Olenko oikeassa kun ajattelen että yliopisto-opiskelu on (aineesta riippumatta) suhteellisen raskasta puurtamista????
Vai väittääkö joku sitä helpoksi??
Olen tullut pohtineeksi sellaistakin asiaa että millaiset ihmiset yleensäkin pääsevä yliopistoon ja suoriutuvat siellä opinnoistaan hyvin. Millaista luonnetta se vaatii?? Täytyykö olla teoreettinen luonteenlaatu??? Täytyykö olla ahkera??? vai lahjakas?? tai ehkä molempia???
Ainakin aikamoista lukuintoa opiskelu varmaan vaatii??
Itse tiedän muutamia sellaisia ihmisiä jotka ovat lukion loppusuoralla ja tähtäävät seuraavaksi yliopistoon. pari näistä ihmisistä ovat aika "lahjakkaita" ihmisiä. Tarkoitan tällä sitä että he ovat aina menestyneet koulussa ilman juuri minkäänlaista vaivannäköä. He ovat vain jotenkin vain omaksuneet vaivattomasti monet yleissivistävät asiat. Lukiokin on ollut sellainen ns. "läpi-huuto-juttu". Eli ei suurempaa ponnistelua mutta hyviä tuloksia kuitenkin. Nämä ihmiset eivät ole kuitenkaan mitenkään kovin ahkeria ihmisiä eikä heillä ole kovinkaan suurta lukuintoa.
Mahtaisivatko tällaiset ihmiset menestyä yliopistossa???
Toisaalta tunnen myös muutamia ihmisiä jotka ovat hyvinkin ahkeria ja tunnollisia koulussa mutta yltävät vain keskinkertaisiin tuloksiin. tällaisiin tuloksiin pääseminen vie heiltä aikaa ja voimavaroja. Heillä on kuitenkin kohtuullisesti lukuintoa.
Minkälaiset olisivat tällaisten ihmisten mahdollisuudet menestyä yliopisto-opinnoissa???
Oma näkemykseni asiasta on että nämä ahkerat ihmiset enemminkin menestyvät yliopistoissa kuin nämä "lahjakkaat". Lahjakkaat ihmiset kyllä omaksuvat ehkä hyvinkin helposti yleissivistävät asiat ja asiat joita käsitellään/opetetaan esim.
suullisesti tunneilla jolloin pelkkä kuuntelu riittää. Mutta kun jonkin alan teoriaa täytyisi alkaa opiskelemaan kirjoista niin tilanne on toinen. Eikö yliopisto-opiskelu ole aika teoreettista???
Mitä mieltä olette ajatuksistani? Kysyisin lähinnä kaikkien yliopisto opiskelijoiden mielipidettä!!!
Kertokaapa myöskin se kuinka suurelta osin yliopisto opiskelu koostuu juuri tällaisesta itsenäisestä lukemisesta/opiskelusta ?? Kuinka paljon on tuntiopetusta tai luentoja ???
Kuinka pitkälle voi pärjätä pelkkänä "kuuntelu-opiskelijana" eli lukemalla mahdollisimman vähän???
Kuinka paljon täytyy suunnilleen lukea yhtä tenttiä/koetta varten??? Eli kuinka laajoja aineistot yleensä ovat???
Mainitkaa mielellään myöskin ala jota opiskelette!!
Yliopisto-opiskelu raskasta???
31
7824
Vastaukset
- Opiskelija
Ei näihin sinun kysymyksiisi oikein ole yksiselitteisiä vastauksia. Jotenkin tuntuu, että olet itse juuri sellainen "olin lukiossa niin fiksu, ettei tarvinnut mitään tehdä" tyyppi. ja nyt sinua sitten askarruttaa pärjäisitkö samalla tavoin korkeakoulussa.
Olen pahoillani, mutta ajanpuutteen vuoksi vastaan sinulle aika pintapuolisesti.
Opiskelu on yleensä aika ajoin raskasta puurtamista. Toki, jos on aidosti kiinnostunut opiskelemastaan, on eteneminen aina helpompaa. Poikkeuksetta raskauden opiskeluun tuovatkin usein ulkopuoliset asiat; kuten toimeentulo (useilla osa-aikainen työssäkäynti), ihmissuhteet, mahdolliset (mielen)terveyden ongelmat joita erilaisista elämäntilanteista syntyy jne.
Opiskelu korkeakoulussa on aina jonkin verran teoreettisempaa kuin muualla, joten jossain määrin teoreettisesta luonteenlaadusta on hyötyä.
