Asia on lyhykäisyydessään näin; Olen seurustellut tyttöystävni kans n. vuoden ja jokin aika sitten hän kertoi minulle että ei rakasta minua enää samoin kuin ennen. Syynä siihen on että olen tehnyt paljon sellaisia asioita joita hän ei koskaan pysty antamaan minulle anteeksi. Enkä ole osannut antaa hänelle tarpeeksi omaa aikaa/tilaa. Olen pitkään ihmetellyt hänen käytöstään koska hän ennen oli niin oma ihana itsensä ja hänestä on tuntunut jo väh.1kk tältä. Tämän kuultuani maailmani on musertunut kokonaan, päätimme yrittää vielä yhdessä saada suhdettamme parempaan suuntaan mutta tuntuu että vaikka kuinka odotan häntä, ei hän koskaan enää tulemaan rakastamaan minua samoin kuin ennen. Hän on minulle kaikki kaikessa ja rakastan häntä enemmän kuin hän voisi koskaan käsittää enkä halua elää ilman häntä... enkä aiokkaa. Hän on antanut minulle niin paljon, en edes tiennyt mitä rakkaus oli ennenkuin tapasin hänet. Mutta en tästä voi syyttää kuin itseäni, ja sitä en pysty antamaan itselleni ikinä anteeksi että sotkin suhteemme omilla hölmöilyilläni. Hän on erittäin kaunis ja viisas ja tulee varmasti löytämään sellaisen miehen joka on tarpeeksi hyvä hänelle ja tekee hänet onnelliseksi. koska se ainoa asia mitä haluan.
Siksipä olen päättänyt että aion päättää oman elämäni etten aiheuttasi hänelle enää enempää tuskaa ja mieliharmia vaan että voisi rauhassa jatkaa elämäänsä ja ettei hänellä oli tällaista "painoa jalassa". En ikinä pystyisi katsomaan häntä muun miehen kanssa. Hän sanoi että voisimme jatkaa ystävinä muttei se ole sama asia koskaa. Ja tulen pitämään huolen siitä etten näekkään.
Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin että älä tee sitä ym paskaa että maailma on naisia täynnä niin ole hiljaa. ei voisi vähempää kiinnostaa.
en vain pysty elämään ilman häntä..
musertunut maailma
Nimetön
321985
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
sinä ja tämä tyttöystävä?
Älä tee sitä! Jos kerran rakastat sun tyttöäs niin paljon, niin et voi tehä sitä sille! Se ei ikinä selviä siitä :,( Asiat vielä järjestyy.. Usko mua
Mitä teit vuosi sitten,ennenkuin tapasit hänet?Onko sinulla ollut koskaan muita suhteita?Rakastatko tai välitätkö vanhemmistasi sisaruksistasi?Onko yhtään kaveria kaljalle?Mitä aiot tehdä työrintamalla?Missä asut ja kenen kanssa?Sanon,vaikka kiellätkin,täällä on myöskin kaunis ja viisas tyttö.On meitä muitakin. Kenenkään miehen takia en ampuisi,tai puukottaisi itseäni,on nimittäin se verran luonnetta niin sulla kuin mullakin, ajatella, mikä ei tapa se vahvistaa. On tässä muutkin kuolematta kärsineet!Pelkuri et ole
kyllä hän varmasti selviäisi siitä, onhan sen verran vahva. saattaisi olla että hän vähän aikaa murehtisi sitä mutta kyllä hän siitä yli pääsisi pian
En kyllä koskaan ole seurustellut en o niin pitkälle ees pääsy. Vaan entä naiset rakastaakohan kukaan nainen miestään niin paljon että, tappaisi itsensä jos mies jättäisi. Itse olen suht komea ja kohtuuvarakas, silti en kelpaa, koska satun olemaan hiljainen ja yksinäinen. Melko kylmiä ovat naiset. Kannattaako niiden vuoksi kuolla? Hmmmm enpä usko. Silti olen kuolisin mielelläni minua rakastavan naisen puolesa. Muuta pois suomesta et enää näe häntä varmasti :) elä tapa ihtees.
kyllä hänen vuokseen kuolisin, kun vain tiedän etten aiheuttasi hänelle enempää pahaa mieltä..
