oon seurustellut nyt melkein vuoden, (kaukosuhde) enkä vieläkään oo kehdannut/pystynyt esittelemään mun vanhempia poikakaverilleni..syitä tähän varmaan että fatsi juo niin paljon josta kärsiny koko perhe, esim. sisko seonnut sun muuta.. että ehkä sit vaan häpeän sitä kaikkea niin paljon, ja toisaalta vielä itekkään päässyt yli noista jutuista. rakastan mun poikakaveria niiiiiiin paljon, ja hän on kyl sanonut että haluis tavata mun vanhemmat, mutta kun en vaan pysty niitä esittelemään : // ehkä se on tää kaukosuhdekin..tavallaan tulee paha mieli siitä että jos hän luulee etten kehtaa häntä esitellä, vaikka asia on täysin päinvastoin, mutta hän kyllä ymmärtää. mietin vaan että oonkohan koskaan valmis..ja miks tän pitää olla niin tärkee juttu! : D
eipysty..
kupiter
1632
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosiasiahan on se, että alkoholisti sairastuttaa koko lähiympäristönsä. Sinä ilmoitat vasta toipuvasi siitä, siskollasi tilanne on vaikeampi. Oletko pystynyt kertomaan poikakaverillesi, että isäsi on alkoholisti ja kaikkea sitä, mitä se on merkinnyt sinulle. Sinun paranemisesi voisi alkaa siitä, että kerrot rehellisesti, että isäsi on vaikea ihminen juovuoksissa ja sinua pelottaa mennä sinne. Nyt isäsi sairastuttaa vielä poikaystäväsikin, joka ehkä luulee, että häntä hävetään. Poikaystäväsi ei hylkää sinua siksi, että isä on juovuksissa ja ehkä käyttäytyy huonosti, hän ehkä ymmärtää ja tukee sinua entistä enemmän, mutta sinun on kerrottava totuus ennen kohtaamista, että kaikki ei tule yllätyksenä. Itsekin vasta toipumassa vävyn alkoholismista, työssäkäyvä, ei väkivaltainen, mutta yhtään selvää iltaa ei 3 vuoteen ole ollut lapsenlapsilla, erohan siitä tuli ja nyt kaikki paikkaillaan tätä juttua. Tytär ei koskaan luultavasti suhtaudu alkoholiin normaalisti, lapsenlapset kyselee, että miksi sulla on tuo lasi (vettä), kun eilen helteessä haravoitiin. Sinut on sairastutettu ja sen kun tajuaa, niin parantuminen voi alkaa.