voiko edes saavuttaa parisuhdetta? Varsinkaan sellaisen naisen kanssa, joka haluaa vetää heikomman maljan ja höpsöttelijän roolia?
Oikeasti
rooleista:
12320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
höpsöttelijän rooli! missä???
Ensinnäkään tasa-arvo ei minusta ole sukupuolettomuutta eikä samankaltaisuutta vaan toistensa erilaisuuden kunnioittamista. En usko, että perinteisiä sukupuolirooleja korostava tulee intomielisen samankaltaisuuteen pyrkivän kanssa toimeen.
ja sukupuolettomuus. Tasa-arvo ei ole sukupuolettomuutta. Tasa-arvo on velvotteiden, vastuiden ja oikeuksien tasapuolista jakamista. Toisaalta sukupuolella ei ole mitään merkitystä velvotteiden, töiden, tehtävien tai roolien jakamisessa. Miksi siis sukupuolelta pitäisi korostaa roolijaossa? Samankaltaisuus on enemmänkin persooniin liittyvä kysymys, kuin sukupuoleen tai tasa-arvoon. Miksi joillekin on niin tärkeää että nainen leipoo pullat ja mies vastaa jatkojohdon ostamisesta?
Olisiko se opittua? Eikä siinä minusta mitään väärääkään ole, jos vain molemmat haluavat sellaiset roolit parisuhteessaan. Aivan kuin se pariskunta, joka haluaa korostaa roolien tai vaikkapa kotiaskareiden sukupulettomuutta. Eikö ole pääasia, että jokainen löytäisi kumppanin, jonka kanssa näistä rooleista tai niiden puuttesta oltaisiin yhtä mieltä?
se juuri olisi pääasia. Mutta kun ympärilleen katsoo, esim. vaikka tätä väkeä, joka täällä mielipiteitään esittää, niin kumpi on yleisesti ottaen hyväksytympää ja yleisempää: - Nainen, joka on rekkakuski ja harrastaa autojen kunnostusta - Mies, joka on sairaanhoitaja ja harrastaa kutomista
Ei minulle olisi mikään ongelma olisi olla vaikkapa sairaanhoitaja, jos se olisi lähellä sydäntäni. Eikä minua pätkääkään haittaisi, jos Rouva Ratikka olisi rekkakuski. Mutta meillä nyt vain sattuu olemaan perinteiset roolijaot näissä ammattiasioissa. Oletkos muuten huomannut, että yhä harvempi kehtaa nykyisin omalla naamallaan, nimellään tai edes nimimerkillään tunnustaa, ettei voisi hyväksyä kumppanin yleisestä sukupuolilinjasta poikkeavaa ammatinvalintaa. Asenteet ovat siis jo muuttuneet.
Kai se voi leipoa pullat, joka ne haluaa leipoa. Itse en pidä leipomisesta. Voisin tehdä muuta ruokaa, jos saisin valita. Ei miehuus ja naiseus voi olla tekemisistä riippuuvaa. Kyllä mies on mies ja nainen on nainen, vaikka se nainen tykkäisi korjata autoa tai mies leipoa pullaa. Muut asiat kuin tekeminen määrittävät miehuutta ja naiseutta. Itseäni ei kauheasti kiehdo "miehiset" miehet, jos ne ovat metsästystä harrastavia juntteja, jotka tosissaan pitävät James Bond/väkivalta filmeistä, harrastavat nyrkkeilyä tai joitan muuta yhtä typerää.
Miten vitussa se nainen muka näyttelee heikkoa ja höpöttävää?ettei olis aivan luonteeltaan sellanen?. Ole itse mikä olet,ettei tule mitään identiteettikriisejä.
Jos haluaa olla vain oma itsensä, niin mihin siinä parisuhdetta tarvitsee?
tarvitsis vain näyttämöksi noita rooleja varten?
Oma itse ei riittäiskään? Pakko pönkittää itseään toisten roolien avulla?
Jos sellaisia haluaa harrastaa, kannattaa ryhtyä larppaamaan. Sukulaispariskuntia katsoessa vapaus ja yksilöllisyys näyttävät olevan tärkeitä. Toisaalta taiteelliset naiset saattavat olla vähän höperöitä, jolloin käytännöllinen luonne on miehelle hyväksi.