Mulla on sellanen "vakava" ongelma,etten pysty hallitteen itteeni...Suutun rakkaalleni ihan turhistakin asioista ja aiheutan sillä huonon olon itselleni sekä rakkaalleni...Olen yrittänyt hillitä itseäni,mutten ole pystynyt... Mikä neuvoksi???Tarvitsen kipeästi neuvoja!!!!!
Liikaa riitoja!!!!
Toivoton...
71144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rauhotu ei se karhukaa koko aja riehu se vetää välillä puolukoita
mulla on ihan sama juttu ja mua vituttaa se. en vaan voi sille mitään.. ja sitten tulee riitaa ihan tyhjästä,ei mitään järkee.. mullekin neuvot kelpais..
Miehet on välillä aika raivostuttavia eikä siis ihme, jos pinna katkeaa. Kurkku (se vihreä vihannes) on monessa suhteessa parempi kuin mies. Toisaalta kurkulle ei kasva sänkeä eikä se halaa eikä katso jääkiekkoa.
Eli pienet kilarit silloin tällöin on täysin ok, miestä vaihtamalla oma luonne ei muutu.
"...miestä vaihtamalla oma luonne ei muutu."
mä vaihdoin tuosta turhista-asioista-riidanhaluisesta syystä naista ja elämä helpottui, uh.
Mulla on kanssa ihan sama juttu. Me miehen kanssa ei varmaan ikinä riideltäis, ellen minä olisi tällainen riidanhakuinen ihminen. En tiedä johtuuko hormooneista tai mistä, mutta juuri viimeiset kolme päivääkin mua on ärsyttänyt miehessä ihan kaikki...Aina hoen itselleni, että tänään olen kiltti, en valita mistään jne...mutta en vaan pysty hillitsemään itseäni. Miehen luonteella tuskin on vaikutusta asiaan. Mies on rauhallinen siihen saakka kun sen pinna katkeaa, eikä kestä mun valitusta. Mies suuttuu harvoin, mutta sitten se on tuskaa, sitä on todella vaikea sitten lepyyttää ja voin syyttää itseäni..
Just luin jutun lehdestä, että naiset purkaa turhautumistaan ja pahaa oloa vain ihmisiin joihin ne todella luottaa (sinänsä siis hyvä merkki). Mutta näissä jatkuvissa kiukkukohtauksissa saattaa olla mukana jotain menneen ajan haamuja ja patoutumia, jotka pitäis yrittää tunnistaa.
Ite tässä yritän kovaa itsetutkiskelua harrastaa, kun kuitenkin tajuan hyvin käytökseni älyttömyyden ja turhuuden. Ehkä tässäkin puhuminen pariskunnan toisenpuolen kanssa on hyväksi, siis rakentava sellainen eikä pelkkä syyttely ja murjotus. Meillä ainakin auttanut tajuamaan omaa käytöstä ja mies tietää myös mitä minun päässäni pärähtelyjen aikana tapahtuu. :0) Eiköhän me siskot vielä opita hillitsemään hermojamme.
joo, mulla tahtoo olla sama vika, mutta siis ei se ole joka päivä.. mulla on yleensä aika pitkä pinna, mutta sitten kun jätkäni tahallaan ärsyttää ja kauan, ni sitten pärähdän oikein kunnolla, ja sitten kellään ei ole kivaa.. :(