Dosentti Johan Bäckman käännytettiin tänään sunnuntaina Tallinnan satamassa. Hänelle annettiin karkotusmääräys, jota perusteltiin sillä, että Viron sisäministerin päätöksellä hänelle on annettu pysyvä maahantulokielto Viron vastaisen toiminnan takia.
Tallinnassa oli tarkoitus pitää vironvenäläisten oikeuksia ajavan Yövartijat-järjestön järjestämä seminaari kaksi vuotta sitten tapahtuneiden mellakoiden muistoksi. Mellakat syntyivät Pronssisotilas-patsaan siirron takia.
Bäckmanin piti olla yksi seminaarin pääpuhujista. Hänen mukaansa myös toinen esiintyjä, latvialainen europarlamentaarikko Tatjana Zdanoka käännytettiin rajalla.
Bäckmanin mukaan seminaari peruttiin.
Tulliviranomaiset ottivat Bäckmanin huostaansa heti laivan saavuttua Tallinaan puolen päivän aikaan. Tunnin pidätyksen jälkeen hänelle ilmoitettiin, että hän on maahantulokiellossa ja hänet siirrettiin bussilla Viron rajavartioston tiloihin.
Bäckman sanoo olevansa vironvenäläisten oikeuksien puolestapuhuja. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja pitänyt tänä vuonna kurssia Viron oikeuspolitiikan erityispiirteistä. Bäckman opettaa myös Turun yliopistossa. Helsingin yliopisto on sanoutunut irti Bäckmanin mielipiteistä.
Bäckman on esittänyt mielipiteenään muun muassa, ettei Neuvostoliitto koskaan miehittänyt Viroa ja että Stalinin aikaiset kyyditykset olivat väestönsiirtoja.
Bäckman on ehdokkaana EU-parlamenttiin ensi kesäkuun vaaleissa Suomen Työväenpuolueen listalta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kohudosentti Johan Bäckman käännytettiin Tallinnasta/1135245476640?ref=rss
Kohudosentti Johan Bäckman käännytettiin Tallinnasta
ronssisolttuu
231353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Pöljä siirto Virolta tavallaan. Nyt Bäckman voi sitten todeta vahvistetun että Viro sallii vain yhdenlaisen historiankirjoituksen ja voi esiintyä holokaustin kiistäjien tapaan sananvapauden marttyyrinä.
Väittäköön mitä lystää, Virolla on oikeus käännyttää sellainen henkilö, jo´ka voi olla Viron turvallisuuden kannalta vaarallinen.
ihmisiä, heidän joukossa jopa valtion päämiehiä. Jokaisella maalla on velvollisuus torjua hörhöt. Bäckmanin tapauksessa viranomaiset Suomessa, olisivat voineet puuttua hänen toimintaansa, ennenkuin olisi ehtinyt tehdä Suomelle näin paljon vahinkoa.
Johan Bäckman on virkistävä ilmiö suomalaisessa keskustelussa, koska hän uskaltaa olla eri mieltä kuin enemmistö suomalaisista. Sitä paitsi hän tuntee asiansa ja puolustaa rohkeasti mielipidettään. Ei ihme, että hän saa vihamiehiä - sekä Suomesta että Virosta. Bäckman ravistelee suomalaisten ja virolaisten ennakkoluuloja. Oli jo aikakin!
