Hei, Tahtoisin kysyä teiltä muilta epileptikoilta että pystyttekö estämään kohtauksen kun tunnette sen olevan tulossa? Tai tunnetteko ketään kuka pystyy? Miten se on mahdollista? Olen kiinnostunut koska miesystävälläni on epilepsia ja hän pystyy estämään kohtauksen "tahdon voimalla". Helpolta se ei kuitenkaan näytä, mutta joka kerta on kohtaus pysynyt poissa. Joskus raju liikunta auttaa, esim. "ilmanyrkkeily". Hän syö lääkkeitä, mutta silti aika usein tulee tämä tunne että kohtaus on lähellä. Hän vihaa sairauttaan todella paljon, ja tuntuu jotenkin että se viha on voimavara tähän estämiseen, hän tavallaan tahtoo voittaa sen.. Sanoi että kun nuorena viimeksi sai kohtauksen, se tuntui kuin olisi saanut 5 minuuttia sähköshokkeja, eikä tahdo enää koskaan tuntea sitä. Olisi myös kiva kuulla muita epileptikon läheisiä. Kiitos kaikista vastauksista!
Epilepsiakohtauksen estäminen
32
5077
Vastaukset
- millään ..............
tahdonvoimalla tms. pysty estämään. Se ei yksinkertaisesti ole lääketieteellisesti mitenkään mahdollista...
- KariK
Kyllähän ainakin jossainmäärin kohtauksia voi tahdonvoimalla estää. Minulla ne alkavat hallitsemattomalla vapinalla. Hetken paikallaan istumisella ja rauhoittumalla yleensä menevät oireet ohi. Vaikeaahan asia on mutta sen kanssa on tultava toimeen. Lääkärit (HUS) ja työterveyshoitaja auttavat. Asiasta puhuminen läheisten ja duunikavereiden kanssa auttaa.
- vaan opitulla hallinnalla
Itseasiassahan itsekontrollia käytetään hoitomuotonakin Keski-Euroopassa, missä ei olla lähdetty sille tielle, että jaettaisiin neurologia ja psykologia/psykiatria ja kuviteltaisi, että kumpikaan ei vaikuta toisiinsa. Yksi menestyksekkäimmistä tutkimussairaaloista on Berliinissä: http://www.epilepsie-zentrum-berlin.de/standort-berlin/index.shtml
- Hugo.
Keinohan tuokin on, mutta aika paha, jos kohtaus noin lähellä ja aiheuttaa käytöksen muutosta yms. Kohtauksen pelko lienee kuitenkin estää tekemästä mm. normaalia työtä, kun kaikki voimat menee sen estämiseen kohtaustuntemuksen tullessa. Kannattaa ehdottomasti jutella asiantuntevan neurologin kanssa ja hänellä on kyllä antaa tarvittaessa lääke, jolla mahdollisesti kohtauksen voi estää. Vaikuttaa, että meisystäväsi on kuitenkin kohtauksellisesti kuvauksesi perusteella hyvässä kunnossa, jos viisi vuotiaana viimeksi olllut. Kohtaustunteet ja noin voimakkaat on kuitenkin selkeä merkki, että epilepsia on, joka tarvitsisi mahdollisesti hoitoa, sillä riskinä voi jopa olla sen paheneminen.
- tikli1
Onnistuu välillä. Jos tulee tunne poissaolo kohtauksesta, niin aktiivisuus voi sen estää, liikkuminen tai yksinkertaisesti ajattelu, puhuminen, laskemine... Ei jää tunnustelemaan tuleeko se kohtaus vai ei. Semmoista täällä
- ellida
pyytää joskus, että rutista mua, LUJAA! On "huimaus"-aura, aina kohtaus ei sitten tule! En tiedä onko rutistamisesta apua, vai meneekö ohi muuten....
- Fiukka
Minulla kohtaus alkaa pysähtyneisyyden tunteella ja jään tuijottamaan yhtä pistettä. Jos saan ravistettua itseni irti tuijottamasta ja alan katsella pitkin seiniä, puhua ja tehdä jotain muuta, kohtaus yleenä estyy tai ainakin lievenee. Minulla ei ole kouristuskohtauksia, vaan lähinnä tajunnanhämärtymistä.
