Miten olis

Onko kaupan ala huutanut valtioita apuun??Kaupan alalla asiakkaat maksavat palkat. Jos kauppa ei kannata,luukut kiinni.Paperitehtaassa on samoin. Jos tehdas ei kannata,porukka pihalle.Asiakkaat maksavat myös selluköpin palkan.Ihan turhaa höpötystä työvoimavaltainen/pääomavaltainen, yhteisövero, maksut,verot. Liitetään vielä sosiaalinen yritys jossa käydään töissä ja työllistetään ihmisiä tuloksesta välittämättä vaikka aluepoliittisin perustein.Sinäkin olet tyytyväinen palvelualan hyviin palkkoihin.Jatkakaa vain samalla tavalla.

Vappu...... kirjoitti:

Onko kaupan ala huutanut valtioita apuun??Kaupan alalla asiakkaat maksavat palkat. Jos kauppa ei kannata,luukut kiinni.Paperitehtaassa on samoin. Jos tehdas ei kannata,porukka pihalle.Asiakkaat maksavat myös selluköpin palkan.Ihan turhaa höpötystä työvoimavaltainen/pääomavaltainen, yhteisövero, maksut,verot. Liitetään vielä sosiaalinen yritys jossa käydään töissä ja työllistetään ihmisiä tuloksesta välittämättä vaikka aluepoliittisin perustein.Sinäkin olet tyytyväinen palvelualan hyviin palkkoihin.Jatkakaa vain samalla tavalla.

Kaupanala ehtii huutaa valtiota apuun kunhan tämä työttömyys ehtii vaikuttamaan sinne asti. Muljahti mieleeni, että tuossa 90-luvulla pankeilla oli veronmaksajien piikki auki taivasta myöten, että se siitä tai niistä huutamisista. Veronmaksajain piikki pankeille on auki nytkin, mutta siellähän onkin vain sivistynyttä, soliraadista porukkaa, ei mitään loisipummiporukkaa niin kuin NIISSÄ TYÖTTÖMISSÄ AY-loisijoissa! Sillä on aivan ratkaiseva merkitys palkanmaksukyvyn kannalta toimiiko yritys pääoma-vai työvoimavaltaisella/naisalalla. Pääomanvaltaisesa yrityksessä työntekijöitä on yhtä tuotantoyksikköä kohden paljon vähemmän kuin työvoimavaltaisella alalla jossa työntekijän panos ratkaisee tuloksen. Tyytyväinen olen siihen, että on työtä/palkkaa, vaikka sen suuruus ei päätä huimaakkaan.

ihanturhaa kirjoitti:

Kaupanala ehtii huutaa valtiota apuun kunhan tämä työttömyys ehtii vaikuttamaan sinne asti. Muljahti mieleeni, että tuossa 90-luvulla pankeilla oli veronmaksajien piikki auki taivasta myöten, että se siitä tai niistä huutamisista. Veronmaksajain piikki pankeille on auki nytkin, mutta siellähän onkin vain sivistynyttä, soliraadista porukkaa, ei mitään loisipummiporukkaa niin kuin NIISSÄ TYÖTTÖMISSÄ AY-loisijoissa! Sillä on aivan ratkaiseva merkitys palkanmaksukyvyn kannalta toimiiko yritys pääoma-vai työvoimavaltaisella/naisalalla. Pääomanvaltaisesa yrityksessä työntekijöitä on yhtä tuotantoyksikköä kohden paljon vähemmän kuin työvoimavaltaisella alalla jossa työntekijän panos ratkaisee tuloksen. Tyytyväinen olen siihen, että on työtä/palkkaa, vaikka sen suuruus ei päätä huimaakkaan.

yrityskin tarvii sitä pääomaa toimiakseen. Jostain ne raaka-aineetkin täytyy hankkia, mistä ne työläiset valmistaa ne tuotteet. Jos tuotteen valmistuksessa tarvitaan runsaasti työvoimaa, niin silloin työvoimakustannusten osuus tuotteen loppuhinnasta saattaa olla huomattavaan suuri. Vähemmän työvoimaa tarvitseva yritys saattaa joutua maksamaan raaka-aineesta enemmän, tai muut tuotantokustannukset ovat suuremmat. Tällöin työvoimakustannukset eivät ole niin suuret suhteessa tuotteen loppuhintaan. Työvoimakustannukset on aina se menoerä, mihin pystytään vaikuttamaan, kaikki muut kustannukset joko nousevat tai laskevat suhdanteiden mukaan. Ainoa keino laskea kustannuksia huonoina aikoina on irtisanoa väkeä, tai lomauttaa.