Voisitko perustella?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000038079043 Ensimmäinen tarina, 1924-1928 ajan urheilijoista: Kristjan Palusalu (2K), Heikki Savolainen (2K, 1H, 6P) ja Kustaa Pihlajamäki (2K,1H, 9EM). Berliinin Olympiakisoissa 1936 oli maineikkaiden urheilijoiden joukossa kaksi suurta nimeä ehkä ylitse muiden. Amerikkalainen Jesse Owens oli sitä neljällä kultamitalillaan; 100m (10,3), 200m (20,7), pituushyppy (806) ja 4x100m viesti (ME 39,8). Hitlerin ajan Saksassa jo värillisen urheilijan osanotto ja vallankin huikea menestys ja yleisön osoittama suosio koetteli kolmannen valtakunnan johtajia. Olympismi peri tuolloinkin voiton. Saksan maineikas pituushyppääjä Lutz Long joutui taipumaan, mutta ei rotuviha eikä politiikka estänyt näiden kahden välille syntynyttä ystävyyttä. Long hyppäsi 787 ja seuraavana vuonna EE:n 790. Hän menehtyi englantilaisessa sotasairaalassa 1943. Toinen suurhahmo sekä kooltaan että saavutuksiltaan oli virolainen painija Kristjan Palusalu, joka voitti raskaan sarjan kultaa molemmissa painimuodoissa; kreikkalais-roomalaisessa ja vapaapainissa. Hänen tarinansa on kuin seikkailukirjasta, jossa käänteitä riittää. Hän oli loistava urheilija ja kansallissankari sekä itsenäisyyden aikana että sen mentyä. Miehittäjämaan sortamana hänelle tutuksi kävivät vangitsemiset pakkosiirtoineen, pakkotyö ja jopa kuolemantuomio; sitä ei tosin kansan reaktioita peläten uskallettu panna täytäntöön. Millään häntä ei saatu luopumaan korkeasta moraalistaan. Ei ottamaan puolueen jäsenkirjaa, ei kirjoittamaan nimeään lausuntoihin, joita ei sydämessään hyväksynyt. Äskettäin hän ponnahti julkisuuteen yllättävällä tavalla. Tallinnan kuuluisa neuvostoajan sotamuistomerkki siirrettiin toiseen paikkaan, koska se ei kuulunut virolaisten mielestä sinne, missä se oli miehitysaikana seissyt. Ne, jotka tietävät kertoivat, että komeavartaloisen sankarin mallina oli käytetty Palausalun valokuvaa hänen miehuutensa päiviltä. Kun Neuvostoliitto oli tunkeutunut Viroon kesäkuussa 1941, niin jo heinäkuussa Kristjan vietiin kauaksi Venäjälle, pieneen Kotlas-kaupunkiin. Työmaaksi annettiin metsäpalsta. Syyskuussa Palusalu yritti muutaman muun kanssa pakoa, pyrkimys oli päästä Suomen rajalle ja antautua vangiksi. Pakomatka epäonnistui ja kaikki tuomittiin kuolemaan, mitä ei sitten kuitenkaan toteutettu. Miehet saivat valita joko 10 vuotta pakkotyötä tai etulinjan taistelujoukot. He valitsivat etulinjan siinä toivossa, että sieltä avautuisi tilaisuus pinkaista Suomen puolelle. Sotaopin pikakurssi annettiin vankileirillä Arkangelissa. Siellä hän tapasi urheilijaystävänsä Gustav Sulen, joka oli ensimmäisissä yleisurheilun EM-kisoissa Torinossa 1932 saanut pronssia Matti Järvisen ja Matti Sippalan jälkeen. Sule, joka myös oli osallistunut Berliinin kisoihin, ei pitkään kestänyt. Hän menehtyi nälän ja kovan rasituksen uuvuttamana. Lokakuussa 1941 tehtiin leiriläisistä taistelujoukko. Maaselän kannaksella, Karhumäen