Et sinä kenenkään naisen takia itseäsi tapa. Se nyt olisi vihonviimeinen teko. Ei kukaan nainenkaan miehen takia itsaria tee. Annas pölyn laskeutua ja katso sitten tilannetta uudelleen. Olet nyt jonkinlaisessa shokkivaiheessa, usko pois, muitakin ottajia sinulla on.
helppohan se on sinun sanoa..
Omasta erosta on nyt viisi vuotta. Se aika on mennyt lähinnä juopotellessa, työkyvyttömänä vakavan masennuksen kourissa. Elämä sortui kun korttitalo :( Toivottavasti sulle käy paremmin!
kylläpä se taitaa olla niin ettei tämä sen kummemmaksi mene kuin sinullakaan. totta puhuen ei kyllä enää kiinnostakkaan että miten tässä käy..
No luusereiden luuseri sieltä ilmaantui. Sattuu niinku omaan nilkkaan, vapaavalintainen elämäntapa ja hidas itsetuho! Voi että minnuu riipii, mutta jotkut ovat niin neuvottomia, etteivät parempaakaan keksi. Mikäpä siinä, jokainen tekee elämästään niin hyvän kuin haluaa. Aivan omia valintoja, ei herätä sympatiapisteitä. Entäpä jos olisit valinnut toisin? Jos viisi vuotta sitten olisit päättänyt, että heikot sortuu elon tiellä, jätkät sen kun porskuttaa. Jos olisitkin alkanut elää sen sijaan että aloit kuolla? Viina on vienyt ja vie monta hyvää miestä, miksi?
Minun poikaystävä jätti minut n.puoli vuotta sitten. Se tuntui pahalta, mutta tajusin sen että ei se vain oloe siitä kiinni. Voi löytää uuden ja paljo paremmankin. Tiedän että tuntuu siltä, ettei enää jaksa olla täällä maan päällä. Tulee vastoinkäysiäista ei tunnu selviävän. Yritä vain jaksaa ja ihan varmasti löydät Sen Oikean. Älä lannistu, ei elämä ole yhdestä ihmisestä kiinni, vaikka se saattaa tuntuakkin siltä. Jaksamisia, ja onnea.
"Voi löytää uuden ja paljo paremmankin." "Yritä vain jaksaa ja ihan varmasti löydät Sen Oikean. Älä lannistu, ei elämä ole yhdestä ihmisestä kiinni, vaikka se saattaa tuntuakkin siltä." ' just joo, miten helvetissä voin löytää paremman tai sen Oikean naisen kun olen juuri kussut suhteeni elämäni rakkauteen ja naiseen??
Oot tehny ettei tyttös voi antaa sulle anteeksi?? Itsensä tappaminen on maailman itsekkäin teko. Säkö haluat että se nainen joutuu loppuelämänsä kokemaan sen menettämisen tuskan? Ei sitä voi aiheuttaa toiselle jos rakastaa..
no sitä en nyt ala tässä kertomaan. se sitä loppuelämäänsä muistais, jonku aikaa voi olla että sillä ois pahamieli mutta sitte varmasti kääntys paremmaksi. olkoon sitten kuin itsekästä tahansa mutta ilman häntä en voi elää..
Ikäsiä te ootte? Onks sillä jo joku uus sitte, ku sanoit ettet halua nähdä uuden miehen kanssa?? Eikö sulla sitten oo muita ketä sun pitäs ajatella, siskoja veljiä?
Minäpä kerron miksi minä vihaan itseäni. Minä olen varastanut jopa ystävältäni ja valehdellut, sekaantunut eläimiin. Jätänyt vanhempani autamatta vanhempiani heidän talousongelmissa. Painanut 115 kg sitten jätänyt tutustumatta naiseen oikeastaan vaan siksi että se tupakoi ja tiedän että satutin häntä. Kadunko näitä tekoja vasta nyt todella kadun. Haluisiko kukaan olla mun kannssa jos tietäisi nämän kaiken ? Mitä pahempaa sinä olet voinut tehdä ? Älä luovuta. Niin ehkä ninäkään en, vaikka mun kai pitäisi.