- Peeth.
Tunnen aina kun tajunnanhämärtymiskohtaus on lähellä, joten pystyn istumaan alas ajoissa (menen kokonaan veteläksi ja vajoan jonnekin muihin maailmoihin ja alan maiskuttamaan :)). Mutta en ole kyllä kertaakaan sitä voinut estää. Kun se tulee, se tulee.
- Ann-85
Siis ohhoh! Mä tiedän n.2-4 tuntia aiemmin, kun kohtaus on tulossa. Mutta ei sitä millään voi estää! Jos tulee, niin ei auta ku ootella! Eikä se oottaminen mitään kivaa oo!!! Tuntuu, kyllä aika utopialta, että voi estää..??? Eikai kohtaus mikään paha voi silloin ainakaan olla.. Jos onnistuisi niin sehän olisi hieno homma! Minäkin "toteuttaisin" sitä! :)
- eräs gaijin
Ann-85 kirjoitti:
Siis ohhoh! Mä tiedän n.2-4 tuntia aiemmin, kun kohtaus on tulossa. Mutta ei sitä millään voi estää! Jos tulee, niin ei auta ku ootella! Eikä se oottaminen mitään kivaa oo!!! Tuntuu, kyllä aika utopialta, että voi estää..??? Eikai kohtaus mikään paha voi silloin ainakaan olla.. Jos onnistuisi niin sehän olisi hieno homma! Minäkin "toteuttaisin" sitä! :)
Mustakin kohtauksen estäminen "tahdonvoimalla" tuntuu hyvin oudolta. Silloinhan lääkitystäkään ei tarvittaisi..:) Kyseessä on kuitenkin aivojen sähköinen häiriö eikä sellaista mielestäni ajatuksella pois voi saada. Kun piikki tulee, ei siitä voi mitään tietääkään. Itse kuulun niihin, joka taas ei saa ennakkovaroituksia vaan kaadun maahan ja alan kouristella enkä kohtauksista mitään muistakaan. Seuraavana päivänä saatan muistaa, missä olen ollut..
- Hugo.
eräs gaijin kirjoitti:
Mustakin kohtauksen estäminen "tahdonvoimalla" tuntuu hyvin oudolta. Silloinhan lääkitystäkään ei tarvittaisi..:) Kyseessä on kuitenkin aivojen sähköinen häiriö eikä sellaista mielestäni ajatuksella pois voi saada. Kun piikki tulee, ei siitä voi mitään tietääkään. Itse kuulun niihin, joka taas ei saa ennakkovaroituksia vaan kaadun maahan ja alan kouristella enkä kohtauksista mitään muistakaan. Seuraavana päivänä saatan muistaa, missä olen ollut..
Siis joillakin toimii auran tullessa relaksoivat lääkkeet kohtauksen estävinä. Itselläni alkaa tajunta hämärtymään, tulee nykinöitä ja sen jälkeen tahdonvoimalla hikisenä sinnittelen ja jos en löydä lääkettä sitä ennen, niin kohtaus tulee varmasti. Itselläni onneksi estolääke todella estää kohtauksen... eriasia, että sen ottamisen jälkeen olen kyllä vähintään jonkin aikaa poissa normaalista elämästä ja tarvitsen lepoa.
- eräs gaijin
Hugo. kirjoitti:
Siis joillakin toimii auran tullessa relaksoivat lääkkeet kohtauksen estävinä. Itselläni alkaa tajunta hämärtymään, tulee nykinöitä ja sen jälkeen tahdonvoimalla hikisenä sinnittelen ja jos en löydä lääkettä sitä ennen, niin kohtaus tulee varmasti. Itselläni onneksi estolääke todella estää kohtauksen... eriasia, että sen ottamisen jälkeen olen kyllä vähintään jonkin aikaa poissa normaalista elämästä ja tarvitsen lepoa.
