moi!
aika monet tuntuu kokeilleen xtravaganzaa.
voisitteko yhtään valaista millaista se tsemppaus-puoli on?
minusta tämä syöpöttelyn psykologia on mielenkiintoista ja siihen pitäs enemmän kiinnittää huomiota ihan yleiselläkin tasolla.
usein huomaan että tekee mieli jotain syötävää vaikka vatsa on ihan täynnä.melkein HARMITTAA että ei jaksa syödä koska TUNTEE TARVITSEVANSA SEN TYYDYTYKSEN TUNTEEN minkä syömisestä saa.
ja vaikka pysähdyn miettimään mitä OIKEASTI kaipaan, ei sen asian toteaminen silti auta mitään... jos olen yksinäinen, soitan jollekkin tai tapaan jonkun -ja syön SEN JÄLKEEN! jos olen pitkästynyt, keksin jotain kivaa tekemistä ja syön sitten.
eikä kannata ajatella että olenpahan sen tapaamisen tai tekemisen ajan pois jääkaapilta, koska sitten kun syön, syön senkin edestä mikä jäi aiemmin syömättä.
en minä silti ahmi. mutta kuitenkin syön yli tarpeen.
mikä se lienee se "juttu" , se tyydytys, se aine aivoissa josta "syöppö" on riippuvainen?
puhutaanko siel kalliilla kurssilla tästä?
entä xtra-jutun henkinen tsemppi?
tunnesyöjä
0260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.