Olemme seurustelleet avomieheni kanssa 3,5 vuotta. Kun tapasimme mies oli vasta päässyt armeijasta ja lopettanut aktiivisen urheiluharrastuksensa. Tästä varmaan jo kaikki ymmärsivät, että hän oli todella hyvässä kunnossa. Isolla miehellä on myös iso nälkä, ja kun sitä ei kuluta mihinkään, se kertyy vyötärölle... Sama mies rakastaa myös olutta. Urheilun hän korvasi tietokonepeleillä. Hän on lihonut tapaamispäivästämme 30 kiloa. Tämä pelkkä painon nousu ei sinällään aiheuta koko ongelmaa. Rakastan häntä kovasti, vaikka pömppis onkin kasvanut, eivätkä kasvonpiirteetkään ole enää samat pyöristymisen myötä. Eniten minua häiritsee se, ettei mies huolehdi itsestään lainkaan. Hiukset ovat kasvaneet ulos mallistaan ja roikkuvat suorana silmillä, viikset ja hajanainen parta (ei siis kasva joka paikassa) ilmestyy säännöllisin väliajoin, mies kun jaksaa ajaa partansa max. kerran viikossa. Hän pukeutuu vaatteisiin, jotka mahtuvat päälle. Tämä siis tarkoittaa sitä, että hän viihtyy aina college-housuissa ja t-paidassa, joka sekin killittää mahan kohdalta. Alushousuja hän kuulemma pitää samoja ehkä viikon. Tämän sain tietää kerran kun makasin pää hänen sylissään ja ihmettelin mikä se kumma haju on... Ajattelen kauhulla vieläkin miten hän voi viihtyä niin hyvin saastassaan. Tulen surulliseksi kun hän käy grillillä, ostaa olutta ja latkii sitä keskellä viikkoa... Olen surullinen hänen puolestaan myös kun hän käy vaatekaapillaan ja surkuttelee kun farkut eivät menekään enää jalkaan. Kun yritän saada häntä lenkille hän sanoo että se on tylsää... Salikortin hän omistaa, mutta käy siellä ehkä kerran kuussa.
Olen toki itsekin kerryttänyt pari kiloa suhteemme aikana, en ole täydellinen. Peseydyn kuitenkin päivittäin, pukeudun puhtaisiin, siisteihin vaatteisiin ja yritän näyttää trendikkäältä ja kivalta. Käyn säännöllisesti kampaajalla, lenkillä ja meikkaan aamuisin näyttääkseni hyvältä. Miksei mies halua tehdä samaa? Suurin syy minun laittautumiseeni on se, että haluan näyttää hänen silmissään kivalta.
Miten voisin sanoa miehelleni, että hänen rapistuva ulkomuotonsa alkaa inhottaa minua? Toisen fyysisten ominaisuuksien kommentointi on aina inhottavaa ja varmasti myös loukkaa syvästi. Mutta pian ollaan siinä pisteessä, etten enää halua häntä lainkaan. Se olisi todella ongelmallista suhteen kannalta. Rakastan häntä todella ja haluan olla hänen kanssaan. Haluaisin vain hellästi ohjata häntä parempaan suuntaan... Apua?
Mies rapistuu
Apua!
121673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lisäyksenä vielä, että kaikki saisivat kuvan mistä on kyse... Mies alkaa muistuttaa Olli Hokkasta.
no esitä miehellesi "ultimatumi" vähän tähän sävyyn:"jos et ala huolehtimaan itsestäsi ja pudottamaan painoa, niin se on lorun loppu!" ei tuollaiseen tilanteeseen oikein muu auta.. me oltiin vähän samassa tilanteessa miehen kanssa, tosin minä olin se ylipainoinen. mies sitten esitti ultimatuminsa ja tottahan toki minä loukkaannuin, mutta kun hän näytti minulle minusta otettuja kuvia, niin todella tajusin asian ja aloin tekemään asialle jotain. laihis on vielä ,melko alussa mutta selkeitä eroja on jo näkyvissä kropassa. eli esitä ultimatum, näytä valokuvia, ja keskustelkaa vakavasti miten laihista voisi aloitella, ja KERRO MILTÄ SINUSTA TUNTUU miehen välinpitämättömyys hygieniaa ja omaa ulkonäköään kohtaan!muista mainita että tuet häntä jos hän ryhtyy laihikselle!
..ja ohjata häntä PYSYVIIN elämäntapojen muutoksiin. Laihikset ja dieetit jne ovat pelkkää roskaa eivätkä auta pitkällä aikavälillä! Hyötyliikunnasta pikkuhiljaa sinne lenkille ja salille..ja ruokavalio kuntoon. Ja voittehan tehdä tosta teidän yhteisen projektin (kumpikin reenaa ja syö oikein), ni miehellesi ei tule oloa että sä pompotat häntä. Asettakaa järkeviä ja saavutetavia välitavoitteita ja palkitkaa edistymistänne (palkinto ei saa olla ruokaa/kaljaa/tms). Pienillä askelilla saa jo alussa melkoisesti aikaiseksi. Koittakaa keksiä yhdessä, että mikä teitä motivoi..esim joku yhteinen matka, tms... Motivaatio on se kaiken A ja O...ja muutosten pitää olla PYSYVIÄ!!! Ei siis mitään ihmedieettejä..ne ei toimi halutulla tavalla ja saattavat jopa vaarantaa terveyttä.
