Olen reilu parikymppinen mies ja olen löytänyt täydellisen naisen. Olen tutustunut naiseen kaverina jonkin aikaa ja välillämme selkeästi on "jotain", tuskin syviä tunteita vielä, mutta jonkinlaista vastavuoroista kiinnostusta. Ongelmana onkin, että tämä kyseinen nainen on eronnut kuullakseni myrskyisästi yli 5 vuotta kestäneestä suhteesta, pari kuukautta takaperin. Tällä hetkellä pelottaakin ihastua naiseen jonka elämän tilanne ei mitä luultavimminkaan ole tasapainossa, jotta olisi valmis uuteen suhteeseen. Kuitenkaan en haluaisi häntä päästää käsistäni noin vaan.
Mielelläni kuulisin kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista puolin ja toisin...onko mitään tehtävissä tai kuinka toimia jatkossa?
Ihastunut juuri eronneeseen
elämä yllättää
144880
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei sitä kannata sen kummemmin miettiä tuleeko eronneen kanssa jutusta mitään vaiko ei. Kaikki me joskus ollaan erottu. Kun ei tiedä taustoja. Omasta puolestani voisin sanoa että mietin eroa pitkään ja kun sitten tein päätöksen erosta niin ei se nyt mikään ongelma ole aloittaa uutta suhdetta kun se vanha juttu on jo unohdettu. Pitkissä suhteissa asiat ovat pitkäkestoisia, eli eroa mietitään pitkään joten ei se mikään pikaero ole. Kyllä minä uskon että sinun kannattaa ihan oikeasti panostaa suhteeseen ja naiseen. Selvitä hieman mitkä seikat johtivat eroon, oliko naisen aloite, yhteinen päätös vai jättikö mies. Jos se nainen on jätetty osapuoli niin sitten voi mennä pidempään.
Eli kyllä...nainen on tietääkseni jätetty osapuoli, joskin suhteessa oli ollut ongelmia hänen kertomansa mukaan jo pidemmän aikaa ja mukana on suurta draamaa, kuten pettämistä ja muuta...hieman pistää jännittämään. Kuinka sitten näyttää olevansa tosissaan ja todistaa oma luotettavuutensa, aiheuttamatta kuitenkaan ahdistusta naisessa? Itse olen yhden, tosin melko värittömän eron kokenut ja silti en välttämättä aivan heti olisi uutta naista halunnut jalkoihin rakkauttaan tunnustamaan...oisi nopeasti tullut pupu pöksyyn vaikka kuinka ihana tapaus olisikin ollut...
olisi noin,että pitkään mietitty eroa. Kyllä se aivan liian usein tulee toiselle aivan puun takaa yllätyksenä,sille jätetylle. On kai se toinen voinut miettiä vaikka vuositolkulla,mutta jossei mitään ole ilmaissut toiselle mietinnöistään,niin yllätyksenä tulee. terv.jätetty nainen ymmärsin,että ap.n tapauksessa oli näin. Ja neuvoisin miehelle,että ole sellainen hyvä kaveri tälle naiselle,näytä että välität,mutta älä tuputa seuraasi tai yritä mitään seksijuttuja vähään aikaan.
Mua siis ahdistaa aina muutenkkin se seurustelun tunkeminen heti kehiin. Miksei voi tykätä ihmisestä muuten vaan? Miksi helvetissä pitäisi heti olla tunnustamassa sitä rakkkauttaan ja tyrkyttää itseään, että "kyllä se minä olen nyt se oikea ja ainoa ja nyt seukataan, perkele!"
Että joo, mäkin olen kokenut eroja ja suhteita ja olen ollut sinkkuna tai en, niin kyllä on rasittavaa sellanen laskelmointi mitä täällä on.
Onko muka vaikeaa olla ihminen, ottaa rennosti, tutustua toiseen ja antaa sen tehdä itse omat johtopäätöksensä? Jos se on kiinnostunut ja susta tykkää, niin eikö silloin ole aika selvää, ettei sitä vaikutusta tarvii erikseen tekemällä tehdä, vaan voi ihan vaan olla ja antaa asioitten mennä?
Jos kerran sitä kemiaa on, niin se kyllä vie oikeaan suuntaan, ja kun suhde toisaata on alussa, niin sitä ei koskaan tiedä, ja pitääkö siitä suhteen alusta aina tehdä suurta draamaa?
Joo, mä en jotenkin ymmärrä edelleenkään tätä suomalaista (skandinavista?) innostusta heti alkaa seurustelemaan viikon tuntemisen jälkeen, ja jos mennään treffeille (sängystä puhumattakaan) niin sen pitäs olla joku sinetöity rakkauden osoitus ja pitäisi olla heti suhde, minkä pitäs jotenkin johtaa ja olla...
Pallo jalassa alkumetreistä lähtien, tai sitten pitää muka valehdella ja pelata.
Mistä sä edes tiedät, että se nainen haluaa olla heti tosissaan ja etsii jotain haavojensa paikkaajaa?