suunnalla, Palusalu päätti 31. päivän taistelujen melskeessä yrittää toverinsa kanssa pakoa. Lohkolla taisteli suomalainen jalkaväkirykmentti 4. Pakenijat havaitsi suomalaisen pk-mies, äetsäläinen Toivo Suurperko, joka kirjoitti tapahtumat omaan vihkoonsa. -Älkää ampuko, olemme virupoikia, huusivat kädet ylhäällä juoksevat miehet. Pk-mies kuuli, että pirunpoikia. Sormi oli valmiina koukistumaan, mutta uteliaisuus voitti ja ase pysyi vaiti. Toinen pakenevista sai takaapäin ammutun kuolettavan luodin selkäänsä. Vanki vietiin rykmentin komentajan, eversti Nordgrenin eteen, joka istui parhaillaan havumajan nuotiolla rykmentin lääkärin, kapteeni Heikki Savolaisen kanssa. -Kyllä siinä komentaja ällistyi, kun suomalainen kapteeni ja venäläinen loikkari mitä sydämellisimmin tervehtivät toisiaan synkässä Karjalan korvessa, muisteli Heikki. Lääkintöneuvos Heikki Savolainen oli viisien Olympiakisojen ja yhdeksän mitalin urheilija, niistä kaksi kultaa. Hän on ainut suomalainen, joka on vannonut olympiavalan. - Oli elämäni suurin hetki, hän sanoi tuosta Olympiakisojen avajaisten huippukohdasta. Voi vain kuvitella miltä hänestä tuntui ottaessaan vasemman käden etusormen ja peukalon puristukseen aitajuoksija Väinö Suvivuon kannatteleman siniristilipun kulman, kohottaessaan oikean kätensä ylös, vannoessaan etu- ja keskisormi yhdessä 70 000 katsojan, 5 550 osanottajan hiljaa kuunnellessa, 67 kansallislipun kallistuessa kunniantekoasentoon tämän valan: - Me vannomme, että otamme osaa Olympiakisoihin rehellisesti kilpaillen ja niiden sääntöjä kunnioittaen sekä tahtoen osoittaa oikeata urheilumieltä oman maamme ja urheilun kunniaksi. Olympian kentillä syntynyt toveruus ja luottamus saivat aikaan sen, että Heikin ehdotuksesta Kristjania ei suljettu piikkilankojen taakse vankileiriin; hän sai luottamustehtävän, pilkkoa puut ja hoitaa kenttäsairaalan lämmitystä. Oi urheilu, sinä olet Oikeus Täydellinen rehellisyys, jota ihminen tavoittelee turhaan muussa yhteisöelämässään, versoo sinusta itsestäsi. Näin kirjoitti runossa Oodi urheilulle Tukholman Olympiakisojen taidekilpailussa nimimerkki Hohrod, Georges & Esbach, Martin. Nimimerkin takaa löytyi tuttu hahmo, paroni Pierre de Coubertin. Hänkin oli siis olympiavoittaja, kuten hänen paljon myöhempi kollegansa Aale Tynni Lontoossa 1948 runollaan Hellaan laakeri. Rehellisyys ja oikeamielisyys siinä oli paronin keskeisintä sanomaa kansainvälisen urheiluliikkeen päämääriksi. Korkeat ja raikkaat ihanteet kuuluvat urheiluun kuten tämä syksyn silmiä hivelevä väriloisto syksyiseen maisemaan. Siihen on uskottava näinäkin aikoina, vaikka jotkut epäröivät epärehellisten urheilijoiden metkuiluun pettyneinä: -Urheilu ei ole entisellään eikä se ole enää sielun peili, he sanovat. Mutta olympismi voittaa, siihen on uskottava. On se noussut pahemmistakin siltatilanteista. Kun Palusalu sittemmin siirrettiin helsinkiläiseen vankilaan, oli sielläkin vastassa olympiavoittaja samoista kisoista, suomalainen painin