Työyhteisön ilmapiiri on sellainen, että jos puhuu, pitäisi jutella makeita juttuja. Toisaalta joku viestinviejä saattaa tulkita mitkä tahansa puheet haluamallaan tavalla ja viedä ne sitten pomojen tietoon. Tämän vuoksi valitsin mahdollisimman harvasanaisen linjan eli tervehdykset ja työn kannalta tärkeät asiat. En lörpöttele yksityiselämästäni, enkä juuri kysele muiden asioista. Työt hoidan suht moitteettomasti.
Esimiehen mielestä mitään ongelmia ei työpaikalla ole. Niinpä hän antoi palautetta vähäpuheisuudestani työyhteisön sisäisissä small talk-tilanteissa, toisaalta taas arvosteli liian terävistä kannanotoista asiakysymyksissä.
Mitä arvelette? Kuinka pitkälle pomo voi arvostella alaisten luonteenpiirteitä, jos nämä eivät vaikuta työtehtävien hoitamiseen? Jos kritisoi yhtä harvasanaisuudesta, pitäisikö toista huomauttaa turhasta puheliaisuudesta? Vai olisiko hyvä määritellä tavoiteltava puheliaisuuden aste?
Esimiehen mielestä mitään ongelmia ei työpaikalla ole. Niinpä hän antoi palautetta vähäpuheisuudestani työyhteisön sisäisissä small talk-tilanteissa, toisaalta taas arvosteli liian terävistä kannanotoista asiakysymyksissä.
Mitä arvelette? Kuinka pitkälle pomo voi arvostella alaisten luonteenpiirteitä, jos nämä eivät vaikuta työtehtävien hoitamiseen? Jos kritisoi yhtä harvasanaisuudesta, pitäisikö toista huomauttaa turhasta puheliaisuudesta? Vai olisiko hyvä määritellä tavoiteltava puheliaisuuden aste?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Teet niin tai näin- niin väärinpäin.Usko se -tässä omia kokemuksiani
Oma esimieheni valitti mm.etunimestäni, ei hyvä-ihan kamala.
Henkilökohtaisesti jouduin myös seuraamisen ja kyttäämisen uhriksi. Esimies sanan mukaisesti seurasi minua työpaikalla ja käytävillä minne menin tai seisoi ja kyttäsi työhuoneen ulkopuolella katsellen mitä teen. Hän myös järjesti minulle itsensä tai muiden pitämiä puhutteluja, joissa minua vaadittiin todistamaan vapaa-ajan tekemisiäni ja olinpaikkojani. Vapaa-ajan tekemisiäni varten olisi pitänyt löytyä myös todistajat, mutta aviomies tai ystävät eivät käyneet, koska he todistajina olivat jäävejä. Näistä syytöksistä kuitenkin luovuttiin, kun sanoin ottavani Työsuojelupiiriin yhteyttä, ja pyytäväni heitä tutkimaan esimieheni toimintaa ja syytösten taustoja. Puhutteluista ja niiden sisällöstä kuitenkin kiellettiin ehdottomasti puhumasta kenellekään työpaikalla.
Myös minun ja muiden työtovereideni tietoja ja hyvin henkilökohtaisia asioita mies kyseli häpeilemättä. Mies teki myös haastatteluja, joissa hän kyseli opintojamme, osaamistamme ja kiinnostusalueitamme. Ei siinä sinänsä mitään, mutta muutaman päivän sisällä hän toisti saman haastattelun ja samoin kysymyksin. Toiminnan tarkoituksena oli vain saada kiinni valehtelijat.
Joten tässä tätä työpaikkaelämää...
Tietysti voi arvostella luonteenpiirteitä. Tyhmäähän se on, esimieheltä. Jonka tulisi saada työntekijä motivoituneena tekemään suoritustaan. Mutta kaikenlaisia on nähty, ja varmaan vielä nähdään...