Yliopisto-opiskelun sisällä eri aineiden kesken myös itse opiskelu on hiukan erilaista. Matemaattis-luonnontieteellisessä on luentoja, pakollisia kotitehtäviä omasta alasta (fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede) ja laskuharjoitustilaisuuksia joissa kotitehtävät käydään lävitse. Laskuharjoitustilaisuudessa ilmoitetaan mitkä tehtävät on tehty ja tämän jälkeen sitoudutaan esittämään ratkaisu muille. Useilla kursseilla tehtävistä on oltava tehty esim. vähintään puolet.
Esim. tietojenkäsittelytieteessä tehtävät sisältävät (kurssista riippuen) sovellettua matematiikka, ohjelmointia jne. Poikkeuksetta kurssiin kuuluu em. elementtien lisäksi yleensä myös yksi tai kaksi, joskus kolme tenttiä. Lukemista tulee ehkä kurssia kohden keskimäärin pari sataa sivua. Toisaalta on huomattava, että matemaattisten aineiden yhteydessä parikymmentäkin sivua voivat sisältää _paljon_ asiaa.
Joillakin kursseilla (erityisesti tietojenkäsittelyssä) myös pakollinen harjoitustyö kuuluu usein kurssiin. Lisäksi on joitakin pakollisia, erillisiä harjoitustöitä jotka ovat hiukan työläämpiä.
Humanistisella puolella, kuten myös oikeustieteellisessä, homma taas painottuu lähinnä luentoihin ja tenttiin lukemiseen. Lukumäärä vaihtelee keskimäärin yhdestä kirjasta oikeustieteellisen "1300 sivua yhteen tenttiiin" äärimmäisyyksin (tämä on tosin hiukan harvinaisempaa). Jonkin verran humanistisessa myös suoritetaan kursseja kirjoittamalla esseitä määrätystä materiaalista. Luet esim. kaksi kirjaa ja sitten kirjoitat ko. alueesta suhteellisen laajan esseen jne.
Yhteenvetona voisi sanoa, että opiskelu korkeakoulussa on aika yksinäistä puurtamista, jossa kukaan ei tule kuuluisissa "loppupeleissä" pitämään kädestä. Homma vaatii pinnaa ja motivaatiota. Toki jos asiastaan on aidosti kiinnostunut, niin ei se mitään ylitsepääsemätöntä ole.- Femma
Heippa!
Ei todellakaan ole harvinaista, että oikiksessa tenttialueet ovat juurikin tuossa 1300 sivun hujakoilla. Tentit, joista saa vaikkapa viisi opintoviikkoa edellyttävät todellakin lukemista. Jo kaksi ov:a saadakseen selviää harvoin alle 500 sivulla..Eli, jos oikiseen mielii, täytyy jaksaa kuluttaa takapuolta kirjastossa. Älyllä tai ns. lahjakkuudella ei kuitenkaan mielestäni ole juurikaan tekemistä oikeustieteen opinnoissa menestymisen kanssa...Toki kiinnostus ja oma motivaatio ovat avuksi, kuten varmasti kaikessa opiskelussa. Opiskeluintoa kaikille, mutta muistakaa viettää jouluna ( ja muulloinkin) lomaakin :)
- pilli
Kolme kysymysmerkkiä ei tee kysymyksestä yhtään tärkeämpää tms. - ärsyttävämpää kylläkin.
- opiskelija
Kun yhden aineen kotitehtävien tekemiseen menee helposti yli 6 tuntia, joskus yli 9 tuntiakin. Ja jos haluaa vielä käydä luenoilla, niin kaikki harrastukset voi unohtaa. Ja vaikka omasta mielestä tietäisi asiat melkohyvin, kokeesta saa 1 , kun samalla panostukella lukiossa olisi saanut ainakin ysin.
- Riina
Mikään yleistajuinen asioiden omaksuminen ja niiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ei vielä riitä. Kun lukee tenttiin, täytyy joka pirun pikkuruinen kemiallinen taulukko siellä sivun reunassa, ja epäolennaisinkin poikkeuksen poikkeus-kaava opetella, koska tenteissä oletetaan että se kokonaisuus ON hallussa. Siitä ei kysytä mitään. Tenteissä testataankin, oletko lukenut. Se voi olla todellakin siitä yhdestä lauseesta kiinni, jos tentissä on kolme kysymystä, ja jos et sitä muista niin good-bye vaan.
Bonuksena kysymyksenasettelu: aina ei voi olla varma, mitä tentin laatija on ajatellut kysyessään "Kerro miten voidaan parantaa sitäjatätä genomin sekvensoinnin jälkeen" ei välttämättä tarkoita, että pitäisi kertoa genomin sekvensoinnin jälkeen taphtuvista parannuksista, vaan että miten sitäjatätä voidaan parantaa ennen genomin sekvensointia, mutta siten että parannus näkyy myös/vasta jälkikäteen.
