Kun miehenne on ulkona vaikka ravintolassa kavereidensa kanssa, soitteletteko hänelle illan aikana?Mulla on mies, joka on aika huono ilmoittamaan itsestään ja se vaivaa mua. Se on vaan aina ollut sellainen. Mä olen hirveän huolehtivainen tyyppi ja soitan herkästi perään. Tiedän myös naisia, jotka eivät soita vaikka mikä olisi. Ja pahin tilanne on se, kun soitan ja soitan ja mies ei vastaa, niin hätäännyn toden teolla, niinkuin eilen kävi. Mä en soittaisi sen perään jos se itse ilmoittaisi edes kerran itsestään illan aikana, mutta ei. Tulee sellainen olo, että mä en merkitse sille mitään. Aika vähäpätöinen aihe, mutta kiinnostais tietää miten muilla menee nää hommat?
soitteletteko illan aikana...
Sartsa72
152016
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on oikeassa!
No en todellakaan soittele. Luotan että äijä pärjää ilman holhoamistanikin eikä touhua luvattomia. Pitää sitä nyt sen verran luottamusta olla ja antaa toiselle tilaa ilman, että on vahtaamassa joka askelta.
soittelee ja lähettää tekstiviestejä pitkin iltaa riennoistansa. Kun minä joskus kerran noin 2:ssä vuodessa käyn tyttöjen kanssa ulkona niin puhelimeni soi, piippaa koko ajan ja lopulta mies saapuu paikalle? Se siitä tyttöjen illasta.
Kuulostaapa kyllä aika mustasukkaiselta tuollainen... Mitä ihmeen tarvetta sinulla on soitella hänelle illan aikana? Miksi miehen tarvitsisi "ilmoitella itsestään"? Etkö luota että aikuinen mies osaa viettää illan ilman sinua? Luultavasti sinun "huolenpitosi" vain ärsyttää ja kehottaisin sinua malttamaan mielesi kun seuraavan kerran näppejä polttelee mennä soittelemaan miehen perään. Anna aikuiselle miehelle vähän elintilaa. Kyllä se sieltä suurella todennäköisyydellä tulee ehjänä kotiin joka ilta.
soita. Eikä miehenikään soita, kun itse olen tyttöjen (tai poikien) kanssa ulkona. Miksi pitäisi soittaa? Että häiritsisi toisen vapaailtaa?
Juuri tuossa ajateltiin, ettei ollut moisia ongelmia vielä 10v sitten ollenkaan, kun kännykät olivat harvinaisuuksia. Vaikka hätääntyi kuinka paljon tahansa sai elää tuo tunteen kanssa aina siihen asti kun toinen saapui kotiin; joskus vasta seuraavana aamuna ;D.
Hieman ilkeästi väitänkin, ettet ole huolehtivainen vaan haluat kontrolloida miestäsi. Mies osaa aivan varmasti pitää huolta itsestään, sitä sinun ei tarvitse tehdä. Kärsit luottamuspulasta ja se ei ole suhteellenne hyväksi.
miestäsi. Hän sentään pääsee ulos kavereitten kanssa.. Meillä on muija niin mustasukkainen, että hyvä kun pääsee päiväsaikaan yksin kaupassa käymään. Ja tämä tarina on tosi.
Miksi pitää miehen perään soitella? Jos on sovittu, että tämä viettää iltaa poikien kanssa ja tulee kotiin kun baarista ehtii. Jos jotain sattuu, niin kyllä kaverit varmaan ilmoittaa sinulle. Ja jos ei mies tule kotiin esim viiteen mennessä, jos on ollut baarissa, niin voithan sitten soittaa ja varmistaa, että kaikki on ok.
Eri asia jos mies on lähtenyt yhdelle ja viipyy useamman tunnin, mutta käsittääkseni oli puhe "poikien illoista".
.. niin, ettei kukaan käy puolison kanssa yhdessä ulkona? Vai eikö siitä vain puhuta? Meidän tutuista kaikki kulkee puolison kanssa, jos "viihteellä" ovat.. Vanhempaniki oon nähny erikseen "humputtelevan" vaan työpaikan pikkujouluissa.. mut jatkoille ne sit meneeki aina yhdessä..
Mun miehen kans on sama homma.. harvemmin me "yksin" lähdetään, vaan pyydetään toinen mukaan.. Kyse ei ole mustasukkaisuudesta, vaan siitä, ettei tarvita "lomaa" toisesta.
todellakin tarvitsee lomaa toisesta useammin kuin kerran vuodessa pariksi tunniksi! Aina ei tarvitse olla kuin paita ja peppu. Olisiko niin, ettei uskalleta ottaa lomaa toisesta?
Jos haluaa viettää iltaa miehensä kanssa, miksi ihmeessä lähteä baariin? Kotona pääsee paljon halvemmalla ja voi jopa keskustella kun musiikki ei pauhaa. Kotiin voi myös kutsua ystäviä jos ei kaksin halua olla. Eri juttu tietysti käydä ravintolassa syömässä, konsertissa/bändikeikalla tai elokuvissa.
Kyllä minä lähden baariin nimen omaan voidakseni tavata ystäviäni silloin tällöin ilman että mies pyörii kuvioissa. Tosin yleensä en edes lähde jollei kyse ole jonkin tilaisuuden jatkoista.
