Ilmeisesti mussa on joku perustavanlaatuinen vika, koska kukaan baaripokauksia lukuunottamatta ei kiinnostu musta. Ja jos aluksi kiinnostuukin, se lopahtaa varsin nopeasti.
En tiedä johtuuko se siitä, että olen niin helposti kaveria miesten kanssa ja joskus tuntuu, etten osaa vaihtaa sille "romanttiselle vaihteelle." Olen muutamaan kertaan myös itse kysynyt kiinnostavan tyypin numeroa, mennyt juttelemaan tai pyytänyt leffaan. Yhteyttä on näiden jälkeen yleensä otettu vuorotellen ja en ole ainakaan tietoisesti roikkunut kenessäkään tai ollut muutenkaan liian innokas. Täällä toitotetaan kuinka naisten pitäis tehdä alotteita jne jne, mutta käytännön kokemukset ei oo kyllä osoittanut tätä mitenkään hyväks ratkaisuks - ainakaan mun kohdalla. Huokuuko musta joku epätoivo vai mitä?
Oon hyvin tietoinen siitä, etten ole mikään superkaunis. Lähinnä kuulemma söpö ja "lähestyttävä" (miten sen nyt ikinä ymmärtääkään). En myöskään pukeudu järin seksikkäästi - korostan toki parhaita puoliani vaatteilla ja meikillä, mutta liika on liikaa. Oon oppinut tykkäämään itsestäni tälläisenä ja oletan, että se näkyy myös ulospäin. Haluan tietoisesti välttää tälläset pelimiehet, joten en edes yritä näyttää/käyttäytyä kuin joku bimboblondi.
En myös heti oo koskettelemassa miehiä. Esim. hinkuta tai roiku baarissa, jonkun kimpussa kun viimestä päivää. Ekoilla treffeillä yleensä halaus erotessa ja that's it. Oon ehkä hiukan kömpelö tekemään mitään fyysisiä lähestymisyrityksiä; kädestä pitämistä tai muuta. Kuitenkin ei kai tälläinen ujostelu yksissään ole niin luotaantyöntävää vai karkottaako se vain nämä, jotka luulevat minun olevan helppo kaato?
Ois kiva kuulla muiden ajatuksia.. :)
ujo = ei seksiä? vai missä vika?
olis kiinnostava tietää..
102718
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kopioin pari kohtaa tekstistäsi: En tiedä johtuuko se siitä, että olen niin helposti kaveria miesten kanssa ja joskus tuntuu, etten osaa vaihtaa sille "romanttiselle vaihteelle." Oon ehkä hiukan kömpelö tekemään mitään fyysisiä lähestymisyrityksiä; kädestä pitämistä tai muuta. Kuitenkin ei kai tälläinen ujostelu yksissään ole niin luotaantyöntävää " tunnistin itseäni kirjoituksestasi, olen nainen siis. Ja tuossa oli mielestäni nuo kaksi asiaa mitkä olen omalla kohdallani tajunnut miesten "karkottajaksi". Ensinnäkin tuo kaveeraaminen; olen tullut siihen tulokseen, että pelkään jotenkin läheisyyttä ja torjutuksi tulemista, joten olen sellanen "hyvä jätkä" miehille. En siis millään tavalla oikeastaan tuo esille että olisin kiinnostunut--> siis vaihtaa sille romanttiselle vaihteelle, sehän olisi kaiken a ja o! eihän pelkkä jutteleminen kerro mitään miehelle. Jos ei uskalla/osaa flirttailla tms. Ja sitten ujous; tuo kaveeraaminenkin varmaan on lähtöisin tästä ujoudesta. Pelosta olla herkkä ja naisellinen. Helpompaa vain kaveerata kuin näyttää kiinnostustaan. Ja tuo kömpelyys fyysisessä kanssakäymisessä, sama juttu minulla siinäkin. Ja senhän mies helposti tulkitsee kiinnostuksen puutteeksi. Eikä varmasti itsekään kiinnostu sinusta naisena, kun et millään tavalla käyttäydy naisellisesti, koskettele jne. katso rakastuneesti....jne. tällaisia ajatuksia herätti kirjoituksesi.
