Juups, eli olisin kiinnostunut kuulemaan ihmisiltä erilaisia kokemuksia millasta on työskennellä esim. Espanjassa tai Portugalissa. Siis lähinnä että millasia ihmiset olivat, oliko työ sitä mitä sen sanottiin olevan, millanen palkka jne. Itse kun haluttaisi lähteä Madridiin töihin,mutta olisin halukas kuulemaan ensin muiden mielipiteitä, ennenkun tällasena ujona vaaleana tyttönä uskallan minnekään lähteä.
Espanjaan?
Kiinnostunut
2697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käy sivuilla http://www.enetti.com. Sieltä löydät paljon tietoa mm. Espanjassa asumisesta.
Olin töissä Santanderissa pohjois-espanjassa pari vuotta sitten.
Sain työharjoittelupaikan insinörttiliiton kautta rakennustyömaalle. Työmaana oli valtava maanalainen parkkihalli noin 50 metriä meren rannasta. Aluksi meinasivat pistää minut töihin toimistoon, mutta halusin aloittaa työmaalta. Kannnoin aluksi rautoja ja tein kaikkia paskahommia. Siitä työt sitten paranivat pikkuhiljaa ja kun työharjoittelu oli ohitse, pyysivät jäämään vielä muutamaksi kuukaudeksi. Lopun aikaa olin raudoitusinssinä vaikka espanjaa en paljon osannutkaan. Nopea piirustustaito osoittautui kielitaidon korvaajaksi.
Vastoin yleistä luuloa ainakin raksalla espanjassa painetaan hulluna töitä ja pitkää päivää. Työt alkaa aamulla kuuden-seitsemän aikoihin. Päivällä on siestaa yhdestä kolmeen, jonka jälkeen työt jatkuu ilta seitsemään/kahdeksaan tai myöhempäänkin. Ahkerasti siis tehdään töitä, vaikka työn jälki ei aina niin hyvää olekkaan. Voisi sanoa, että päivästä toiseen työmaalla vallitsi hallittu kaaos...
Työ oli mielenkiintoista ja vastuuta annettiin ihan tarpeeksi. Kukaan ei puhunut juuri englantia mutta lähes kaikki ymmärsivät kuitenkin. Parilla espanjan alkeiskurssilla pääsee kyllä hyvään alkuun. Kielen perusteet ovat tosi helppoja, joten vähemmälläkin sanavarastolla teet itsesi ymmärretyksi. Sujuvampi espanja onkin sitten jo hyvin vaikeaa.
Epäonnekseni firma jossa työskentelin oli konkurssin partaalla. Firma oli yksi alueen suurimpia ja kaikenlaista hämärää korruptiota oli mukana liiketoiminnassa. Työntekijöille ei maksettu palkkoja ajallaan ja välillä oltiin kaksi kuukautta ilman minkäänlaista palkkaa. Välillä pomo tuli paikalle ison rahatukun kanssa ja jakoi ns. förskottia perheellisille työntekijöille. Loppuvaiheessa konsernin pomo "katosi" Ibizalle. Kuulin hiljattain, että firma olisi vielä kumminkin pystyssä? Ehkä firman toiminta oli normaalia niissä oloissa ja siinä maassa?
Muut asiat olivatkin sitten yhtä juhlaa! Vietin elämäni parasta aikaa siellä. Kaupungissa oli muitakin insinööriopiskelijoita ulkomailta, joiden kanssa tutustuin. Asuin saksalaisen, kuubalaisen ja kahden espanjalaisen inssiopiskelijan kanssa. Kämpässä oli fiesta joka ilta. Tutustuimme lukuisiin paikaliisiin opiskelijoihin, joiden kanssa riehuimme ympäri pohjois-espanjaa. Kesällä joka viikonloppu on jokin tajuton fiesta jossain pienessä kylässä ja vain paikalliset tietävät niistä. Toisin kuin suomessa, festareita ei ajeta pelloille maaseudulle, vaan bileet ovat aina katujen keskellä. Ilotulitukset ovat viikoloppuisin x potenssiin ilotulituksen sm-kisat. Lähes aina ihmisiä loukkaantuu tai jopa kuolee. Toinen erilaisuus suomalaiseen festari/fiestakulttuuriin oli se, että ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia. En tapellut kertaakaan missään. Kerran tuli jossain baarissa sanaharkkaa jonkun tyypin kanssa mutta yllättäen hän oli amerikkalainen. Paikalliset olivat tosi ystävällistä ja rauhallista porukkaa. En kokenut oloani missään uhatuksi vaikka liikuinkin hyvin epämääräisissä porukoissa.
Perussuomalaiseen verrattuna minua ei voi luokitella kovin ujoksi tai hiljaiseksi, mutta espanjassa luulivat minua aluksi jotenkin masentuneeksi tms. Kun porukka kyseli jatkuvasti että mikä minua painaa, niin oli pakko muuttaa luonnetta. Käänsin estot pois ja kiinnitin huomiota käyttäytymiseeni. Lopussa minua kai ei olisi erottanut paikallisesta, ei luonteen eikä edes ulkomuodon perusteella. Tosin en ole mikään blondi, vaan tällanen korsto brunetti muutenkin.
Mukanamme heilui norjalainen ja itävaltalainen blondityttö ja heillä oli aika kova vienti paikallisten keskuudessa. Yllättäen kyllä heillä ei ollut mitään vaikeuksia vaan ihan kohteliaasti heitä ns. riiattiin. Tosin pidimme huolen, että he eivät lähteneet yöelämästä harhailemaan yksinään. Kaikista maailman kaupungeista joissa olen käynyt, voisin sanoa että hesan yöelämä on uhkaavinta. Missään muualla ei tule känniset tai huumehöyryiset ahdistelemaan ja haastamaan riitaa...
Eli yhteenvetona; sinne vaan, tutustu ihmissiin, paikallisiin ja muihin ulkomaalaisiin ja pidä hauskaa. Espanjassa tulee aika pitkäksi jos ei ole kiinnostunut juhlimisesta. Siellä juhlitaan kaikkea, pitkään ja rajusti.
Erityisesti mainostaisin vielä pohjois-espanjaa. Siellä on enemmän nähtävyyksiä kuin etelässä ja maasto on vihreämpää. Kuumuuskaan ei ole niin painostavaa. Myös ihmiset ovat erilaisia.