legenda, kaksinkertainen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäki. Kun miehet olivat syleilleet toisiaan, sanoi Köpi, vakaa nurmolainen körtti: - Tämän vankilan ovet ovat sinulle aina auki. Tammikuussa 1942 sotavanki pääsi Viroon, kotiin. Kun saksalaismiehitys 1944 päättyi ja Neuvostoliiton joukot helmikuussa 1945 palasivat maahan, niin tiedustelupalvelu KGB:n vaino taas alkoi. Palusalu pidätettiin fasistina ja joutui kahdeksi vuodeksi tutkintovankilaan. Sieltä vapauduttuaan hän pääsi painivalmentajaksi, mutta pian sekin häneltä kiellettiin. Elantonsa hän hankki rakennusmiehenä. Miehittäjien komentoa tukevista hankkeista hän edelleen kieltäytyi. Hän katsoi velvollisuudekseen elää mitä vaikeimmissakin oloissa sen aateluuden mukaan, jonka virolaisena olympiavoittajana ja isänmaanystävänä koki itseään velvoittavan. Kun Palusalu 1958 täytti 50 vuotta, paikallinen puolueen aluekomitea kielsi syntymäpäivän vieton. Palusalun maallinen vaellus päättyi 20 vuotta sitten, heinäkuussa 1987. Valtion kustannuksella häntä ei haudattu, mitä kansa oli kovasti toivonut. Heikki Savolainen meni pois marraskuussa 1997. Molemmat kaksinkertaiset olympiavoittajat olivat ja pysyvät kansojensa suuresti rakastamina idoleina ja sankareina. Näkökulmia olympismiin artikkelisarjan on kirjoittanut Olympiakomitean pitkäaikainen pääsihteeri Kosti Rasinperä. Sarjassa on kuusi osaa, jotka julkaistaan loppuvuoden 2007 aikana näillä sivuilla. http://www.noc.fi/?x4466=130382 http://painiliitto.net/verkkolehdet_07/SPL-03-2007/palusalu.php
Paskapuhetta se heittää, paskat jutut paska jätkä.
Viro syntyi kansakuntana Neuvosto-Venäjästä omaksuen 30-luvun totalitarismin. EU-huuma oli vain lännen pankkiirien organisoima kansallisvarallisuuden ulosmittaus ja nyt näyttää materiaaliset ja henkiset eväät olevan lopussa. Löytyisiköhän nuorisosta aineksia vielä nousuun joskus tulevaisuudessa.
kertoisin toisenlaisen näkemyksen Viron valtion kulmikkuudesta 30-luvulla.Ymmärtääkseni suojeluskunta /Vaps olivat suorittamassa äärioikeistolaista vallankaappausta ( Tyyliin Mäntsälän Kapina) jolloin Konstantin Päts säilyttääkseen meille kaikille yhtä rakkaan pohjoismaisen sekatalousjärjestelmän pikkasen rumpautti tiukkaa oikeistoa. Eihän sitä aina voi tietää vaikkakin ennakkoon nähtäisiin hullunkiiltoisen äärivasemmiston/ äärioikeiston tarpeellisuus.(Siitäpä tulikin mieleen tuo Kirkkoherra Suomen valtiosta kuka suunnitteli Konstantin Pätsin kyyditystä ja kaatui Laatokan jäälle Talvisodassa)
ymmärrä mitä tarkoittaa lojaalisuus pienten kansojen kesken niin Ruotsi ja Suomi pitää hyvää huolta ja takaa pikkuveljen (Viro) Ainahan sattuu ja tapahtuu kun viidenkymmenen miehitysvuoden jälkeen nuori varsa pääsee kevätlaitumelle, mutta se ei poista missään tilanteessa sitä etteikö veljesvaltioiden (Ruotsi Suomi) takuu pitäisi.
Siperiaan joutaisi koko kuvatus.
ollu hyvä mahdollisuus kun eivät olisi enää suomeen päästäneet vaan olisivat passittaneet puhumaan venäjälle.