Ole sä mikä olet ja anna sen olla se mikä se on, käykää spontaanisti ulkona jos käytte, olkaa jos olette, ja olkaa ennenkaikkea ystäviä, se johtaa, mihin johtaa, ja rehellisyydestähän sen tietää, oletko sä luotettava vai et, mutta se selviäää ajan kanssa.
ai ai fo thät! ihan olen samaa mieltä. Ihmiset tekee niin vaikeeksi sen tässä ja nyt olemisen ja elämisen. Miksi ei voi vaan olla ja pitää toisesta ja edetä siitä? Miksi pitää heti suurinpiirtein ekasta treffistä tietää että OK no sä et nyt oo se tai OK no nyt nappasi tai siis että voi vittu en mä tiedä mutta kun en oo varma ni antaa olla? Miksi pitää alkaa esittää jotain suuria vaatimuksia siitä että mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä "me" nyt ollaan? Jos ei heti virallisesti seurustella niin ei se automaattisesti tarkota että kyseessä olisi vaan joku "peli" tai että ei oltais tosissaan! Mistä sitä voi hittovie tietää? En tässä nyt välttämättä vihjaa milläänlailla aloittajaan vaan ehkä enemmänkin siihen mitä nyt juuri itse täällä koen. Ottaa päähän niin pirusti että asia menee stressaamiseksi heti. Miksi? Ollaan vaan nyt perkele tässä ja nyt kun kerran molemmista tuntuu hyvältä!
harvemmin naiset ovat heti valmiita pitkän suhteen jälkeen uuteen, itse tulet vaan laastarina käytetyksi, jos heti aloitat seurustelun hänen kanssaan. Aina eron jälkeen ne ikävän ja yksinäisyyden tunteet vellovat valtoimenaan ja silloin heikompi ihminen saattaa ripustautua ihan kehen tahansa huomatakseen muutaman kuukauden kuluttua, ettei olekaan valmis seurusteluun tai on tullutkin valittua väärin, joten odottele, älä sinä ole se väärä hänelle.
Jos oletetaan asian olevan näin, niin kuinka pitää ns. "itsensä hollilla"? Olisi mielenkiintoista tietää millä tavoin pystyn pitämään tämän naisen elämässäni, tekemättä liikettä suuntaan tai toiseen. Mistä tiedän milloin hän on valmis? Okei, myönnetään, tähän tuskin kukaan voi antaa vastausta...asia vaan ei jätä rauhaan. En haluaisi mokata asiaa omalla hölmöydelläni ainakaan.
Ole jatkossakin kaveri naiselle. Ja vaikka tekstareilla kerro/ja kysy kuulumisia silloin tällöin. Ja jos saat vaikka jostain tietää että nainen tarvitsisi apua esim.jossain käytännön asiassa, niin tarjoudu auttamaan. tällaista pientä siis, josta nainen huomaa että välität! riippuu nyt tietenkin että tunnetteko jo noin hyvin, että moisia neuvoja voit noudattaa...eli jos ette ole vaihtaneet puh.numeroitakaan, niin vaikeampi sitten. t.sivullinen lukija:-)
Itse sain tänään lähes puolen vuoden seurustelun jälkeen kuulla, että "mietitään jatkoa". Mies oli vasta asunut muutaman kk itsekseen meidän tavatessamme. Eli avioerokaan ei edes valmis, ei lähelläkään. Tiesin, että saatan olla nyt se laastari. Ja siksi sitten näemmä osoittauduinkin. Monet eivät osaa olla hetkeäkään yksin. Suruun ja yksinäisyyteen hankitaan "Joku". Tämä Joku jos ihastuu...rakastuu...saattaa kirvelevä loppu tuntua todella pahalta. Kuten minulla nyt. Erosta olisi aina hyvä päästä kunnolla yli. Elää ja asua yksin pitkähkö aika. Niin pitkä, että tietää jälleen olevansa sekä valmis että halukas vakavaan suhteeseen. Näin se vaan on. Toivon sydämestäni, ettet särje sydäntäsi!
Alkuun voi olla mukavaa, mutta odotas kun sillä toisella alkaa menojalka vipattamaan "kun niin kauan en päässy".. Ja sitten "ei vielä tässä vaiheessa haluakaan sitoutua" fraasit alkaa ja paska jää käteen.
kannattaa yrittää!! >Tässä elämässä tapaa niin harvoin itselleen "täydellisiä" ihmisiä, että kun sellaisen kohtaa niin kannattaa pitää täysillä kiinni. Tsemppiä! :)
Olen kanssasi samassa tilanteessa. tosin olen nainen. Painin samojen asioiden kanssa kuin sinä, en todellakaan halua päästää tätä miestä käsistäni, mutta pelkään olevani liian tyrkky. Miten pystyn tuomaan esille, että välitän hänestä ja jaksan kyllä odottaa? Hän ei ole suoranaisesti minua torjunut, mutta on sanonut että ajankohta ei ole nyt paras mahdollinen. Pelkään myös sitä, että hän alkaa pitämään minua kaverinaan, koska kokemukseni mukaan hyvästä kaverista on vaikea edetä parisuhteeseen, koska ei halua menettää tätä kaveruussuhdetta.
onko nainen itse jättämässä pitkän harkinnan jälkeen miestään, vai onko saanut itse kengänkuvan persauksiin. jälkimmäisessä tapauksessa olet lohduttajan asemassa, joten ota etäisyyttä ainakin puoleksi vuodeksi.
Edellinen myrkyisä suhde on loppu. En näe mitään ongelmaa tässä. Kannattaa elää nyt tunteiden mukaan eikä kysellä täällä!!!!!