oireileeko ylirasitus siten, ettei pysty yöllä nukkumaan. sydän hakkaa eikä pysty rauhoittumaan ollenkaan. harjoitussykkeet on olleet korkeat koko syksyn, mutta olen jatkanut harjoittelua normaalisti kun muita ongelmia ei ole ollut. nyt on tullut tuo nukkumisvaikeus. siitä seuraa väsymys ja se, ettei lihakset palaudu--> harjoittelu vaikeutuu. pitäiskö levätä ja kuinka kauan? leposykkeitä kai pitäisi seurailla. eilen mittasin aamulla, oli 10-15 lyöntiä/min korkeampi kuin normaalisti. entäs se ortostaattinen syke? miten se nyt mitattiin, netissä liikkuu monenlaisia ohjeita, mikä on oikea tapa?
tietääx joku...
maratoonarilikka
25
1751
Vastaukset
- Jone
Kyllähän toi kuulostaa selkeältä ylirasitukselta. Harjoittelua pitäisi ehdottomasti keventää siihen saakka, kunnes oireet ovat ohi. Oman harkinnan varaan jää kuinka paljon täytyy keventää vai pitääkö pitää totaalista leopa.
Mullekaan ortostaattinen syke on vieraampi juttu, mutta mielestäni se menee näin: Aamulla mitataan leposyke sängyssä maaten, jonka jälkeen noustaan ylös seisomaan. Heti seisomaan päästyä mitataan syke uudelleen ja verrataan sitä maatessa mitattuun leposykkeeseen. Mikäli eroa on yli 15-20 lyöntiä/min, saattaa se kertoa ylirasituksesta. Tässäkin mittauksessa tulokset ovat yksilöllisiä eli arvoja pitäisi verrata ensisijaisesti omiin aikaisempiin mittauksiin eikä kirjallisuudessa annettuihin viitearvoihin.- def
Miten te käytännössä toteutatte tuon sykkeen mittaamisen aamulla ennen sängystä nousua? Mulla ainakin syke nousee jo siinä tohinassa, kun kiinnitän sykemittarin lähetinvyön rinnalle ja kostutan sen kontaktit.
- Jone
def kirjoitti:
Miten te käytännössä toteutatte tuon sykkeen mittaamisen aamulla ennen sängystä nousua? Mulla ainakin syke nousee jo siinä tohinassa, kun kiinnitän sykemittarin lähetinvyön rinnalle ja kostutan sen kontaktit.
Täytyy myöntää, että mun viimeisestä leposykkeen mittauksesta on jo vuosia. Mä (muistaakseni) mittasin sen ihan käsipelillä minuutin ajan. Sillä tavalla saa tarkan lukeman, koska syke on rauhallinen ja se on helppo laskea eikä tarvitse sählätä mittarin kanssa.
Ortostaattisessa tuo ei enää toimi niin hyvin, koska ylösnousun jälkeen minuutin aikana syke ehtii laskea. Voisihan sitä tietenkin mitata esim. 10 sekunnin sykkeen ja kertoa se kuudella, mutta silloin tulee helposti se /-6 sekunnin heitto, joka on jo liikaa.
Yksi vaihtoehto on laittaa mittari jo illalla, mutta en tiedä onko hauska nukkua sillä tavalla.
Jos jollain on hyviä vinkkejä, niin laittaa rohkeasti tulemaan. :)
- kuntoilija
mulla alkoi juuri noin. mun kehoa lääkäri vertasi lumipalloon joka vierii kiihtyvällä vauhdilla eteenpäin. ekaks sen vauhti piti pysäyttää levolla ja sen jälkeen valikoidulla treenillä aloitimme rasitustilan poiston. mä seurasin silloin leposykettä heti heräämisen jälkeen ennen sängystä nousua. mulla laski leposyke viiden viikon aikana 58:sta 46:een. sen jälkeen aerobista treenia 3 krt viikko/max 1 tunti ja 2 kertaa viikossa kevyt punttitreeni.
kaks kuukautta tätä ja mulla tippus leposyke
38:aan. sen jälkeen sai jo kerran viikossa nostaa sykkeen anaerobiselle. sitähän se tiesi että sauraavan kauden kisat meni piloille mutta kyllä siitä opittiinkin.- maratoonarilikka
No, minulla ei ole kyllä aikaa levätä kuin korkeintaan kuukausi. En kyllä aio luopua ensi kesän maratoneista, kun yhden olen jo puoleksi maksanutkin!