"vapaassa" Euroopassa ajatusrikos on vaarallinen. http://johaneurovaali.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/27/ajatusrikollinen-johan-backmanin-karkotus-virosta-videoita/ http://johaneurovaali.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/26/nain-minut-karkotettiin-virosta/ "Vuonna 1984 sijoittuu dystopiaan, Oseania-nimiseen valtioon, jossa myyttinen diktaattori nimeltä Isoveli valvoo kansalaisten kaikkia liikkeitä. Päähenkilö Winston Smith on virkamies Totuuden ministeriössä, joka väärentää historiaa vallanpitäjien haluamaksi. Kirjan maailmasta on tullut totalitaristisen yhteiskunnan universaali vertauskuva. Kirjassa kuvataan valtion tapaa valvoa kansalaisia heidän yksityisyydestään välittämättä ja kykyä muokata yleistä mielipidettä vallanpitäjien kulloistenkin intressien mukaan. Kansalaisten valvonta huipentuu uuskieleen (newspeak), jota käyttäen on jopa mahdotonta ajatella väärin, koska kielestä puuttuvat Puolueelle vahingollisten ajatusten ilmaisuun tarvittavat sanat. Sitä pidetään nykyisin universaalina varoituksena totalitarismista ja siitä ovat lähtöisin yleiseen kielenkäyttöön vakiintuneet käsitteet "isoveli valvoo", ajatuspoliisi, ajatusrikos" http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuonna_1984
Oletko se sinä. http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=2401:neuvostoliiton-sodanaikaisia-tekemisiae-arvosteleville-vankeutta&catid=4:ulkomaat&Itemid=6
Nyt länsiliitoutuneekin(USA ja Britania)voivat olla levollisella mielellä. Sillä Venäjän lakihan koskee myös niiden toiminnan arvostelua. Toisin sanoen: Jos joku sanoo Dresdenin pommitusta rikolliseksi, niin vankilatuomio tulisi koskemaan myös sellaista henkilöä. Milenkiintoinen näkemys on myös se, että tuomio voisi koskea suomalaistakin.
Viron hallitus teki juuri niin, miten ei missään tapauksessa olisi pitänyt tehdä. Miksi pitää antaa Bäckmanille hyvä mahdollisuus syytellä Viron hallitusta? Aivan tyhmää touhua!
pystyy Viron hallitukselle? Syytelköön ihan rauhassa. Who cares? kYSYMYS EI PELKÄSTÄÄN SANANVAPAUDESTA, VAAN JÄRKESTELMÄLLSIESTÄ MYYRÄNTYÖSTÄ VIROA KOHTAAN
Asiassa ei ole mitään ihmettelemistä. Aikoinaan Vladimir Zhírinovski ei päässyt Saksaan esitettyään Saksan viranomaisten mielestä maasta "epälaadukkaita" kommentteja. Neuvostoliittoon oli turha hakea viisumia, jos oli palvellut sota-aikana Waffen-SS:n riveissä. Ja mitä sille Sofi Oksasen viisumille tapahtui?
kuin EU:n ja kolmannen maan välillä. EU:n sisällä ei voida rajoittaa toisen EU-maan kansalaisen liikkumista maasta toiseen, eikä voida rajoittaa kenenkään sananvapautta. Saksa ei myöntänyt viisumia Zirinovskille. Sofi Oksanen hävitti itse passinsa.
luvatta nuuskaa Viroon? Vähemmästäkin sitä voi saada ikuisen porttikiellon?
on EU-alueella hirvittävä rikos, oikein ministeri puuttu asiaan :) Paitsi tietenkin Ahvenanmaalla.
jo on kummia juttuja dosentilla. http://johaneurovaali.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/29/eesti-on-liitettava-suomeen/
Että näillä eväillä Europarlamenttiin... Tietääkö joku, onko parlamentaarikkojen joukossa valmiiksi ketään muuta, joka elämäntehtävänään vastustaisi EU:n jonkun toisen suvereenin jäsenmaan itsenäisyyttä ja saarnaisi sille edustajanpaikaltaan Strasbourgissa tuhoa? Paljonko moinen viesti saisi siellä vastakaikua ja kannatusta? Muuten kyllä mielenkiintoista...jos teoria Bäckmanista Venäjän valtion äänitorvena pitää paikkansa, Venäjä on nyt tosissaan kiinnostunut antamaan Suomelle jonkin maa-aluepalkinnon korvaukseksi siitä, että Suomi ei havittele Naton jäseneksi. Nyt tarjottiiin Viroa, kohta kai Ruijan Lappia Norjalta. Kunhan keksivät tarjota Karjalan luovutettuja alueita...