Että silleen! Täytyy osata myös sanoa sanottavansa lyhyesti, "Vastaa yhdellä lauseella" tai "mahduta vastauksesi tähän tilaan" ja sitten siinä on pikkuruinen ruutu. Aikaa on tenteissä rajallisesti, monesti hyvin vähän. Myös "kerro mitä diakuvissa näkyy" -tentit ovat kivoja, diat menevät nopeasti, joten kynä on syytä olla teroitettu ja asioiden syytä tipahdella päähän suht nopeasti, kaivelematta. Sen takia "hauki on kala"-tyyppinen ulkoaopettelu auttaa, sen lisäksi että olet omaksunut ja ymmärtänyt asiat.
Joten vaikka on lukenut, tehnyt laskuharjoitukset, osaa asiat, ne täytyy osata myös kirjoittaa paperille selvästi ja ripeästi. Eikä masentua ykkösistä ;)
- Jere
En voi puhua kuin omasta alastani, mutta omasta mielestäni opiskelu on riittävän haastavaa, mutta ei mitään mieletöntä raatamista. Kyllä normaaliälyinen yliopistossa pärjää, jos on motivaatiota opiskeluun ja jaksaa panostaa siihen. Ei täällä mikään nero tarvitse olla.
Työmäärä vaihtelee melkoisesti. Joskus on ihan "turhia" viikkoja ja joskus taas joutuu vääntämään tehtäviä yms. joka ilta. - Jamppa
Monelle tulee tekussa ja luonnontieteenaloilla ongelmia, koska ei lukiossa joutunut tekemään töitä oppiakseen. Selviäminen yliopiston luonnontieteistä kuitenkin vaatii töitä kaikilta, sen takia voi olla jopa parempi, että on lukiossa joutunut asioita pähkäilemään. Kyllä mä veikkaan, että sä joudut niitä kirjoja availemaan, opiskelitpa missä tahnsa.
- dina
... siellä kun saa kurssista korkeintaan 2 ovaria kun teekkarit ja luonnontieteilijät saa aina kolmea, neljää samasta tai vähemmästä työstä. Muutenki humanistisessa on asiat järjestetty erittäin vaikeasti, kursseille ei pääse/mahdu, kirjoja ei oo edes aina olemassa enää, ei mitään infoa mistään ja kurssit on ripoteltu ties mille laitokselle. Näin ainaki Oulussa. Teekkarit ne vaan netistä klikkaa että ilmoittaudun nyt tälle kurssille tai tähän tenttiin. Paska hommaa!
- miina
dina kirjoitti:
... siellä kun saa kurssista korkeintaan 2 ovaria kun teekkarit ja luonnontieteilijät saa aina kolmea, neljää samasta tai vähemmästä työstä. Muutenki humanistisessa on asiat järjestetty erittäin vaikeasti, kursseille ei pääse/mahdu, kirjoja ei oo edes aina olemassa enää, ei mitään infoa mistään ja kurssit on ripoteltu ties mille laitokselle. Näin ainaki Oulussa. Teekkarit ne vaan netistä klikkaa että ilmoittaudun nyt tälle kurssille tai tähän tenttiin. Paska hommaa!
Kyllä tietojenkäsittelyssä lähes kaikki kurssit ovat 2ov, kirjat maksavat 45-65 euroa/kpl, suomalaisessa jopa yli 80 euroa, ja sillä kirjalla saa 2ov, kirjastossa on vain 1 kirja/laitos, ja sekin on varastettu.
Yhden kurssin kirjat tuli Yliopiston kirjakauppaan 2 päivää ennen tenttiä, ja oli pakko ostaa, muuten ei saisi niitäkin 2 ov. Vituttaa ja masentaa... - Jerpo
dina kirjoitti:
... siellä kun saa kurssista korkeintaan 2 ovaria kun teekkarit ja luonnontieteilijät saa aina kolmea, neljää samasta tai vähemmästä työstä. Muutenki humanistisessa on asiat järjestetty erittäin vaikeasti, kursseille ei pääse/mahdu, kirjoja ei oo edes aina olemassa enää, ei mitään infoa mistään ja kurssit on ripoteltu ties mille laitokselle. Näin ainaki Oulussa. Teekkarit ne vaan netistä klikkaa että ilmoittaudun nyt tälle kurssille tai tähän tenttiin. Paska hommaa!
Heh, tässäpä on aika tyypillinen keskustelu menossa: Aina, ja nimeonmaan aina jokainen on sitä mieltä, että kaikkien muiden opiskelu on paljon helpomapaa kuin itsellä.
Kyllä muakin vituttaa kun kaikilla muilla on niin paljon helpompaa kuin meillä!
