Alkaa kyllästyttää olla sinkku, varsinkin näin joulunaikaan. Mistä mahtaisi löytyä nainen joka huolisi miehen jolla on lapsi? Eikös ole aika normaalia että tässä iässä voi jo lapsiakin olla?
Naisilla tuntuu olevan niin kiire nykyään että jos yksi asia ei miellytä, peli on menetetty. Eipä ole aikaa selvittää asioita enempää, vaikka uskonkin olevani uskomattoman hyvä tyyppi. Enkä kehu yhtään, mutta tässä alkaa itseluottamus kohta rakoilla.
En etsi prinsessaa, ne eivät voi nukkua jos on herne patjojen alla. Tiedättehän tuon sadun?
Naisilla tuntuu olevan niin kiire nykyään että jos yksi asia ei miellytä, peli on menetetty. Eipä ole aikaa selvittää asioita enempää, vaikka uskonkin olevani uskomattoman hyvä tyyppi. Enkä kehu yhtään, mutta tässä alkaa itseluottamus kohta rakoilla.
En etsi prinsessaa, ne eivät voi nukkua jos on herne patjojen alla. Tiedättehän tuon sadun?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Totta puhut,alkaa tympiä olla yksin.Ja ei niitä miehiäkään joka oksalla kasva jotka huolis naisen jolla on kaksi lasta.Sitä jotenkin jumiutuu neljän seinän sisälle ja arkipäivän asiat pyörii muksujen ympärillä.Kyllä sitä kaipaa aikuista seuraa varsinkin silloin kun muksut illalla nukkuu jo ja tulee sellainen hiljainen hetki.Toki se aika on itselle tärkeää mutta joskus olis mukavaa kun se jakais joku toinen aikuinen ihminen.Vaan eipä sitä koskaan tiedä mitä ikinä maailmassa voi tapahtua :) !!Jaksamista sulle.
Minuakin kyllästyttää olla sinkku. Ja minua kyllästyttää se että ikäisistäni (35 ja yli) miehistä ei kukaan tunnu olevan kiinnostunut kuin panosuhteista. Ja jos on kiinnostunut, niin sitten kuvoissa on lapsi. En minä lasta halua. Minä haluan vain miehen. Muutoin olisi omiakin lapsia, kyllä niitä olisi ollut tilaisuus väsäillä.
Tarkoititko että ne miehet jotka eivät halua pelkkää panosuhdetta, haluavat lapsen kanssasi? Ja se ei sinulle sovi.
Tämä nyt kuullostaa että olisin itseäni tarjoamassa, mutta mikset valitsisi miestä joka on jo lapset tehnyt, eikä halua lisää?
Vai tarkoititko että haluat lapsettoman miehen?
Siis vain mies. Ei lapsia. Ei hänellä, ei minulla eikä meillä. Koskaan.
Kylläpä kuulostan kivalta...
Tuon halusinkin kuulla, olen tavannut kaltaisiasi naisia. Haluaisin kysyä mikä siinä siis mättää?
Ei tosiaan kuullosta kivalta.
Omat lapseni ovat aikuisia eivätkä asu enää kotona. Tapasin kivan itseäni kymmenen vuotta nuoremman miehen, jolla oli/on lapsi. Jutussa alkoi hirvittää sellainen asia, että ihastuin tähän pikkupoikaan enemmän kuin hänen isäänsä. Kovasti teki mieli ruveta hänelle äidin tapaiseksi. Mutta: Vanhempien suhde on LAPSEN KOTI.
Lapsi kyllä vaikuttaa monella tavalla suhteeseen.
Alkoihan tuo itsestäänkin kyllä kuulostaa ikävältä.
Mikäs siinä nyt mättäis.. ehkä se etten halua jakaa miestä. Ja lapselle kyllä jää tuossa taistossa kakkoseksi mikä on hyvä, hieno asia! Se vain ei käy minulle, been there, done that. Sellaisessa suhteessa missä oli lapsi kuvoissa, oli varsin ärsyttävää että tapaamiset ja menot piti suunnitella lapsen mukaan. No, kyseessä oli vkonloppuisukki (mikäs sinä olet? Ihan vain uteliaisuudesta...) joten ymmärsin kyllä hänen halunsa viettää aikaa lapsen kanssa kahdenkin, sitä en silti oppinut koskaan sietämään että se aika oli minulta pois. Omakin aikani oli ja on rajallinen, eikä minulle sovi tapaamiset milloin vain, en todellakaan kaipaa siihen kenenkään jälkikasvua sotkemaan asioita.