- 1984
Onko normaalia, että sykkeeni on 150-160 vaikka juoksen tasaisella maalla lenkkiä hyvin hitaalla vauhdilla? Olen 19-vuotias naispuolinen, pienikokoinen, mutta muuten tavallinen pulliainen, joka on koko ikänsä harrastanut liikuntaa, mutta ei ennen viime syksyä sellaisessa määrässä, että olisi mahdollista päästä ylikuntoon. Sykkeeni on aina ollut juostessa korkea, mutta nuorempana luulin sen johtuvan vain iästäni. Nykyään pyrin lenkkeilemään 3-4 kertaa viikossa tunnin lenkkejä vaihtelevilla nopeuksilla ja käymään 2 kertaa viikossa salilla. Joka neljäs viikko on kevyempi lepoviikko. Nopeilla lenkeillä pulssi saattaa nousta todella korkeaksi, mutta haittaako se, jos hengitys kulkee eikä muutenkaan tunnu pahalta. Leposykettäni en ole mitannut juuri siitä syystä, että se on niin hankalaa. Olenko vain säikähtänyt turhaan verratessani itseäni rautakuntoiseen kaveriini vai onko syytä huolestua?
- tatsola
Hei,
minusta tuollainen syketaso vaikuttaa korkealta. Mikä on muuten mielestäsi "hyvin hidas vauhti"? Mikä on kilometrivauhtisi (min/km)? Kuinka korkealla sykkeesi on jos kävelet reippaasti (10 min/km)? Oletko kokeillut?
Sanotaan toisaalta että syke on myös yksilöllinen suure. Olen lukenut että hyvä peruskunnon nostamiseen tarkoitettu syketaso n. 60-65 % maksimisykkeestäsi. Jos arvioidaan että maksimisykkeesi on (226 - 20)/100*60 niin saadaan että oikea syketaso olisi tuolla 120 - 130 hujakoilla. Jo 150 on tähän verrattuna korkea syketaso.
Itselläni korkea syke myöskin hiljaisella vauhdilla juostessa on ollut joko merkki huonosta kunnosta tai ylikunnosta (30 v mies). Toisaalta saan helposti (hengähtämättä) sykkeen korkealle tasolle lisäämällä vauhtia (tuonne 170-175 tasolle, jossa pystyn pitämään sykkeen 60-105 min). - juoksijamies
Kannattaa treenata myös hiussuonistoa sykkeellä 120-130. Se on fyysisen suorituskyvyn kivijalka. Jos se tarkoittaa kohdallasi kävelyä, niin sitten ei auta muu kuin kävellä, parikin tuntia kerrallaan. Hidas hiihtely on tietysti varteenotettava vaihtoehto näin talvisin, jos lunta sattuu olemaan.
Joka tapauksessa kohta huomaat, että pystyt tekemään juoksulenkkejäkin matalalla sykkeellä. - 1984
juoksijamies kirjoitti:
Kannattaa treenata myös hiussuonistoa sykkeellä 120-130. Se on fyysisen suorituskyvyn kivijalka. Jos se tarkoittaa kohdallasi kävelyä, niin sitten ei auta muu kuin kävellä, parikin tuntia kerrallaan. Hidas hiihtely on tietysti varteenotettava vaihtoehto näin talvisin, jos lunta sattuu olemaan.
Joka tapauksessa kohta huomaat, että pystyt tekemään juoksulenkkejäkin matalalla sykkeellä.tuntuu turhauttavalta vain kävellä, mutta eipä siinä kai muu auta... kiitoksia!
- 1984
tatsola kirjoitti:
Hei,
minusta tuollainen syketaso vaikuttaa korkealta. Mikä on muuten mielestäsi "hyvin hidas vauhti"? Mikä on kilometrivauhtisi (min/km)? Kuinka korkealla sykkeesi on jos kävelet reippaasti (10 min/km)? Oletko kokeillut?
Sanotaan toisaalta että syke on myös yksilöllinen suure. Olen lukenut että hyvä peruskunnon nostamiseen tarkoitettu syketaso n. 60-65 % maksimisykkeestäsi. Jos arvioidaan että maksimisykkeesi on (226 - 20)/100*60 niin saadaan että oikea syketaso olisi tuolla 120 - 130 hujakoilla. Jo 150 on tähän verrattuna korkea syketaso.