Oli ala mikä tahansa, taso mikä tahansa, oma ahkeruus ja motivaatio, tiedot ja taidot, niin yleensä oma mielipide on tämä ;)
- Jerpo
Suurimmaksi osaksi opiskelussa on kyse siitä kuinka paljon aikaa on valmis sijoittamaan siihen..
Älykkyys ei sinänsä merkitse kovinkaan paljoa.
Lukio on läpihuutojuttu, siellähän saa kymppejä ja ysejä jos tunneilla viitsi käydä pelaamassa ristinollaa tai pelaamassa laskimella tetristä ;) -Naurettavaa on nimenomaan se, että 6 L:n ylioppilaita pidetään ylineroina ja lahjakkaina...ainakaan älykkyydestä lukio tai koulu yleensä ei kerro juuri mitään.
Yliopistoon tullessaan ihmiset vähänniinkuin unohtavat sen, että pitää lukea. Ja sitten taas ne, jotka omaksuvat asiat nopeasti, luottavat monesti liiaksi omaksumikykyynsä, vaikka työnteosta tässä on kyse...Itse olen TKK:lla, ja kyllä täällä reputtavat tenteissä 6 L:n ylioppilaat siinä missä muutkin "supernerot".
Kiteytänpä ajatukseni tähän: Opiskelu on työntekoa siinä missä muukin työ, ei sen kummempaa.- Julle K Kanankoipi
Juurikin näin.
- tintti
Joku viisas joskus sanoi, että lukiossa pärjää tyhmempikin, jos on hyvät istumalihakset. Oman (peräti yhden lukukauden) kokemukseni mukaan tämä pätee myös yliopistoon. On vain itsestä kiinni, kuinka paljon jaksaa tehdä töitä menestyksen eteen, vaikka onhan niitä poikkeuksia aina...
- kotitehtäviä
tintti kirjoitti:
Joku viisas joskus sanoi, että lukiossa pärjää tyhmempikin, jos on hyvät istumalihakset. Oman (peräti yhden lukukauden) kokemukseni mukaan tämä pätee myös yliopistoon. On vain itsestä kiinni, kuinka paljon jaksaa tehdä töitä menestyksen eteen, vaikka onhan niitä poikkeuksia aina...
ei kannata nuista säikähtää. Aika hyvin pärjää jos käy tunneilla tarpeeksi ettei kokonaan tipu kyydistä mistä puhutaan ja saa jostain välikokeesta pari pistettä silloin tällöin. Itse en eka vuonna ehkä kertaakaan tehny läksyjä, oon pärjänny hyvin. nyt valmistuin meni 3 ja puoli vuotta. Lukiota en käyny niin en tiiä oliko siellä paljo luettavaa mutta kauppa oppi laitoksessa oli vähintään yhtä paljo kun nyt korkea koulussa. Tsempiä ei oikeestaan niistä läksyistä oo opiskelu kiinni. Opiskelia elämä on niin hauskaa että voi joskus luki8a vaikka jonku kirjanki
- VVV
kotitehtäviä kirjoitti:
ei kannata nuista säikähtää. Aika hyvin pärjää jos käy tunneilla tarpeeksi ettei kokonaan tipu kyydistä mistä puhutaan ja saa jostain välikokeesta pari pistettä silloin tällöin. Itse en eka vuonna ehkä kertaakaan tehny läksyjä, oon pärjänny hyvin. nyt valmistuin meni 3 ja puoli vuotta. Lukiota en käyny niin en tiiä oliko siellä paljo luettavaa mutta kauppa oppi laitoksessa oli vähintään yhtä paljo kun nyt korkea koulussa. Tsempiä ei oikeestaan niistä läksyistä oo opiskelu kiinni. Opiskelia elämä on niin hauskaa että voi joskus luki8a vaikka jonku kirjanki
Olikohan sulla nyt ihan varmasti kokemusta yliopisto-opiskelusta?
- Jerpo
kotitehtäviä kirjoitti:
ei kannata nuista säikähtää. Aika hyvin pärjää jos käy tunneilla tarpeeksi ettei kokonaan tipu kyydistä mistä puhutaan ja saa jostain välikokeesta pari pistettä silloin tällöin. Itse en eka vuonna ehkä kertaakaan tehny läksyjä, oon pärjänny hyvin. nyt valmistuin meni 3 ja puoli vuotta. Lukiota en käyny niin en tiiä oliko siellä paljo luettavaa mutta kauppa oppi laitoksessa oli vähintään yhtä paljo kun nyt korkea koulussa. Tsempiä ei oikeestaan niistä läksyistä oo opiskelu kiinni. Opiskelia elämä on niin hauskaa että voi joskus luki8a vaikka jonku kirjanki
Eh, etpä taida olla yliopisto- tai korkeakouluopiskelija, amk:ssa voit olla, mutta kai sielläkin sentään vähän edes äidinkieltä opetetaan; kirjoituksesi oli kuin kuusivuotiaan tekstiä, kauppaoppilaitos on yhdyssana, opiskelija on opiskelija eikä opiskelia, ja opiskelijaelämä on myös yhdyssana...muutenkin toi näytti lähinnä sotkulta.