Tämän mä ymmärränkin (siis ns. estolääkkeen käyttö, jos aurat ilmoittelevat). Mutta se "tahdonvoima" kuulostaa aika jännältä. Diapamin aiheuttamaa relaksointia on mielestäni aika vaikea tehdä luonnollisesti (olen ymmärtänyt, että sen vaikutus keskushermostoon on se ratkaiseva juttu). Toki saatan olla hyvinkin väärässä mielipiteineni.
- Hugo.
eräs gaijin kirjoitti:
Tämän mä ymmärränkin (siis ns. estolääkkeen käyttö, jos aurat ilmoittelevat). Mutta se "tahdonvoima" kuulostaa aika jännältä. Diapamin aiheuttamaa relaksointia on mielestäni aika vaikea tehdä luonnollisesti (olen ymmärtänyt, että sen vaikutus keskushermostoon on se ratkaiseva juttu). Toki saatan olla hyvinkin väärässä mielipiteineni.
Et tuppaa olemaan väärässä. Tosin ihminen kokonaisuus on aivan turha väittää, että fiilikset eivät vaikuta jokaisen ihmisen elämään ja jos toisella on kova tahto, niin eikös sen sananlaskunkin mukaan mennä läpi harmaan kiven. *Kun tahto on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen*. Niin... en minäkään oikein usko, että tuossa kuitenkaan varsinaisesti tahdolla on kohtausta poistettu, vaan jo se tuntemas ajaa tekemään asioita, joita ei normaalisti tekisi. Kyseessä on siis varmaan jo niitä mainitsemasia piikkejä, jotka eivät yleisty isoksi kohtaukseksi vaan jäävät pieneksi ilman kouristua tai ainakaan ilman täydellisiä kouristuksia. Itse olen huomannut esim. että kuumeessa on olo on todella hyvä aina ja saunan jälkeen. Jos tämä henkilö saa nyt purettu sen kohtauksen piikit jollain toisella keinolla... en nyt muista keinoa, enkä jaksa tarkastaa, niin aika hyvä. Tosin eri asia, että kannattaisiko silti mennä lääkäriin ja kysyä, että olisi tarpeen tehdä jotain noille tuntemuksille, sillä nekin voivat vahingoittaa aivoja ja täten lopulta aiheuttaa, että isoja kohtauksia todellakin tulee ja helpommin. Eikö vaan? Voin olla hyvinkin väärässä...:). Jostain syystä luotan melkein enemmän sinun tietoon. PS. Kävithän tapaamisessa ja olethan etenkin lopettanut alkoholinkäytön? Keskitä energiasi liikuntaan ja lukemiseen... tai siis kunnon ylläpitämiseen. Älä nyt perkele itseäsi tuhoa viinillä tai alkoholilla, sillä itselläni niin moni kaveri on siihen sortunut. Etenkin meille epiileptikoille se ei edes sovi, vaikka antaakin ainakin itselleni valitettavasti täydellisesti terveen olon ja voin vapautuneesti nauraa humalassa ja olen kaikkivoipainen. Pitkällä juoksulla se lihottaa ja vie rapakuntoon, jota sitten saa helvetinmoisella työllä kohottaa. *Tänään taas uin puolitoista tuntia ja viimeksi to 3 ja puoli tuntia*. Kilot ropisee alas hitaasti mutta varmasti, kun eihän sitä kerkeä edes syömään tällamenolla, mutta nyt on kunto parempi ja jaksaa tehdä muutakin.