se työvoimavaltainen kirjoitti:

yrityskin tarvii sitä pääomaa toimiakseen. Jostain ne raaka-aineetkin täytyy hankkia, mistä ne työläiset valmistaa ne tuotteet. Jos tuotteen valmistuksessa tarvitaan runsaasti työvoimaa, niin silloin työvoimakustannusten osuus tuotteen loppuhinnasta saattaa olla huomattavaan suuri. Vähemmän työvoimaa tarvitseva yritys saattaa joutua maksamaan raaka-aineesta enemmän, tai muut tuotantokustannukset ovat suuremmat. Tällöin työvoimakustannukset eivät ole niin suuret suhteessa tuotteen loppuhintaan. Työvoimakustannukset on aina se menoerä, mihin pystytään vaikuttamaan, kaikki muut kustannukset joko nousevat tai laskevat suhdanteiden mukaan. Ainoa keino laskea kustannuksia huonoina aikoina on irtisanoa väkeä, tai lomauttaa.

Otetaan keittiö- ja ravintolahenkilökunta esimerkiksi työvoimavaltaisesta alasta, jossa katteet ovat pienet ja hukkaprosentti vielä vähentää sitä. Jos vertailualaksi otetaan metalliteollisuus niin siellä työ voidaan automatisoida pitkälle, varsinaisia ammatti-ihmisiä tarvitaan vähän ja sen tuotantoalan tuotteet ovat paljon pitkäikäisempiä kuin lounaalla tarjottava silakkalaatikko ja katteet ovat aivan eri luokkaa kuin keitiöalalla, jossa laitetaan tyhjän päälle kuori olemattomalla työajalla. Metallialalla voidaan hukkapalat/romut hyödyntää ja myydä edelleen, silakkalaatikon loppu menee roskiin, rottien ruuaksi.

alasta riippuen kirjoitti:

Otetaan keittiö- ja ravintolahenkilökunta esimerkiksi työvoimavaltaisesta alasta, jossa katteet ovat pienet ja hukkaprosentti vielä vähentää sitä. Jos vertailualaksi otetaan metalliteollisuus niin siellä työ voidaan automatisoida pitkälle, varsinaisia ammatti-ihmisiä tarvitaan vähän ja sen tuotantoalan tuotteet ovat paljon pitkäikäisempiä kuin lounaalla tarjottava silakkalaatikko ja katteet ovat aivan eri luokkaa kuin keitiöalalla, jossa laitetaan tyhjän päälle kuori olemattomalla työajalla. Metallialalla voidaan hukkapalat/romut hyödyntää ja myydä edelleen, silakkalaatikon loppu menee roskiin, rottien ruuaksi.

"Otetaan keittiö- ja ravintolahenkilökunta esimerkiksi työvoimavaltaisesta alasta, jossa katteet ovat pienet ja hukkaprosentti vielä vähentää sitä." Ravintola-alalla työvoiman tarve on pieni ja kate tuotettua ruoka-annosta kohden hyvä. Metalliteollisuudessa kate on huomattavasti pienempi. Mitä pitemmälle tehdas automatisoidaan, niin sitä pienemmällä katteella pystytään toimimaan, koska kiinteät kulut ovat lähes muuttumattomia. Yleensä kilpailu on se, mikä määrää sen katteen suuruuden, eikä se, kuinka monta ihmistä sitä valmistaa.

et ymmärrä kustannuksista y... kirjoitti:

"Otetaan keittiö- ja ravintolahenkilökunta esimerkiksi työvoimavaltaisesta alasta, jossa katteet ovat pienet ja hukkaprosentti vielä vähentää sitä." Ravintola-alalla työvoiman tarve on pieni ja kate tuotettua ruoka-annosta kohden hyvä. Metalliteollisuudessa kate on huomattavasti pienempi. Mitä pitemmälle tehdas automatisoidaan, niin sitä pienemmällä katteella pystytään toimimaan, koska kiinteät kulut ovat lähes muuttumattomia. Yleensä kilpailu on se, mikä määrää sen katteen suuruuden, eikä se, kuinka monta ihmistä sitä valmistaa.