Jos se on joskus sua rakastanut niin ei sitä noin van SELVIÄ rakkaan itsemurhasta!!! Sä et taida oikeen pitää itseäs minään kun noin ajattelet..?? Asetu tyttöystäväs asmenaan ja MIETI, jos sulle nyt soitettais sairaalasta että hän on tappanut itsensä. Kuvittele kun menisit häntä katsomaan sairaalaan ja makaisi elottomana sairaalan pedillä. Itkisit lohduttomana kun et saisi häntä heräämään :( Ja mieti voisitko hautajaisissa katsoa kun hänet laskettaisiin maahan, viimeisen kerran voisit sanoa rakastavansa häntä ja toivoisit että olisit tehnyt jotain toisin.. Mitä jos tyttöystäväsi EI pääsekään siitä yli ja tappaa itsekin itsensä?? Sitäkö sinä haluat?
se on kyllä totta että pidä itseäni minään. pelkkä pelle ja epätoivonen paska. en mää oo koskaan pitänyt itsestäni. enkä varsinkaan sen jälkeen mitä oon mennyt tekemään, lähinnä vihaan itseäni.
Mitä sää oot tehny?? sellasta ettei voi antaa anteeksi? pettäny?
olen periaatteessa pettäny häntä..
Miksi sitä ei voi antaa anteeksi? Millon oot viimeksi nähny tai jutellu tyttös kanssa?? Mitä se on sulle sanonu?? Vai ootko ite tehny johtopäätökset että suhteenne on tuhoon tuomittu? Kerro nyt vähn jotain ku kerran oot aloittanut tämän keskustelun :D
ei vaan voi, nähny torstaina? jutellu äsken. sanonu ettei rakasta eikä luota. ei kuule oo mitää omia johtopäätöksiä.. niin oon alottanu niin voin yhtä hyvin lopettaakki jos haluan
Kui vanha oot?
Tulee ihan mieleen mun rakas... Voi kun se tietäis etten ikinä aio jättää sitä.. Rakastan sitä ihan liikaa..
kerro sille miltä susta tuntuu, äläkä ikinä päästä sitä menemään jos vain rakastat häntä niin paljon kuin sanot. onnea teille ja toivottavasti sinulle ei käy koskaan näin..
Kertoa.. En saa siihen yhteyttä.. Pelkään että se luulee muuta.. Sais edes yhden halauksen. En päästäis koskaan irti.
että kultasi leppyy vielä. Oma kultani ei ollut pitkävihainen korkeintaan 3 kuukautta. Tehkää yhdessä jotain mistä kultasi pitää. Joskus pitää tehdä jotain muutoksia. Omat sohlaukseni liittyi aina viinanjuontiin, no lupasin etten viinan kanssa enää läträile vaan kaljassa pysyn, jolla pysyy järki päässä ainakin minulla. Muita naisia/väkivaltaa ei sohlailuihini kuitenkaan liittynyt.
YLLÄPITO HOX HOX!! TÄMÄN SAA POISTAA!!
Hyvin oot jaksanut keikkua mukana.Jos nyt talletat tän viestiketjun, etkä valitse viinaa, huumausaineita tms. hoidoksesi, vaan elät elämän niine vastoinkäymisineen, mitkä meille kaikille tulee, niin takaan ja alleviivaan, että muutaman vuoden päästä katsot tätä välinpitämättömänä. Elämä on siitä jännää, että voit ihan itse valita suunnan, mitä haluat kulkea. Tiedät sen tien,mitä olet jo miettinyt, mutta toisesta tiestä et voi tietää. Meillä ihmisillä on valitettavasti elämää rajoittavana tekijänä tulevaisuuden pelko, siksi on kai helpompi valita pako kuoleman, viinan tai muun riippuvuutta aiheuttavan asian kautta. Jos olet lapseton sinkku vielä, niin oletko riistämässä omilta tulevilta lapsiltasi mahdollisuuden elämään? Älä tee sitä, he voivat haluta syntyä!