- Yökyöpeli Seija
Hugo. kirjoitti:
Et tuppaa olemaan väärässä. Tosin ihminen kokonaisuus on aivan turha väittää, että fiilikset eivät vaikuta jokaisen ihmisen elämään ja jos toisella on kova tahto, niin eikös sen sananlaskunkin mukaan mennä läpi harmaan kiven. *Kun tahto on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen*. Niin... en minäkään oikein usko, että tuossa kuitenkaan varsinaisesti tahdolla on kohtausta poistettu, vaan jo se tuntemas ajaa tekemään asioita, joita ei normaalisti tekisi. Kyseessä on siis varmaan jo niitä mainitsemasia piikkejä, jotka eivät yleisty isoksi kohtaukseksi vaan jäävät pieneksi ilman kouristua tai ainakaan ilman täydellisiä kouristuksia. Itse olen huomannut esim. että kuumeessa on olo on todella hyvä aina ja saunan jälkeen. Jos tämä henkilö saa nyt purettu sen kohtauksen piikit jollain toisella keinolla... en nyt muista keinoa, enkä jaksa tarkastaa, niin aika hyvä. Tosin eri asia, että kannattaisiko silti mennä lääkäriin ja kysyä, että olisi tarpeen tehdä jotain noille tuntemuksille, sillä nekin voivat vahingoittaa aivoja ja täten lopulta aiheuttaa, että isoja kohtauksia todellakin tulee ja helpommin. Eikö vaan? Voin olla hyvinkin väärässä...:). Jostain syystä luotan melkein enemmän sinun tietoon. PS. Kävithän tapaamisessa ja olethan etenkin lopettanut alkoholinkäytön? Keskitä energiasi liikuntaan ja lukemiseen... tai siis kunnon ylläpitämiseen. Älä nyt perkele itseäsi tuhoa viinillä tai alkoholilla, sillä itselläni niin moni kaveri on siihen sortunut. Etenkin meille epiileptikoille se ei edes sovi, vaikka antaakin ainakin itselleni valitettavasti täydellisesti terveen olon ja voin vapautuneesti nauraa humalassa ja olen kaikkivoipainen. Pitkällä juoksulla se lihottaa ja vie rapakuntoon, jota sitten saa helvetinmoisella työllä kohottaa. *Tänään taas uin puolitoista tuntia ja viimeksi to 3 ja puoli tuntia*. Kilot ropisee alas hitaasti mutta varmasti, kun eihän sitä kerkeä edes syömään tällamenolla, mutta nyt on kunto parempi ja jaksaa tehdä muutakin.
Ihmettelin todella, kun kerroit uivasi puolitoista tuntia ja jopa kolme ja puoli tuntia kerralla. Vaikka pyrit pudottamaan painoasi, mikä tietysti hieno asia, epileptikolle luulisi em. rasitus kerralla olevan liikaa. Ilmeisesti se ei ole vaikuttanut kohtaustilanteeseesi. Omalla kohdallani liian rasittava ja pitkäkestoinen liikkuminen selvästi vaikuttaa kohtausten esiintyvyyteen. Pyrin kyllä pitämään huolta kunnostani, mutta kohdallasi liikunnallinen rasitus tuntuu uskomattoman suurelta. Onko lääkärisi tietoinen kuntoilutavastasi? Eipä tässä minulla juuri olisi varaa toisia neuvoa. Valvominen nimittäin aiheuttaa kohtauksia. Tilanteeni on pitkään ollut hyvä, joten tämä palstan lukeminen ja sille kirjoittelu jää vähän liian myöhäiseen ajankohtaan.
- Hugo.
Yökyöpeli Seija kirjoitti:
Ihmettelin todella, kun kerroit uivasi puolitoista tuntia ja jopa kolme ja puoli tuntia kerralla. Vaikka pyrit pudottamaan painoasi, mikä tietysti hieno asia, epileptikolle luulisi em. rasitus kerralla olevan liikaa. Ilmeisesti se ei ole vaikuttanut kohtaustilanteeseesi. Omalla kohdallani liian rasittava ja pitkäkestoinen liikkuminen selvästi vaikuttaa kohtausten esiintyvyyteen. Pyrin kyllä pitämään huolta kunnostani, mutta kohdallasi liikunnallinen rasitus tuntuu uskomattoman suurelta. Onko lääkärisi tietoinen kuntoilutavastasi? Eipä tässä minulla juuri olisi varaa toisia neuvoa. Valvominen nimittäin aiheuttaa kohtauksia. Tilanteeni on pitkään ollut hyvä, joten tämä palstan lukeminen ja sille kirjoittelu jää vähän liian myöhäiseen ajankohtaan.
