Gallup

-otsikko

ei oikein voi olla kulissi sisäänpäin. Sehän tarkoittaa, että esitetään jotain mitä ei ole - katsojille. Kyseeseen tulevat siis vain kohdat a ja b. Kulissiliitto on kuitenkin vähän vaikea määre. Kun ihminen on pitkässä liitossa, voi olla vaikea ihmisen itsensäkään huomata, onko kyseessä kulissi vai ei. Elämän todellisuus sisältää muutakin kuin sen "kulissin". Sehän on koko elämän todellisuus. Sitä ei kannata kovin nopeasti dumata pelkkänä kulissina.

zzzz

Niin kauan kuin jaksaa. Pihistely vaatii aina pinnaa.

kulisseja. En sen puoleen keksi syytä mennä naimisiinkaan.

niin mikäs siinä. Jos joku kärsii (siis jompikumpi puolisoista tai lapset) niin sitten varmaan aika miettiä uusiksi. Ns. kulissi on "järkevillä" ihmisillä monesti ihan älyttömän toimiva kuvio, siis jos kulissilla tarkoitetaan sitä että avioliitto on ensisijaisesti taloudellinen ja arjen organisointiin liittyvä järjestely ja romanttiset ja ehkä eroottisetkin aspektit toteutuvat muiden kuin puolisoiden kesken. "Järkevä" viittaa tuossa siihen, että kulissiliitto on haastava siinä mielessä, että pitää olla rehellinen kumppanille ja itselle eikä pidä antaa vallan valua ulkopuolisille. Ulkopuoliset on mielellään jeesustelemassa ja härkkimässä jos se sallitaan. Jos on kiva asumismiljöö, hyvät verkostot ja sellaiset arjen rutiinit että perheen aikuiset ja lapset voivat elää tasapainoisesti niin minusta siitä on järkevämpi aikuisten piipahtaa panolle jonkun ulkopuolisen kanssa ja muuten elellään perheenä kuin hajottaa koko paketti ja sitten asutaan ankeammin ja arki stressaa paljon enemmän kaikkia. Lapsettomilla pareilla kulissi on minusta tarpeeton.

sellaista syytä, jonka takia kannattais.