..nimittäin jos tuo väittämäsi metallin pienemmistä katteista pitää paikkansa niin silloin se teollisuuden ala on syönyt joustonsa ihan itse, siihen ei ole AY-liikettä tarvittu. Työvoiman hinta on ainoa jolla joustoa haetaan ja jos sitä ei ole niin onnea vaan ja kiitos kun kerroit, että keittiössä sitä maksuvaraa löytyy! Väittämäsi, että en ymmärrä kustanuksista yhtään mitään ei ihan pidä paikkaansa, kiinteät kulut jos ne ovat vakiot ja muutuvia kustannuksia ei automaatoin takia ole, kilpailuun vetoaminen menekin loppumiseen ei oikein vakuuta. Kun kerran automatisoidaan, tehdään kalliit investoinnit niin luulisi, että tuotantoa on mietitty vähän pitemmälle kuin ensimmäisen tuotteen/tuoteryhmän elinkaaren verran. No minä olen vain tälläinen typerys, joka en ymmärrä muuta kuin sen, että leipä ja maito maksaa ja sen hinta nousee oli markkinatilanne mikä hyvänsä! Klada vappen!

yksi asia on varma kirjoitti:

..nimittäin jos tuo väittämäsi metallin pienemmistä katteista pitää paikkansa niin silloin se teollisuuden ala on syönyt joustonsa ihan itse, siihen ei ole AY-liikettä tarvittu. Työvoiman hinta on ainoa jolla joustoa haetaan ja jos sitä ei ole niin onnea vaan ja kiitos kun kerroit, että keittiössä sitä maksuvaraa löytyy! Väittämäsi, että en ymmärrä kustanuksista yhtään mitään ei ihan pidä paikkaansa, kiinteät kulut jos ne ovat vakiot ja muutuvia kustannuksia ei automaatoin takia ole, kilpailuun vetoaminen menekin loppumiseen ei oikein vakuuta. Kun kerran automatisoidaan, tehdään kalliit investoinnit niin luulisi, että tuotantoa on mietitty vähän pitemmälle kuin ensimmäisen tuotteen/tuoteryhmän elinkaaren verran. No minä olen vain tälläinen typerys, joka en ymmärrä muuta kuin sen, että leipä ja maito maksaa ja sen hinta nousee oli markkinatilanne mikä hyvänsä! Klada vappen!

Kilpailutilanne on ainoa, mikä vaikuttaa tuotteen myyntihintaan ja sitä kautta katteeseen. Jos markkinat vetää huonosti, niin hintaa on laskettava ja katteesta tingittävä. Jos muut kustannukset on suht vakiot, niin palkat on ainoa menoerä, josta pystyy tinkimään. Kun työntekijät ovat hinnoitelleet itsensä ulos, niin tuotetta ei kannata myydä tappiolla, vaan saneerataan porukkaa pihalle. Jos se ei auta, niin lopetetaan koko tehdas ja siirretään tuotanto halvempiin maihin. Hyvinä aikoina yritykset yrittävät kerätä sitä rahaa, jotta olisi niitä joustovaroja huonompiin aikoihin, eli varaa hieman tinkiä siitä katteesta. Valitettavasti ay-liike on pitänyt huolen siitä, ettei sitä rahaa ole päässyt kertymään tarvittavaa määrää, jotta pystyttäisiin toimimaan nollakatteella tai jopa tappiolla hetken aikaa. Jos työntekijäpuoli suostuisi joustamaan palkoista esim. vuoden ajalta, niin säästyneillä rahoilla saataisiin turvattua ainakin osa työpaikoista ja osasta lomautuksia vältyttäisiin.

et ymmärrä kustannuksista y... kirjoitti:

Kilpailutilanne on ainoa, mikä vaikuttaa tuotteen myyntihintaan ja sitä kautta katteeseen. Jos markkinat vetää huonosti, niin hintaa on laskettava ja katteesta tingittävä. Jos muut kustannukset on suht vakiot, niin palkat on ainoa menoerä, josta pystyy tinkimään. Kun työntekijät ovat hinnoitelleet itsensä ulos, niin tuotetta ei kannata myydä tappiolla, vaan saneerataan porukkaa pihalle. Jos se ei auta, niin lopetetaan koko tehdas ja siirretään tuotanto halvempiin maihin. Hyvinä aikoina yritykset yrittävät kerätä sitä rahaa, jotta olisi niitä joustovaroja huonompiin aikoihin, eli varaa hieman tinkiä siitä katteesta. Valitettavasti ay-liike on pitänyt huolen siitä, ettei sitä rahaa ole päässyt kertymään tarvittavaa määrää, jotta pystyttäisiin toimimaan nollakatteella tai jopa tappiolla hetken aikaa. Jos työntekijäpuoli suostuisi joustamaan palkoista esim. vuoden ajalta, niin säästyneillä rahoilla saataisiin turvattua ainakin osa työpaikoista ja osasta lomautuksia vältyttäisiin.