Valitettavasti se on niin, että kun kunto nousee, niin ei tunnin uinti riitä ollenkaan ja kolme ja puoli tuntiakin tuitui aika vähäiseltä... tosin tylsäähän se on. Kaveritkin ihmettelivät, että mitä on tapahtunut, kun olen laihtunut ja tullut lihaksikkaaksi ja etenkin kunto on paljon parempi, mutta kyllä se työnteolla on minulle tullut. Olen pienestä pitäen pitänyt liikkumisesta ja nyt ylipainoisena tuo uinti on paras mahdollinen liikuntamuoto, sillä ei ainakaan tule vammoja, joita juostessa tulee helposti polviin. Polkypyöräily on toinen harrastukseni ja kävely ja kokeile vaikka, niin uinti on todellakin aika helppoa ja kuluttaa yllätän vähän kaloreita tunnissa, vaikka luulisi enemmän. Kun tekniikkakin hallussa, niin kai vedenvastus vähenee. Niin, taisin jo sanoa... itse olen ihmistyyppi, jolle liikunta antaa hyvän fiiliksen ja mitä enemmän itseäni rasitan fyysisesti, niin sitä parempi fiilis ja parempi olo. Liikkumatta en pysty elämään ilman masentumista.
- Abcdefghijkljne
Yökyöpeli Seija kirjoitti:
Ihmettelin todella, kun kerroit uivasi puolitoista tuntia ja jopa kolme ja puoli tuntia kerralla. Vaikka pyrit pudottamaan painoasi, mikä tietysti hieno asia, epileptikolle luulisi em. rasitus kerralla olevan liikaa. Ilmeisesti se ei ole vaikuttanut kohtaustilanteeseesi. Omalla kohdallani liian rasittava ja pitkäkestoinen liikkuminen selvästi vaikuttaa kohtausten esiintyvyyteen. Pyrin kyllä pitämään huolta kunnostani, mutta kohdallasi liikunnallinen rasitus tuntuu uskomattoman suurelta. Onko lääkärisi tietoinen kuntoilutavastasi? Eipä tässä minulla juuri olisi varaa toisia neuvoa. Valvominen nimittäin aiheuttaa kohtauksia. Tilanteeni on pitkään ollut hyvä, joten tämä palstan lukeminen ja sille kirjoittelu jää vähän liian myöhäiseen ajankohtaan.
Luulisi ja luulisi..
Minulla vaikeahoitoinen muttei treenaminen mitenkään kohtauksiin vaikuta
- Yökyöpeli Seikku
Omalla kohdallani olen huomannut, että kun aura/kohtaustuntemus tulee ja yritän terästäytyä ja muutenkin skarpata itseäni, esim. katselemalla ympärilleni, ajattelemalla jotain intensiivisesti, nousemalla liikkumaan ymv., luulen, että toisinaan olen pystynyt estämään kohtauksen tulon. Viittaisin Tikli1:n kokemukseen, joka vastaa aika paljon omaani. Yhdistän asian rentoutuneeseen tilaan. Yksi esimerkki tästä liittyy saunomiseen, mikä todella rentouttaa minua. Olenkin saanut löylystä tultuani aina siloin tällöin kohtauksen, johon ei kyllä mitkään konstit auta. Sen sijaan lepäillessäni valveilla sängyllä, kun olo ei ole lian rentoutunut, homma tuntuisi joskus toimivan. Missään tapauksessa en ole 100%:n varma asiasta. Ja kohtaukseksihan lasketaan jo pienikin kohtaustuntemus, joten häiriö minulla tietenkin silloin on. Lääkkeitten käyttöä en missään tapauksessa jättäisi, vaikkei koskaan "varsinaista" kohtausta tulisikaan, koska kaikkihan ei tällöin ole kunnossa. Itselläni kohtaukset ovat aina lieviä, joten ymmärrän, että he, jotka saavat voimakkaita kohtauksia, tällainen "estäminen" ei varmaan onnistu. Jäin vielä miettimään miehesi suhtautumista epilepsiaan. Ei kuulosta hyvältä, jos hän vihaa sairauttaan, niin kuin sanoit. Tuntuu siltä, että tähän hän tarvitsisi apua. Muutenhan elämä on hyvin rankkaa.