Ja toisekseen: Ei yliopistossa tai korkeakoulussa ole mitään läksyjä, siellä opiskellaan. Läksyt on peruskoulussa. - Ei kannata ylpeillä sinunkaan
Jerpo kirjoitti:
Eh, etpä taida olla yliopisto- tai korkeakouluopiskelija, amk:ssa voit olla, mutta kai sielläkin sentään vähän edes äidinkieltä opetetaan; kirjoituksesi oli kuin kuusivuotiaan tekstiä, kauppaoppilaitos on yhdyssana, opiskelija on opiskelija eikä opiskelia, ja opiskelijaelämä on myös yhdyssana...muutenkin toi näytti lähinnä sotkulta.
Ja toisekseen: Ei yliopistossa tai korkeakoulussa ole mitään läksyjä, siellä opiskellaan. Läksyt on peruskoulussa.Miten niin "amk:ssa voit olla"?
Ei kannata ylpeillä sinunkaan Jerpo. AMK on korkeakoulu, tahdoitpa tai et. Niin on asia määritelty.
Muuten: yliopisto-opinnot eivät todellakaan automaattisesti tuo terävää äidinkielen taidon käyttöä.
Taas on eräs tietämätön vauhdissa. - VVV
Ei kannata ylpeillä sinunkaan kirjoitti:
Miten niin "amk:ssa voit olla"?
Ei kannata ylpeillä sinunkaan Jerpo. AMK on korkeakoulu, tahdoitpa tai et. Niin on asia määritelty.
Muuten: yliopisto-opinnot eivät todellakaan automaattisesti tuo terävää äidinkielen taidon käyttöä.
Taas on eräs tietämätön vauhdissa.No vastaan Jerpon puolesta...
AMK ei edelleenkään ole korkeakoulu. AMK on OSA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄÄ. Siinä on ero. Ja se tutkintokaan ei ole korkeakoulututkinto vaikka onkin siihen "rinnastettavissa".
Ja se "amk:ssa voit olla" on mun mielestä ihan käypä pointti. Ite ainakin ymmärsin asialla viitattavan siihen, että AMK:ssa kaikki ei ole ylioppilaita, joten äidinkieli ei ole kaikilla sillä tasolla mitä lukiossa vaaditaan.
Se siitä tietämättömyydestä - Jerpo
Ei kannata ylpeillä sinunkaan kirjoitti:
Miten niin "amk:ssa voit olla"?
Ei kannata ylpeillä sinunkaan Jerpo. AMK on korkeakoulu, tahdoitpa tai et. Niin on asia määritelty.
Muuten: yliopisto-opinnot eivät todellakaan automaattisesti tuo terävää äidinkielen taidon käyttöä.
Taas on eräs tietämätön vauhdissa.Niin, enpä ajatellut tuota ollenkaan...tarkotukseni oli vaan kommentoida sitä äidinkielen osaamisen loistoa joka siinä kommentissa oli ;) -Vahingossa lipesi tuo siihen...tai oikeastaan viittaisn siihen, että vastaaja ei ollut käynyt lukiota, josta vähänniinku päättelin että hän voi olla amk:ssa.
Mutta jos nyt unohdetaan noi amk-korkeakoulu-keskustelut...et voi sinäkään väittää että yhdyssanat olisivat olleet hallussa siinä kommentissa ;) - pilli
VVV kirjoitti:
No vastaan Jerpon puolesta...
AMK ei edelleenkään ole korkeakoulu. AMK on OSA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄÄ. Siinä on ero. Ja se tutkintokaan ei ole korkeakoulututkinto vaikka onkin siihen "rinnastettavissa".
Ja se "amk:ssa voit olla" on mun mielestä ihan käypä pointti. Ite ainakin ymmärsin asialla viitattavan siihen, että AMK:ssa kaikki ei ole ylioppilaita, joten äidinkieli ei ole kaikilla sillä tasolla mitä lukiossa vaaditaan.
Se siitä tietämättömyydestäHuoh. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Vilkaise lakikirjaa, ennen kuin vouhotat. Yliopistotkin ovat korkeakouluja, mutta ne ovat myös yliopistoja, koska niillä on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja.