harrastuksissa, niissä tapaa meilenkiintoisempaa porukkaa kuin baareissa. Mulle esim superkaunista naista tärkeämpää on samansuuntaiset ajatukset ja kiva beba ja tissit.
ongelma tuossa on ettet osaa välittää miehelle että olisit kiinnostunut muuta kuin kaverina. Niinpä mies ei sitten uskalla tai halua kokeilla enempää. Minulla on taas itsellä sama ongelma vaikken ujo olekaan etten osaa olla tarpeeksi romanttinen/seksikäs että nainen kiinnostuisi kaverina ja toisaalta naisen kiinnostusta on hyvin vaikea tulkita muuta kuin kaveruudeksi jos se ei ole selvää. Ei naisen tarvitse tehdä mitään fyysisiä koskettamisyrityksiä mutta sanallisesti vähintään on kerrottava että miten mukavaa ja kivaa oli.
muuta kuin kaverina ja se on ahdistavaa. Olen samalla tavoin kömpelö kuin sinäkin ainakin aluksi tekemään mitään ehdotuksia. Kiinnostuksesta toki osaan kertoa mutta se ei naisille riitä.
Lähinnä suosittelisin et olisitte mahdollisemman aitoja,ja näyttäsitte niitä tunteitanne jos siltä tuntuu. Entä sit jos toinen ei ollukaan kiinnostunu?uuteen kohteeseen sen jälkeen.
Tärkeintä on viestittää miehelle riittävän selvästi, että kiinnostusta muutenkin kuin kaverina olisi. Leffaan pyytäminen on jo riittävän selvä merkki. Myös jonkin kivan tekstarin lähettäminen tyyliin "oli tosi kiva ilta/olit kiva ja haluaisin tavata uudelleen" toimii. Kokemus on useimmille miehille osoittanut, että naista harvoin kannattaa lähestyä, ellei tämä ole ensin jotenkin näyttänyt vihreää valoa. Muussa tapauksessa vastauksena on tavallisesti "sori mutta ei kiinnosta", "ollaan vaan kavereita" tai tylymmästä päästä "mitä sä oikeen yrität". Eihän pakkien saaminen maailmanloppu tietenkään ole, mutta ei kovin innostavaakaan... Eivätkä miehet oikeasti etsi superkauniita naisia, vaan sellaisia naisia, joiden kanssa on hauskaa ;)
Haluan tietoisesti välttää tälläset pelimiehet, joten en edes yritä näyttää/käyttäytyä kuin joku bimboblondi. pisteet himaan tulee multa ainakin tästä..
Just oon ajatellu, että se numeron pyytäminen olis hyvä merkki, että kiinnostaa enemmän kun kaverina ja kai sen ujostelunkin huomaa..? Tai no en menis miehistä vannomaan. ;D Kyllä mulla siis miehiä on kavereina just harrastusten ansiosta jne, mutta lähinnä ihmetyttää miten onnistun aina mokaan niiden tyyppien kanssa, kestä olisin enemminkin kiinnostunut.. :/ Vaikee olla oma ittensä ja kauheen hauskaa seuraa, kun kuitenkin ujostuttaa ja punastuttaa.
se ujostus ja punastelu, ainakin mulle, antaa merkin, että ehkä se on onkin kiinnostunut sittenkin. Jos vielä saa kysyttyä ujosti tai jotenkin silleen viime hetkellä josko voisi uudestaan tavata tai antaa ujon halauksen tms niin sytyttää minut. :) On meitä miehiäkin loppueleissä erilaisia. Mut tottahan se, että jos ei uskalla antaa merkkiä tai muuta ujoudeltaan tai ujous yleensä ei tule ilmi tilanteessa voi olla miehen vaikea vetää mitään johtopäätöksiä. Ja on ne miehetkin ihan yhtä epävarmoja.
En mä normaalisti oo ujo, oikeessa seurassa kauhee puhumaan ja kuulemma hymyilen aina. :D Ite en ees tullu ajatelleeks.. Mutta joo, ehkä en vaivu epätoivoon.. :) Kiitos rohkaisusta!