Hankala tätä on selittää, kuulostan (ja olenkin varmaan) mahdottoman itsekäs ihminen. Onneksi tiedostan asian enkä aiheuta murheita yksinhuoltaja-isukeille.
Ahaa, ai siis tuo kakkoseksi jääminen on se pointti. Tiedät kai että lapsi ja tyttöystävä kilpailevat ihan eri sarjoissa. Eivät siis kilpaile samoissa sarjoissa, eivät ikinä!
Molempia tarvitaan, mutta miksi koet sen kilpailuksi? Also been there, and seen that. Tunnenkos minä sinut? Mistäpäin olet?
Olen vkl-isukki enkä sitä häpeä. Lapset ovat aina lapsia, onneksi sitä ei mikään voi muuttaa. Ehkä sinulla on joskus omia, ja ymmärrät asian tärkeyden.
Kaikille hyvät joulut!
Sen verran toki ymmärrän, että suhde lapseen on eri asia kuin suhde aikuiseen, eli eri sarjaa. Ei se silti poista sitä tunnetta minä _minulla_ on, eli etten saa mitä haluan, miehen kokonaan itselleni.
Et sinä minua tunne, heh. Ehkä minä en vain ole ainoa joka asioista näin ajattelee.
Vkonloppuisyys on hieno asia sekin, ei hävettävää ollenkaan niin. Ei se sitä sinun rakkauttasi vähennä lasta kohtaan. Minulla ei koskaan lapsia tule olemaan, kuten aikaisemminkin yritin ilmaista. En halua jälkikasvua. En omia enkä toisten. Silti osaan ymmärtää asian tärkeyden muiden, lapsia haluavien ja niitä jo saaneiden, elämässä.
kokemuksesta voin sanoa sen tästä lapsiasiasta omasta puolestani,että lapset eivät koskaan ole olleet se varsinainen ongelma vaan se exvaimo joka tulee suhteeseen mukaan lasten kautta.
Uskon jotenkin että tuolla jossain on minulle vielä se kiva mies. Luulen että ero tässä on tulossa lähitulevaisuudessa. Joinain päivinä ajattelen, etten voi sietää enää ketään lähelläni, mutta toisinaan ajattelen, että mitähän se tuleva mieheni nyt tekee. Hänellä on elämänsä jossain parhaillaan meneillään...ja siihen saattaa kuulua isyys. Itse olen 32-vuotias, minulle on 10-vuotias lapsi. Tiedän että uusioperheissä ongelmana on erilaisten arvojen ja tapojen yhteensovittaminen, mutta se saattaa onnistua.
Silti olen oman elämäni prinsessa.
Jouluaikaan parasta mitä ihmisellä on, on perhe. Jos on lapsia, se on ihanaa. Ja ns. sinkkuna, jos on lisäksi sukulaisia, joiden luokse mennä jouluksi, on jo aivan etuoikeutettu, sitä ei ole kaikilla, usko pois.
Mutta takaisin joulun jälkeiseen elämään... Minäkin "huolisin" ilman muuta miehen, jolla on lapsi/a. Aina parempi, jos olet itse mielestäsi OK ja itsetuntosi on kohdallaan. Enkä tosiaankaan usko, että kaikki naiset ovat lyhytpinnaisia prinsessoja, en minä ainakaan.
Mutta muista myös, jos olet itse lyhytpinnainen, et ehkä houkuttele luoksesi pitkäpinnaisia naisia.
terv
Pitkäpinnainen vapaa Anni
Hei,
Joulunajat on menneet kivasti, pojan kans on touhuttu sitä sun tätä. Pelailtu pelejä jne.
En pidä itseäni lyhytpinnaisena, olen aika kärsivällinen. Life is like a chocolate box, you never know what you get.
Anni, mistäpäin oot?