Mun näkemys on, että mistään syystä ei kannata ylläpitää kulissiliittoa ainakaan pitkäaikaisesti, jollei kyse sitten ole kerrassaan niin monimutkaisesta taloudellisesta riippuvuussuhteesta puolisoiden välillä, että ero todellakin suistaisi joko suhteen molemmat tai toisen osapuolen täydelliseen taloudelliseen katastrofiin tai olisi lasten hyvinvoinnin kannalta erityisen tuhoisa, ja useimmissa tapauksissa niin ei ole. Täydellisesti ymmärrettäviä ja varmasti varsin hankalia tilanteita eroamisen kannalta ovat esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa suhteen toinen osapuoli (usein on nainen) olisi koko ikänsä ollut kotona lasten kanssa: sellaisesta suhteesta voi joskus varmasti aidostikin olla hankalaa lähteä kalppimaan, jos ei ole esimerkiksi työeläke-etuuksia/ ansiosidonnaista työttömyysturvaakaan paljoa päässyt kertymään, mutta nykyisin suuri osa pariskunnista Suomessa ovat molemmat osapuolet työssäkäyviä omine tileineen/ ansioineen ja sikäli aivan tasa-arvoisessa asemassa miettimään tulevaisuuttaan myös erillään. En usko sellaiseen suvaitsevaisuuteen, etteikö pelkkinä kulisseina ylläpidetyistä liitoista aiheutuisi haittaa lapsille, ennemmin tai myöhemmin. Kaksi lapsia omaamatonta aikuista voivat keskenään mielestäni sopia vapaamuotoisempiakin polyamorisia suhderatkaisuja, mutta jos on lapsia, kyllä lapset vaistoavat vanhempiensa keskinäiset välit ja joutuvat siten tahtomattaankin varmaan joskus osaksi "järkiliittoakin". Toki voidaan puhua vanhempien keskinäisestä kunnioituksesta ja sen välittymisestä lapsille "järkiliitoissakin", mutta se on erilainen malli rakkaudesta lapsille välitettynä jokatapauksessa, kuin mitä on syvään rakkauteen perustuva äidin ja isän välinen suhde. Tiedän useampiakin ihmisiä, joille on esimerkiksi vasta aikuisiällä tullut shokkitietona vanhempiensa perheen ulkopuolisina pitämät sivusuhteet ja se ei aina ole ollut kaunista sen lopputuloksen ja ilmitulleista sivusuhteista syntyneiden kaunojen seuraaminen. On sitäpaitsi useissakin tapauksissa niin, että sivusuhteita avioliitossa harrastaa vain avioliiton toinen osapuoli ja että toinen todella aidosti kärsii niistä. Harvemmassa ovat varmaan liitot, joissa sivusuhteiden sallimisesta olisi olemassa muka joku yhteinen ja puolisoiden välinen keskinäinen "sopimus". Aivan vihoviimeinen ajattelutapa on ainakin sellainen (mitä joidenkin pettäjien suusta kuulee), että sivusuhteet muka toisivat vain potkua avioliittoon tai että puoliso ei muka kärsisi siitä, mitä ei tiedä. Kyllä ainakin petetty kärsii niistä maireana sunnuntaisin eteen tuoduista ruusupuskista ja ylipäätään kumppanistaan, joka on välillä iloisen emotionaalisen poissaoleva... Tietysti kuitenkin sen verran ymmärtäväinen tulee olla, että ihmiset eivät ole koneita ja että ihastumisia ja rakastumisia voi tapahtua avioliitossakin eläville ihan siinä, missä muillekin. Aikuisen kyky vastuullisuuteen tulee esille siinä sitten, että miten sellaisiin tilanteisiin suhtaudutaan ja että miten ne ratkaistaan.

ja ovat toimivia ainoastaan silloin, kun se palvelee molempia osapuolia heitä tyydyttävällä tavalla.

Kannattaako kulisseja pitää yllä a) lasten b) taloudellisuuden c) naapureiden ja sukulaisten d) avioliittolupauksen e) muun, minkä takia ? Vastaukseni on a ja d. JOS kulissiavioliitolla tarkoitetaan mainitunlaista liittoa: Kaksi ihmistä alkaa kaverillisen seurustelusuhteen, jossa on yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia. Heidän luonteensä sopivat ihan hyvin yhteen ja yhteistä puuhaakin riittää. Tulee vastoinkäymisiä, joita koetaan ja joista selvitään yhdessä. Aletaan tehdä yhteisiä "projekteja" ja mietitään tulevaisuutta pitkälle eteenpäin. Lapsia alkaa tulla siinä vaiheessa kun toinen on löytämässä itsensä seksuaalisesti ja huomaa, ettei suhde olekaan hänelle täysin sopiva. Kaverillisen rakkauden tilalle kaipaa intohimoista rakkautta ja toisenlaista seksiä. Lapsia/lapsi syntyy ja tällaiset asiat jäävät taka-alalle. Maailma mullistuu eikä lasten koliikki-itkuja vuorotellen valvoessa tule intohimot mieleen. Lapset kasvavat. Vanhemmat pitävät toisistaan ja tuntevat kaverillista rakkautta. Toinen tai molemmat kaipaavat toisenlaista seksielämää ja toisenlaista rakkautta, mutta jatkavat suhdetta. Lapsille syntyy tärkeitä ihmissuhteita ja kuvioita sukulaisista, kotipaikakunnalta jne. Yhteistä kotia rakennetaan. Elämä on suht onnellista. Ei ole kireää, tunnekylmää ilmapiiriä. Jos tämä on kulissiliitto, jossa pysytään siksi, ettei haluta itsekkäästi toteuttaa omia seksuaalifantasioita ja omaa romanttista käsitystä rakkaudesta, niin "hyväksyn" tämän, myös itselleni. Tämä toteuttaa ajatuksen avioliittolupauksesta: tahdon rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.