Siis vielä rautalangasta: Yliopistot ovat korkeakouluja, mutta kaikki korkeakoulut eivät ole yliopistoja. Historiallisista syistä kuitenkin esim. Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu ovat nimiltään mitä ovat, vaikka ovatkin yliopistoja. - VVV
pilli kirjoitti:
Huoh. Ammattikorkeakoulut ovat korkeakouluja. Vilkaise lakikirjaa, ennen kuin vouhotat. Yliopistotkin ovat korkeakouluja, mutta ne ovat myös yliopistoja, koska niillä on oikeus myöntää ylempiä korkeakoulututkintoja.
Siis vielä rautalangasta: Yliopistot ovat korkeakouluja, mutta kaikki korkeakoulut eivät ole yliopistoja. Historiallisista syistä kuitenkin esim. Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu ovat nimiltään mitä ovat, vaikka ovatkin yliopistoja.Hmm... joo... Finlexia kahlattuani myönnän olevani väärässä. Mutta se oli joku toinen saitti mihin joku täällä joskus linkitti ja siellä asia oli sitten vähän perseelleen ilmastu...(seliseli...=)
Eli nyt vois todeta kyllä, että hienosti on onnistuttu hämärtämään kaikki aiemmin käytössä olleet termit ja nimikkeet. Taidanpas ite alkaa kutsumaan omaa koulua yliopistoks vaikka se on niitä harvoja minkä englanninkielinenkään nimi ei ilmase kyseessä olevan yliopiston...
"Siis vielä rautalangasta: Yliopistot ovat korkeakouluja, mutta kaikki korkeakoulut eivät ole yliopistoja. Historiallisista syistä kuitenkin esim. Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu ovat nimiltään mitä ovat, vaikka ovatkin yliopistoja."
Ihmekkös muuten, että toi kuullostaa joltain logiikkatestiltä...
Valitse oikea vaihtoehto: "Kaikki korkeakoulut ovat..."
a) Yliopistoja
b) Aliopistoja
c) Korkeakouluja
d) Ammattikorkeakouluja
- kirahvi
mä opiskelen valtiotieteellisessä enkä ainakaan väitä, että muiden tiedekuntien opiskelijoilla on helpompaa. Varmasti jossain oikiksessa, kauppakorkeessa tai tietojenkäsittelytieteessä voi hyvin olla vaikeempaa. Mutta sehän on lopulta omasta suuntautumisesta kiinni. Ei mulla tää ainakaan mitenkään kovin rankkaa oo. Oikiksessa muisti ei riittäis. Tänne mulla on sellanen perustaso, ettei aina tartte kaikkea materiaalia lukea tenttejä varten.
- hmm
Hmm, mulla nyt on vasta ensimmäinen syksy takana, joten siinä mielessä ehkä omat kokemukseni eivät ole kaiken kattavia, mutta...
Mulla ei ole ollut kovin rankkaa vielä. Aika rennosti on tentit menny kiitettävästi läpi. Ainoa mikä on tuottanut stressiä, on se inhottava pääkopan syövereissä oleva "en ole yhtä fiksu kuin muut"-tunne. Mutta tenttien jälkeen voin todeta, että ehkä en ole täysin tuurilla päässyt sisään.
Täytyyhän tuota jonkun verran lukea, ja harkkatyöt saattaa tuottaa aika lailla töitä, mutta mitään hirveää pänttäämistä ei ole vielä täytynyt harjoittaa. Opiskelu on kyllä osittain aika teoreettista, mutta siitähän minä tykkään :)
Luentoja on todella vähän, varsinkin jos vertaa lukion 8-16 päiviin... Tenttikirjat on tosin syytä lukea läpi, ainakin jos haluaa hyvän numeron (kaikkea ei voi sepittää). Luentotentteihin pitää lukea muistiinpanojen verran, kirjatenttiin tulee yleensä n. kolme kirjaa. Eniten työtä mulle ainakin tuotti harkkatyö.
Saa nähdä, ehkä tämä opiskelu tästä tulee vaativammaksi myöhemmässä vaiheessa, mutta nyt nautin täysin rinnoin fuksivuodestani ja juoksen oheisriennoissa :) Niin, opiskelen yhteiskuntatieteellisessä.- opiskelija
Eka vuosi on tosi helppo apro kursseista pääsee läpi vaikka ei lukisi ollenkaan, mutta kun alkavat cum kurssit niin silloin on iloinen jos on saanut 1
Millaiset on sitten laudatur kurssit, sitä en vielä tiedä, mutta keväällä joudun lukemaan 2 kertaa enemmän, muuten ei ole syytä jatkaa, kun syksyn saldo on: 1, 1 , 1-, 2-, hylätty, hylätty
- Pyry
Olin koulussa kahdeksikon oppilas - en mikään hikipinko. Yliopistossa sitä vastoin olen pärjännyt paremmin kuin koskaan. Ei ole vaatinut mitään muuta kuin tenttikirjojen lukemista kannesta kanteen (monet lukevat kursiivisesti tai vain osan alueesta). Luennoista olen selvinnyt kolmosilla kertaamalla luentomuistiinpanot 1-3 kertaa, hieman aiheesta riippuen.