- Hugo.
Ehkä se on hyväkin, että näyttää tunteitaan eikä yritä peitellä. Ihmiset on persoonia ja tunteiden näyttämisen esto on jotenkin tässä kulttuurissa syvästi juurtunut. Viha mikä viha... tietenkin, jos se muuttuu ongelmaksi se viha itsessään, niin siihen apua. Jos vihaamalla sen saa pois, niin mikäs siinä. Suhtautuminen epilepsiaan ja asennoituminen tietenkin pitää ottaa faktojen pohjalta ja jos epilepsia on nyt varsinaisesti ehkä osa persoonaa ja sitä vihaa itse, niin kai se on paha. Voi mennä tuulimyllyä vastaan taisteluksi, mutta aika useinhan se sitä on. Itse lähtisin siitä, että vihata saa, mutta ympäristön asenteita pitäisi parantaa epilepsiaa kohtaan ja sillä saralla todella paljon töitä.
- EllaMariia
Hugo. kirjoitti:
Ehkä se on hyväkin, että näyttää tunteitaan eikä yritä peitellä. Ihmiset on persoonia ja tunteiden näyttämisen esto on jotenkin tässä kulttuurissa syvästi juurtunut. Viha mikä viha... tietenkin, jos se muuttuu ongelmaksi se viha itsessään, niin siihen apua. Jos vihaamalla sen saa pois, niin mikäs siinä. Suhtautuminen epilepsiaan ja asennoituminen tietenkin pitää ottaa faktojen pohjalta ja jos epilepsia on nyt varsinaisesti ehkä osa persoonaa ja sitä vihaa itse, niin kai se on paha. Voi mennä tuulimyllyä vastaan taisteluksi, mutta aika useinhan se sitä on. Itse lähtisin siitä, että vihata saa, mutta ympäristön asenteita pitäisi parantaa epilepsiaa kohtaan ja sillä saralla todella paljon töitä.
Aika moni ei näytä uskovan. Noh, en minä tietysti voi ketään sen enempää vakuutella. Eipä uskoneet lääkäritkään miesystävääni kun kertoi että muistaa kaiken siitä viime kohtauksesta. Siitähän se tietoinen estäminen alkoikin, kun (kuten ensimmäiseen viestiin kirjoitin) nuorena viimeksi sai kohtauksen, se tuntui kuin olisi saanut 5 minuuttia sähköshokkeja, eikä tahdo enää koskaan tuntea sitä. Lääkärit vain sanoivat ettei voi muistaa kohtausta. Joopajoo, kiva ettei uskota?
- Hugo.
EllaMariia kirjoitti:
Aika moni ei näytä uskovan. Noh, en minä tietysti voi ketään sen enempää vakuutella. Eipä uskoneet lääkäritkään miesystävääni kun kertoi että muistaa kaiken siitä viime kohtauksesta. Siitähän se tietoinen estäminen alkoikin, kun (kuten ensimmäiseen viestiin kirjoitin) nuorena viimeksi sai kohtauksen, se tuntui kuin olisi saanut 5 minuuttia sähköshokkeja, eikä tahdo enää koskaan tuntea sitä. Lääkärit vain sanoivat ettei voi muistaa kohtausta. Joopajoo, kiva ettei uskota?
Yleisesti kyllä pitäisi olla tiedossa, että jotkut saavat kohtauksen, mutta ovat sellaisessa tilassa, että tajunta säilyy. Jos taju menee kokonaan, niin silloin ei tietenkään muista. On olemassa isoja ja pieniä kohtauksia ja kyllä nyt tuntuu, että hän pystyy pienen alkaneen kohtauksen estämään muuttumasta isoksi tai jo saanut isoja, mutta hänen tajuntansa säilynyt. Tällainen kyllä tarvitsisi hoitoa, joten ei voi sanoa mielestäni, että nyt ei tarvetta oli jotain tehdä. Eriasia, että onko mitään tehtävissä, mutta lääkitys auttaa suurimmalla osalla ja estää siten kohtauskynnyksen ja pienienkin kohtausten tulemisen ja ei tarvitse pelätä edes noita pieniä kohtauksia. Toivottavasti siis näin kävisi.