Tuossa monien jutuista saa sen käsityksen, että kumppanista PITÄÄ ja KUULUU saada "lomaa" säännöllisesti, muuten elämä tökkii. Taitaapi olla asiat silloin sillä lailla, että joko A) olette aivan väärän ihmisen kanssa yhdessä tai B) olette täysin kypsymättömiä parisuhteeseen. Minä en ainakaan tarvitse mitään lomia, en koe kumppaniani taakaksi ja painolastiksi, josta pitäisi päästä eroon välillä!! Toki välillä itsekullekin tulee niitä omia menoja, mutta niiden tarkoitus ei pitäisi olla loma kumppanista, vaan aivan muut asiat. Voi hyvät hyssykät tätä maailmanmenoa!! Itsekästä ajattelua!
Keskustelunavaajalle kommentti, että ainakin minä haluan kuulla jotain kumppanistani, jos hän on yksin menoillaan, ja vastaavasti itse ilmoittelen hänelle, mikäli olen jossain. Miksi ihmeessä kumppaniltaan pitäisi "piiloutua", hänhän se tärkein ihminen maailmassa sentään on!
Ei 'piiloutua' kumppaniltaan, vaan oikeus olla välillä ilman valvovaa silmää, sanoisin tuohon viimeiseen kommenttiisi...
Mutta siis. Meillä homma toimii kyllä lähes poikkeuksetta niin, että yhdessä mennään jos ylipäätään mennään. Tai sitten jäädään yhdessä kotiin. Yllytykset 'lähde sinä, vaikka minä en nyt haluakaan' kaikuvat kuuloille korville. Kuitenkin, jommallakummalla on välillä omiakin menoja. Toinen ei välttämättä halua tai jaksa lähteä joihinkin kissanristiäisiin (jolloin yleensä kyllä kumpikaan ei lähde) tai sitten satutaan olemaan eri kaupungeissa, kun toisessa päässä tapahtuu jotain kiinnostavaa. Ei minun poikaystävälläni ole minun mielestäni mitään velvollisuutta nakottaa yksin kotosalla, kun voisi viettää aikaa kavereidensa kanssa silloin, kun minäkään en ole seurana. Sosiaaliset ympyrät käyvät kyllä aika kapeiksi, jos mihinkään ei pääse ilman 'kylkiäistä'.
Poikaystäväni ex ol todella takertuvaa tyyppiä, soitteli perään monta kertaa illassa. Usein saamatta vastausta. Siinä ympärillä muut jätkät naureskelivat, että taas se hädissään soittelee. Jo silloin vannoin, että ikinä en itse moiseen ryhdy. Jos en ole fyysisesti mukana, ei minun valvomistani puhelimitsekaan kaivata. Jos jotain pahaa tapahtuu, kaverit pitävät kyllä poikaystävästäni huolen (hyvä kaveriporukka, josta pidän ja jossa viihdyn itsekin paljon), ja mitään pettämiseen viittaavaa minulla ei ole syytä pelätä. Usein kuulen sitten jälkikäteen poikaystäväni suusta, mitä illan kuluessa on sattunut ja tapahtunut ja kuka sanoi mitä ilman, että tarvitsee edes kysyä.
Parisuhde-elämä ei ole mitään siiamilaisiksi kaksosiksi ryhtymistä. Se toinen on toki aina etusijalla ja yksinkin liikkuessa mielessä, mutta omaakin tilaa saa ja pitää olla silloin, kun siihen on tarvis. Riittää, että side tunnetasolla on riitttävän vahva.
Juuri tuotahan tarkoitin, että miksi oikein vartavasten lomalle toisesta pitäisi päästä. Kyllä niitä "pakollisia" menoja aivan riittävästi tässä elämässä on, joihin pääsee (joutuu) yksinään. Ei sitä lomallepääsemistä pitäisi toitottaa kurkkusuorana, siitä saattaa toisen osapuolen kyttääminen juuri alkaa, että mikäs ihmeen hinku sillä on päästä menoilleen. Eikä se soittelu toisen perään tarvi olla mitään kyttäämistä, vaan pienenpieni merkki siitä, että välittää. No, jokainen tallustaa tyylillään. Pääasia, että molemmat ovat asioista samaa mieltä. Jos eivät ole, siitä se skisma syntyy ja jatkuu läpi elämän, toistahan ei kuulemma voi muuttaa. ;)
Enpä oikeastaan soittele. Toisaalta mieheni ei kyllä mitenkään järjettömän usein ulkona käy ja ilmoittaa kyllä silloin kun menee... Käytäntö toimii molemminpäin. Kerran yleensä yritetään soittaa illan aikana puolin ja toisin > jos tiedetään, että ollaan meluisassa kapakassa, niin sitten ei soiteta ollenkaan.
parasta kun antaa olla vaan rauhassa mä oon huomannu et jos mies lähtee kavereitten kanssa ulos ja soittelee koko ajan mies hermostuu tai turhaantuu kun ei saa keskittyä rauhassa viettämään iltaa.voidaan jutella yhdessä vähän illan suunnitelmista ennenkä mies lähtee ulos viettämmän iltaa.