Vai on se työntekijäin syy, että ahneuksissanne laskette hintoja, kilpailette PELKÄLLÄ RAHALLA! Siivousala on helkatin hyvä esimerkki siitä miten se oksa jolla istutaan kilpaillaan poikki, aivan katki, pilataan huonolla siivouksella tilat, ilma ja ihmiset kun tingitään tinkimästä päästyä työajasta, siitä ajasta JOSTA SE PIRUN FIRMA SAA TUOTTONSA JA KATTEENSA! Ainoa joka siivousalalla on joustanut on siivooja, aina vain. 2-tunnissa pitää siivota alue johon menee oikeasti 8-tuntia ja siivoojan niskassa ollaan niin asiakas kuin yrittäjäkin, siellähän se vika on ja ihmetellään silmät suurina miksi homma ei toimi, onko siivoojarotu jotenkin huonontunut, kilpailukyvytön vätys ahne ja laiska? Kaikilla suurilla siivousyrityksillä on palveluksessaan enemmän myyntihenkilökuntaa kuin siivoojia ja se porukka tekee hyvällä palkalla ylitöitä ja kilpailee siitä miten myydä asiakkaalle 0-tuntia, 0-laskutuksella bonuksena hyvä siivous!! Ei kun markkinoiden palvonta ja o-linjaa kumartamaan, se on säästöä, ainoa autuaaksi tekevä asia!! Miten muuten siirrät siivottavan alueen halvempiin maihin???? Oma suu on aina lähempänä kuin säkin suu, sillä fiksulla, filmaattisella, ahkeralla yrittäjälläkin, ahneista osakkeenomistajashakaaleista puhumattakaan, he ottavat VAIN MIKÄ HEILLE KUULUU oli se sitten lyhyt tai pitkänäköistä! Yhtiökokuksissa yrityksen VARAUKSET tulevaa tuotantoa ja kilpailutilanteita varten tehdään ja omistajia ei oikeesti kiinnosta pätkän vertaa miten firman käy vai käykö sen mitenkään, koska yrittäjäkin on oppinut/huomannut elävänsä hyvinvointivaltiossa jossa ei nälkään kuole vaikka konkurssi tuleekin ja sehän on SATAVARMASTI MUIDEN VIKA!!!

kylläkylläkyllä kirjoitti:

Vai on se työntekijäin syy, että ahneuksissanne laskette hintoja, kilpailette PELKÄLLÄ RAHALLA! Siivousala on helkatin hyvä esimerkki siitä miten se oksa jolla istutaan kilpaillaan poikki, aivan katki, pilataan huonolla siivouksella tilat, ilma ja ihmiset kun tingitään tinkimästä päästyä työajasta, siitä ajasta JOSTA SE PIRUN FIRMA SAA TUOTTONSA JA KATTEENSA! Ainoa joka siivousalalla on joustanut on siivooja, aina vain. 2-tunnissa pitää siivota alue johon menee oikeasti 8-tuntia ja siivoojan niskassa ollaan niin asiakas kuin yrittäjäkin, siellähän se vika on ja ihmetellään silmät suurina miksi homma ei toimi, onko siivoojarotu jotenkin huonontunut, kilpailukyvytön vätys ahne ja laiska? Kaikilla suurilla siivousyrityksillä on palveluksessaan enemmän myyntihenkilökuntaa kuin siivoojia ja se porukka tekee hyvällä palkalla ylitöitä ja kilpailee siitä miten myydä asiakkaalle 0-tuntia, 0-laskutuksella bonuksena hyvä siivous!! Ei kun markkinoiden palvonta ja o-linjaa kumartamaan, se on säästöä, ainoa autuaaksi tekevä asia!! Miten muuten siirrät siivottavan alueen halvempiin maihin???? Oma suu on aina lähempänä kuin säkin suu, sillä fiksulla, filmaattisella, ahkeralla yrittäjälläkin, ahneista osakkeenomistajashakaaleista puhumattakaan, he ottavat VAIN MIKÄ HEILLE KUULUU oli se sitten lyhyt tai pitkänäköistä! Yhtiökokuksissa yrityksen VARAUKSET tulevaa tuotantoa ja kilpailutilanteita varten tehdään ja omistajia ei oikeesti kiinnosta pätkän vertaa miten firman käy vai käykö sen mitenkään, koska yrittäjäkin on oppinut/huomannut elävänsä hyvinvointivaltiossa jossa ei nälkään kuole vaikka konkurssi tuleekin ja sehän on SATAVARMASTI MUIDEN VIKA!!!

puhut, olen itsekkin siivousalalla ja tiedän nämä säästöt, supitukset ja kiristykset, joten totean vaan, että totta puhut toveri...