Olen humanisti-valtiotieteilijä ja reaaliaineet ovat minulle helppoja. Jos yrittäisin lukea kemiaa tms., olisin varmasti auttamatta pihalla. Eli kun asia kiinnostaa ja on siinä luonnostaan muutenkin hyvä, ei tarvitse paljoa pinnistellä.- Tiina
Yliopistossa opiskelevat ihmiset eivät ole mitenkään erityisen älykkäitä. Itse opiskelen Treen yliopistossa ja on tullut kokeiltua jos jotakin ainetta eri tiedekunnista. Jos on hyvä opiskelutekniikka (kukin löytää omansa) niin selviää ensimmäisen vuoden kokemuksella ja rutiinilla mistä tahansa kursseista. Ajattelin aina, etten ole matemaattisesti lahjakas, joten pitäydyn ns. "lukuaineissa" (historia, kv-politiikka, valtio-oppi, aluetiede, ympäristöpolitiikka, hallintotiede...) ja jätän laskentatoimet, kansantaloustieteet yms. muille. Olen kuullut usein sanottavan, että se ja se on sellainen aine, mikä ei menisi päähäni ollenkaan. Olen kuitenkin havainnut opintojen edetessä, ettei se ennen pelkäämäni laskentatoimikaan niin kummallista ole. Numerot eivät riipu minkään alan erikoisosaamisesta vaan siitä, että osaa poimia olennaiset asiat kurssista kuin kurssista ja opetella ne. On varmasti ihmisiä, joille toiset asiat menevät helpommin päähän (mikä saattaa osittain riippua kiinnostuksesta ja motivaatiosta) mutta olen ainakin ite oppinut opiskelemaan tavalla, joka toimii missä tahansa tiedekunnassa.
- Anna
Tiina kirjoitti:
Yliopistossa opiskelevat ihmiset eivät ole mitenkään erityisen älykkäitä. Itse opiskelen Treen yliopistossa ja on tullut kokeiltua jos jotakin ainetta eri tiedekunnista. Jos on hyvä opiskelutekniikka (kukin löytää omansa) niin selviää ensimmäisen vuoden kokemuksella ja rutiinilla mistä tahansa kursseista. Ajattelin aina, etten ole matemaattisesti lahjakas, joten pitäydyn ns. "lukuaineissa" (historia, kv-politiikka, valtio-oppi, aluetiede, ympäristöpolitiikka, hallintotiede...) ja jätän laskentatoimet, kansantaloustieteet yms. muille. Olen kuullut usein sanottavan, että se ja se on sellainen aine, mikä ei menisi päähäni ollenkaan. Olen kuitenkin havainnut opintojen edetessä, ettei se ennen pelkäämäni laskentatoimikaan niin kummallista ole. Numerot eivät riipu minkään alan erikoisosaamisesta vaan siitä, että osaa poimia olennaiset asiat kurssista kuin kurssista ja opetella ne. On varmasti ihmisiä, joille toiset asiat menevät helpommin päähän (mikä saattaa osittain riippua kiinnostuksesta ja motivaatiosta) mutta olen ainakin ite oppinut opiskelemaan tavalla, joka toimii missä tahansa tiedekunnassa.
Minulla oli lukiossa lyhytmatematiikka 10. Ja mielestäni olin aika hyvä, opin kaikki asiat tunnilla, kirjoja ei tarviinut koskaan lukea. Mutta yliopistossa en pääse matematiikan kursseista läpi, 5 kurssia yritin, ja kaikki jouduin keskeyttämän viimeistäin toisen välikokeen jälkeen, koska en ymmärtänyt enää mitään :(
Lukiossa opettaja yritti selittää asiat niin että kaikki ymmärtäisivät, täällä professorit vain kopiovat luentomonisteet taululle, ei muuta :( - kuje
Anna kirjoitti:
Minulla oli lukiossa lyhytmatematiikka 10. Ja mielestäni olin aika hyvä, opin kaikki asiat tunnilla, kirjoja ei tarviinut koskaan lukea. Mutta yliopistossa en pääse matematiikan kursseista läpi, 5 kurssia yritin, ja kaikki jouduin keskeyttämän viimeistäin toisen välikokeen jälkeen, koska en ymmärtänyt enää mitään :(
Lukiossa opettaja yritti selittää asiat niin että kaikki ymmärtäisivät, täällä professorit vain kopiovat luentomonisteet taululle, ei muuta :(en tahdo loukata mutta lyhyen matikan kymppi ei ole mikään kummoinen matemaattisen lahjakkuuden osoitus...