- jelena
Minä ainakin osaan lykätä kohtausta, jos olen juuri silloin vaikeassa tilanteessa. Joskus tunnen tunteja ennen kohtausta että tänään se tulee, ja kun se alkaa alan hieroa etusormella nenän alapuolta edestakaisin (eli tavallaan ikeniä, en tiedä miten selittäisin). Minulla kohtaukset vaihteli tajuttomuudesta siihen että olin tajuissani koko ajan, mutta ne kaikki alkoivat kun olin tajuissani ja pystyin estämään kohtauksen, tai oikeammin lykkäämään sitä niin että se tuli vasta sitten kun olin ns. sopivassa paikassa. Tuon hieromisvinkin minulle antoi lapsena kaverin äiti, joka oli lääkäri mutta taisi myös puuhata jotain luontaishoitojuttuja. En tiedä miten paljon tuohon lykkäämiseen/estämiseen liittyy tahdonvoima, tai keskittyminen, vai onko niissä ikenissä ja niiden lähettyvillä jotain mikä on yhteydessä aivoihin keskeisellä tavalla? Muistaakseni kun olen kertonut eri lääkäreille ja neurologeille tästä menetelmästä he eivät olleet siitä kuulleet.
- repetys
Ei onnistu. Saan tajunnanhämärtymiskohtauksia, ja tunnen niiden tulon n. 5 sekuntia aiemmin. Ei ole tähän asti ainakaan onnistunut mikään ajattelu, ja liikkuminen on hieman myöhäistä jos on vain 5s aikaa..
- Maritsu :)
Iltaa!
Keskustelu näytti niin mielenkiintoiselta, että ajattelin myös omalta osaltani osallistua. Itse en ainakaan pysty kohtauksia hallitsemaan. Ainoa minkä tiedän auttavan, on se, että vireystaso on korkealla. Saan kuukaudessa hyvästä hoidosta riippumatta kymmeniä kohtauksia. Itselläni on vaikeahoitoinen bitemporaali epilepsia. Käytännössä olen huomannut, että esim. rentoutumien kesken päivää laukaisee miltei aina kohtauksia. :)- Hugo.
Eli tässä tapauksessa olisi tahdonvoimaa, että et rentoudu keskenpäivää ja voisit siten estää kohtauksen?
Todella harmi, jos ei paras hoitokaan saa tilannettasi paremmaksi. Tosin mistä saa parasta hoitoa?
Itse olen esim. liikunnan ja rakastumisen ja tasa-painoisen elämän ja terveellisen ruuan olevan parasta hoitoa... tietenkin lääkitys pitää olla kohillaan myös, mutta itselläni ainakin lääkitystä myös, jota pitäisi vähentää asteittain.
- epi puoliso
Joskus onnistuu
Miehelläni on epilepsia ja joskus hän pystyy touhuamalla ainakin viivästyttämään kohtausta ja joskus jopa se menee ohi, yleensä vaati stesolid rektioilin tueksi. Minä olen taas huomannut että olen saanut estettyä kohtauksen "päälle" tulon pitämällä hänet tajuissaan puhuttamalla ja läpsimällä kasvoihin. Joskus se vaan hidastaa kohtausen päälle tuloa, mutta muutaman kerran on mennyt ohi ilman isoa kouristusta. Tiedä noista?