Pistä läski lenkille ja sano että jos tuloksia ei ala tulemaan niin sinä lähdet. (Näinhän ylipainoisten naistenkin miehiä aina käsketään tekemään.) Ei vaan, ihan tosi. Ei tuossa ehkä auta kuin sanoa suoraan, että mikä mättää. Mutta asian voi esittää nätistikin, ei haukkumista eikä uhkailua - niillä ei saavuteta mitään tuloksia.
että suoria sanoja kannattaa käyttää ja siksi neuvon sinua tekemään samoin.Jos jokin suhteessa häiritsee on siitä sanottava. Jos kaiken pitää sisällään se on kuin huutaisi johonkin kauas ilman että kukaan kuulee. Suoraan sanomalla mitään ei menetä mutta asiat tulee sanottua eikä tarvitse itse yksin murehtia. Tietysti totuus voi loukata mutta se ei vahingoita pysyvästi. Täällä tulee neuvoja varmasti vaikka minkälaisia eikä sitä tiedä mikä neuvo sitten on oikea. Tee niin kuin sinusta parhaalta tuntuu mutta omasta mielestäni on turhaa olla kertomatta koska hän on kuitenkin ihminen jota rakastat. Jos hän rakastaa niin asioista on pystyttävä myös puhumaan. Valttikortit ovat nyt sinulla.
nyt kauniina kevätpäivänä, että on aika pistää elämänne muutokseen! Sano, että molemmat olette päästäneet asian liian pitkälle, ja nyt on aika ottaa itsenne niskasta kiinni ja ruveta elämään terveellisemmin. Yhteinen harrastus ja terveellinen ruoka takaa paremman olon, ja parisuhde voi hyvin. Älä laita kaikkea miehen syyksi. Ota asenne, että nyt vaihtuu TEIDÄN YHTEINEN elämäntyyli. Käykää ulkona, shoppailemassa, lenkillä, pelaamassa tennissä nyt kun verkotkin ovat tulleet, pelatkaa kaveripariskuntien kanssa lentopalloa, hankkikaa koira.. Vain mielikuvitus on rajana. Älä loukkaa. Ota asia esille teidän yhteisenä projektina, jonka päässä häämöttää odottamisen arvoinen palkinto: hyvä olo, terveys ja onnellinen parisuhde.
Ehkä voisit korostaa vielä kuinka hyvältä miehesi näytti mielestäsi silloin kun aloitte seurustelemaan..
suoraan.. niinku asiat on! jos pitkität asiaa, se on myöhemmin huomattavasti vaikeampaa...
Minua ällöttää myös mieheni ulkonäkö. Hänelle on käynyt samoin kuin sinun Olli Hokkasellesi. Sano suoraan, jos haluat muutosta. Miehillä on usein niin suuri kynnys ajatella itsestään mitään pahaa, että epäsuora kritiikki ei mene perille. Mieheni ainakin poimii sieltä sen positiivisen osan, painuen sitten grillille. Ottaa päähän. Ei se rakkauskaan usein niin voimakasta ole. Alkaa tässä ihan muut miehet kiinnostaa.
Minäkin välillä katson kaiholla miehiä, jotka aamulla lähtevät töihin siisti puku/asu päällään, parta ajettuna ja hiukset hyvin. Yleensä nämä miehet ovat vielä suihkaisseet hieman tuoksua pisteeksi iin päälle. Jospa tuo Olli Hokkasenikin tekee näin kun opiskelut päättyvät ja hän siirtyy työelämään... Keskustelin asiasta miehen kanssa. Kerroin kuinka vastemielistä minun mielestäni on se, ettei alushousuja vaihdeta päiviin ja piereskellään kun toinen makaa sylissä. Oli kovasti pahoillaan... Puhuttiin myös yleisestä siisteydestä. Tähän mennessä parta on pysynyt poissa ja mies kävi myös parturissa. Aamulla kuitenkin sujahtivat taas vanhat alkkarit päälle... Sanoin ettei seksiä tule niinä päivinä kun on vanhat alkkarit jalassa. Sain pitkiä katseita ja hämmentyneen ilmeen takaisin... Menemme illalla ulos syömään. Saapa nähdä millaisen sulhon saan mukaani tällä kertaa.
että mies on peliriippuvainen. Mainitset pelaamisen vain ohimennen, mutta kaikki nuo muut merkit viittaavat siihen, että häntä ei enää kiinnosta muu kuin pelaaminen. Netistä löytyy testejä peliriippuvuuden testaamiseen. Jos tulokseksi tulee riippuvuus, niin se harvoin häviää pelkällä tahdonvoimalla. Iso elämänmuutos (töihin meno ja kokonaan uudet sosiaaliset kuviot siellä tms) saattaa auttaa, mutta kannattaa miettiä vakavissaan myös ammattiapua.
Tuo peseytyminen ja vaatteiden vaihto on mielestäni paha juttu. Minä en ainakaan kestäisi haistella sellaista, joka ei peseydy. Sano se suoraan, sillähän on merkitystä seksiinkin. Mutta muutoin kannattanee olla hiukan varovainen, onko miehesi ehkä hiukan masentunut. Hän lopetti urheiluharrastuksensa ja voi olla, että on vähän hukassa. Asiasta kannattaa keskustella ja tiedustella hänen ajatuksiaan siitä. Ehkä hänellä on prosessi meneillään, mihin ryhtyä, mitä tilalle. Ja voithan viedä hänet vaikka vaatekauppaan, jospa häntä itseäänkin vaivaa, eikä viitsi sinne mennä. Joitakin asioita on hyväksyttävä tai sitten menee vielä huonommin, mahdollisesti. Keksikää joku yhteinen harrastus, jospa jääkaapilla ei tulisi oltua niin usein. Yhteiset lenkit tai muu liikunta varmaan myös vaikuttavat. Anna hänelle aikaa, mutta juttele. Rakkaus on kuitenkin mahtava voima :)