- Pythagoras
Anna kirjoitti:
Minulla oli lukiossa lyhytmatematiikka 10. Ja mielestäni olin aika hyvä, opin kaikki asiat tunnilla, kirjoja ei tarviinut koskaan lukea. Mutta yliopistossa en pääse matematiikan kursseista läpi, 5 kurssia yritin, ja kaikki jouduin keskeyttämän viimeistäin toisen välikokeen jälkeen, koska en ymmärtänyt enää mitään :(
Lukiossa opettaja yritti selittää asiat niin että kaikki ymmärtäisivät, täällä professorit vain kopiovat luentomonisteet taululle, ei muuta :(Hmm, sulle on tainnut sattua viisi huonoa proffaa luennoijiksi, jos ne vain kopioivat monisteet taululle...
Yliopistomatematiikan kanssa on yksinkertaisesti tehtävä töitä. Yhteen kurssiin kuuluu yleensä 2-4 tuntia luentoja viikossa ja sen lisäksi on harjoitustehtäviä joiden tekemiseen on joskus kulunut kymmenenkin tuntia / vko. Ja kursseja on samanaikaisesti menossa muutama. Itse en yleensä omaksu asioita vielä luennolla, vaan vasta tehtäviä tekemällä.
Taustastani voin sanoa, että kirjoitin L:n pitkässä matematiikassa ja päättötodistuksessa oli kymppi, mutta silti ensimmäiset matematiikan kurssit yo:ssa olivat täysi yllätys. Siispä jos pitkän matematiikan ja yo-matematiikan välillä on todella suuri ero, niin voi vain arvailla, millainen se ero on lyhyen ja yo-matikan välillä.
Itselleni tuli kuitenkin julmetusti uusia käsitteitä ja ajattelutapoja eikä mukana meinannut pysyä. Onneksi lukiossa tuli tehtyä jonkun verran töitä, joten kun sinnikkäästi jatkoi, niin alkoi päästä jyvälle aivan uudenlaisesta maailmasta! Jos joku lukiolainen tätä lukee, niin ei kannata kauhistua, vaikka olisikin harkinnut matematiikan opintoja. Suuri osa opiskelijoista yliopistolla ei ole mitään neroja (mukaanlukien minä), ne ns. luonnonlahjakkuudet ovat melko vähissä, mutta pärjätä voi muutenkin jos vain on oikea asenne ;)
- Leena
Olen opiskellut lääketiedettä vasta yhden lukukauden ja tehnyt kaksi tenttiä. Mutta kivaa on ollut. Olen viime kevään ylioppilas, ja kirjoitin ällän paperit. Lukio ei kuitenkaan ollut minulle mikään helppo juttu, vaan sain tehdä töitä tulosten eteen.
Yliopistoon päästyäni päätin, etten enää lue iltamyöhään asti, vaan teen 8-tuntista päivää, kuten muutkin työssä käyvät ihmiset. Se onnistuukin hyvin, sillä meillä on koulua vain pari tuntia päivässä (joskus toki saattaa olla kahdeksankin tuntia, mutta harvemmin). Loppuaika kuluu itsenäisesti opiskellessa, ja se sopii minulle hyvin. Tuo kahdeksan tuntia opiskelua päivässä riittää minulle hyvin ja pärjään vähemmälläkin.
Työtähän opiskelu vaatii, mutta ei se mahdotonta ole. Itsekin lukiota lopetellessani pelkäsin jatko-opintojen vaikeutta, mutta kyllä minä pärjään ja niin pärjäät varmasti sinäkin. Ei tämä ole ollenkaan niin kamalaa kuin luulin. - mie
Kertokaahan minulle hyvät ihmiset, että miten sitten on suomen kielen yliopisto-opiskelun laita? Kuinka paljon vaatii hermoja ja pänttäämistä? Olen kuitenkin varsin kiinnostunut suomen kielestä ja sen opiskelusta näin lukion ja aikaisemman elämän perusteella. Liikkuuko suomen kielen opiskelu yliopistossa yhtään samoilla perusteilla? Tietenkin se on yliopistossa paljon vaikeampaa, mutta... Kertokaahan joku ken tietää, että millaista se suomen kielen opiskelu siellä sitten on (millaisia tehtäviä, luentoja, asiaa ylipäätänsä...?) ja onko sekin kovin kovin raskasta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723113
- 602854
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322405- 802236
- 602053
- 952016
- 121606
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171577Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301420Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?351408