Nyt hänelle aloitetaan uutta lääkettä entisten rinnalle( tegretol retard, lyrica )Vimpat alkaa nyt uutena lääkkeenä, onko kenelläkään kokemuksia siitä. Mies on kokeillut niin monia epi lääkkeitä huonollam menestyksellä, että oikein taas pelottaa uuden aloittaminen??!!! - Maritsu :)
Hugo; ja tietty kaikki muutkin. Olen Tayssin alueella hoidossa ja kaikkea mahdollista on yritetty. Olen sairastunut 2001. Minun kasvot saattavat olla teille tutut, olen julkisesti puhunut epilepsiastani. Omalla kohdallani on vaan niin, että lääkehoito ei pure, leikata ei voida (kohtaukset lähtevät kummaltakin puolelta) ja vagus stimulaattorin kanssa tuli muita rakenteellisia vaikeuksia. Mutta näinkin ihminen pärjää, kun asennoituu niin. Totta Hugo kerrot, että varmasti asiaa auttaa, kun elämä on ns. raiteillaan. En voi kuin arvata, missä kunnossa olisin vai olisinko hengissä, jos kaikki asiat eivät olisi niin kuin ovat. Omalla asenteella voi joko parantaa tai pahentaa omaa tilannettaan. Kohtauksiin sillä en ole huomannut, että olisi merkitystä, tahdonvoima ei niitä poista, mutta en tietty voi asiaa vannoa. On minulle paljonkin kaupiteltu erilaisia hengellisiä tilaisuuksia. ;) Vielä en ole niitä kokeillut, jaa-a.
- Hugo.
Kaupiteltu hengellisiä tilausuuksia? Heh. Pyydä palkkaa, että menet saarnaamaan niihin shamaanina;). Voisi jopa varmaan onnistua ja saisit rahaa ja raht menisi hyvään tarkoitukseen. Tuota esiintymiskokemusta jos on, niin sehän olisi helppo nakki.
Kai siinä sitten pitäisi ehkä vähän näytelläkin ja luentopalkkiohan on vähintään 600 euroa per tunti.
- no drugs!
Tässä juttua siitä miten kongnitiivisella käyttäytymisterapialla voidaan estää epilepsiakohtauksia ja että sen onnistumisesta on todisteita!
http://www.coping-with-epilepsy.com/index.php?p=cognitive-behavioral
"The Andrews/Reiter approach sees epilepsy as a behavioral disorder with functional symptoms. The seizures are triggered by emotional reactions and stressful situations. The seizures are not caused by damage to the brain. Rather the damage has lowered the threshold at which the brain can no longer handle or recover from an Overload on its circuitry. When the overload threshold is passed, a seizure occurs. In some cases it may take weeks or even months to reach the threshold, in others as little as 30 seconds. Instead of shutting down brain functioning through drug therapy to prevent seizures, a self-discovery process is implemented relating the personal responsibility of the individual to the occurrence of their seizures. It minimizes or eliminates drug therapy, and reestablishes personal dignity by allowing the individual to achieve a normal and productive life."- Hugo.
Same in finnish, please?
- LEPPIS10
Joskus pystyn hidastamaan, en oikein estämään kokonaan. Mutta hidastaminen vie myös voimaa.
- Epilepsiaasairastava
Ei tahdolla voi estää. Joo pystyn estämään välillä GM.kohtaukseksi etenemisen, jos ehdin ottamaan kohtauslääkkeen sinä aikana kun purkaus vielä paikallinen
- Anonyymi
Kyllä voi paikallisalkuisia estää, joihin ei liity tajuttomuutta. Tokikaan suoraa yleistyneissä ei, juuri siksi kun ei ole sitä ennakko-oiretta.
Esim. Kävelen ja tulee dejavu. Silloin pitää heti tehdä jokin äkillinen fyysinen muutos eli kääntyä sivulle tai ympäri, kaivaa puhelinta, taskuja tms., kiinnittää huomio muihin asioihin. Tämä katkaisee häiriön. Jos jatkan kävelyä niin silloin muutkin oireet tulee ja pieni kohtaus (ei tajuttomuus). Asia on kuten muutkin tähän kykenevät tänne kirjoittaneet. Häiriö ohimolohkossa.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 942505
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012193- 841867
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441631- 781596
- 111585
- 341538
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?731446Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1001355Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411254