En tiä laitoitko sinä tuon poistopyyntöviestin vaiko joku ulkopuolinen, mutta vastaanpa silti sulle. Mut on muutaman kerran jätetty, koskaan ei minkään tekoni tms vuoksi vaan mua tiettyjen seikkojen vuoksi pitkään vaivanneiden sekavuuden/ajoittaisten mielenterveysongelmien (enimmäkseen meni hyvin mutta sitten totaalisia "vaipumisia") vuoksi. Aina olen ollut hyväntahtoinen niitä tyttöjä kohtaan ja ymmärtänyt heidän päätöksiään. Meinasin noina kertoina katkeroitua pahastikin elämälle kun tiesin että olin kuitenkin ollut hyväntahtoinen heitä kohtaan. Niistä kuitenkin on päässyt ajan kans ylitse ja voin nyt jo todeta, että vahvistaneet nuo on itteäni. Viimisin kerta oli itselleni pahin. Kaikki lähti siitä että ajauduin jonkinlaiseen burn outtiin ja sitä kautta hallinnan itteeni menettämiseen. En saanut otetta ittestäni ja tuon tiimellyksissä silloinen lyhytaikainen, erittäin lupaavalta vaikuttanut suhde lopahti naisen lähdettyä sanomatta koskaan sanaakaan. Masennustila paheni entisestään ja olin oikeastaan tosi syvällä. Aiemmin muissa yhteyksissä vaivanneet itsemurha-ajatukset eivät kuitenkaan tulleet mieleen, vaan muistan tuolloin ajatelleen puolen vuoden päähän, että eiköhän tuolloin jo oo valkeampaa. Kokemuksesta siis tiesin, että aika parantaa. Nuo on tuttuja ajatuksia, mitä olet kertonut. Voin taata, ettei elämäsi tilanteeseesi/mahdolliseen eroonne lopu ellet sitten itse sitä lopeta. Sekin tosiaan on mahdollista. Mulla on kaksi ystävää tappaneet itsensä ja itsemurha-ajatukset oli kakskymppisvuosien molemmin puolin tuttuja. Jos lopetat itsesi, se on valintasi. En sillä ala moralisoimaan/syyttelemään maailman itsekkäimmästä teosta; itsemurha vain konkreettisesti tarkoittaa sitä, että menetät lopullisesti mahdollisuuden jatkaa (ainakin nykyistä) elämääsi. Miksi et katsoisi, selviätkö kaikista vastoinkäymisistäsi ajan kanssa niinkuin monet muut itteni lisäks ovat kertoneet selvinneensä?
Ja usko tai älä, se aiheutti minulle todella paljon tuskaa: löysin hänet autotallista, häkään tukehtuneena, oksennusta rinnuksilla. Talvipakkasella hänet vedettiin autosta, selkä paljaana jäistä maata vasten, naama punaisena, hengettömänä. Näin muistan hänet, loppuelämäni. Haluatko sinä, että tyttöystäväsi muistaa sinut sellaisena? Hän ei koskaan voisi enää jutella kanssasi asioista, jotka ovat hänen mieltään painaneet tai ilahduttaneet suhteessanne. Hän ei yleensäkään voisi kertoa sinulle enää mitään, mitä hänen elämässään on sinun jälkeesi tapahtunut. Hän ei koskaan enää voisi saada mahdollisuutta rakastaa sinua uudelleen, edes 10 vuoden päästä. Hänellä on vain tuo viimeinen muisto. Ja tuska. Vai etkö halua sääliä tyttöystävääsi? Jos et voi sääliä itseäsi, et varmasti voi sääliä muitakaan. Ajatus itsemurhasta voi lohduttaa hetken, mutta siihen ei kannata tuudittautua, sillä itsemurha lisää itsetuhoista käytöstä: seuraava itseään satuttava henkilö voi olla siskosi tai äitisi tai serkkusi tai paras kaverisi. Itsemurha ei ole ratkaisu vaan avun hakeminen ja suosta nouseminen. Parhaiten autat itseäsi ja tyttöystävääsi keskittymällä avun hakemisen lisäksi elämän muihin asioihin, ja opiskelemalla/tekemällä työtä/nauttimalla muista asioista - silloin ehkä 10 vuoden päästä tyttöystäväsi (tai joku toinen nainen)voi nähdä asiat toisin ja olla sinusta ylpeä, kuin siten, että olet se tyyppi, joka teki naisen vuoksi itsemurhan - onneksi en kerennyt tehdä hänen kanssaan lapsia. Olin nuori tyttö, edessä oli ylioppilaskirjoitukset, mutta minä en saanut valita, että tekeekö poikaystäväni itsemurhan vai ei, vaan jouduin sen vaan kestämään, terapian avulla. Siitä on kulunut 10 vuotta, ja edelleen kysyn, miksi.Vaikka elämä jatkuju, näen edelleen hänen haamunsa yöllä, haistan pakokaasun. Mieti tarkkaan, mitä haluat.