Itselläni korkea syke myöskin hiljaisella vauhdilla juostessa on ollut joko merkki huonosta kunnosta tai ylikunnosta (30 v mies). Toisaalta saan helposti (hengähtämättä) sykkeen korkealle tasolle lisäämällä vauhtia (tuonne 170-175 tasolle, jossa pystyn pitämään sykkeen 60-105 min).Vaikea sanoa mikä on minun hidas kilometrivauhti, kun en ole koskaan kunnolla mitannut matkaa, jonka juoksen, mutta hitaalla lenkillä juoksen hieman kovempaa kuin reippaasti kävelevät muut ihmiset... olisikohan joku 7km/h. Onko se mielestäsi sopiva? Reippaasti kävellessä sain kerran lenkillä pulssin keskimäärin 125-130 tienoille. Toisaalta sykkeen mittaaminen on minulla ehkä hieman epätarkkaa. Säikähdän aina välistä, että miten syke voi olla niin korkea ja silloin syke nousee vielä entisestään.
Vaikeita nuo % maksimisykkeestä viitteet, kun ne tuntuvat olevan ristiriidassa eri paikoissa. Sykemittarini mukana tuli taulukko, jonka mukaan 120-145 syke olisi minun ikäiselläni tehokkaan rasvanpolton aluetta ja siitä ylöspäin tehokasta kunnon kohottamista tai suorituskyvyn parantamista. Koska kuntoni ei ainakaan sykkeen mukaan ole syksyn aikana noussut, niin en tiedä uskoisinko sitä taulukkoa..
Kuinka nopeasti voi pääsyä ylikuntoon, jos harjoittelee paljon? Jotenkin en jaksaisi millään uskoa, että olisin ylikunnossa, mutta toisaalta en usko, että olisin rapakunnossakaan, sillä moneen moneen kaveriini verrattuna kuntoni kuitenkin melko hyvä..
Näköjään voin kuntoilusta tehdä vaikeaa tämän sykkeeni kanssa, mutta en anna sen lannistaa. - Ota selvää
1984 kirjoitti:
Vaikea sanoa mikä on minun hidas kilometrivauhti, kun en ole koskaan kunnolla mitannut matkaa, jonka juoksen, mutta hitaalla lenkillä juoksen hieman kovempaa kuin reippaasti kävelevät muut ihmiset... olisikohan joku 7km/h. Onko se mielestäsi sopiva? Reippaasti kävellessä sain kerran lenkillä pulssin keskimäärin 125-130 tienoille. Toisaalta sykkeen mittaaminen on minulla ehkä hieman epätarkkaa. Säikähdän aina välistä, että miten syke voi olla niin korkea ja silloin syke nousee vielä entisestään.
Vaikeita nuo % maksimisykkeestä viitteet, kun ne tuntuvat olevan ristiriidassa eri paikoissa. Sykemittarini mukana tuli taulukko, jonka mukaan 120-145 syke olisi minun ikäiselläni tehokkaan rasvanpolton aluetta ja siitä ylöspäin tehokasta kunnon kohottamista tai suorituskyvyn parantamista. Koska kuntoni ei ainakaan sykkeen mukaan ole syksyn aikana noussut, niin en tiedä uskoisinko sitä taulukkoa..
Kuinka nopeasti voi pääsyä ylikuntoon, jos harjoittelee paljon? Jotenkin en jaksaisi millään uskoa, että olisin ylikunnossa, mutta toisaalta en usko, että olisin rapakunnossakaan, sillä moneen moneen kaveriini verrattuna kuntoni kuitenkin melko hyvä..
Näköjään voin kuntoilusta tehdä vaikeaa tämän sykkeeni kanssa, mutta en anna sen lannistaa.täytyisi jossakin rasitus testissä saada selville yläsykkeesi, esim: juosta 10 minuuttia lähes täysillä ja sitten vielä pari minuuttia niin paljon kuin vähänkin lähtee, niin syke mikä näkyy heti kun lopetat on todennäköinen yläsykkeesi. Minä olen itse 54 ja mun yläsyke pitäisi olla jotain 165-170 ja kuitenkin se on 189! Kahdella eri sykemittarilla mitattuna. Mun täytyy laskea harjoittelu sykkeet 189 mukaan, tai muutenhan ne on liian matalat.
- 1984
Ota selvää kirjoitti:
täytyisi jossakin rasitus testissä saada selville yläsykkeesi, esim: juosta 10 minuuttia lähes täysillä ja sitten vielä pari minuuttia niin paljon kuin vähänkin lähtee, niin syke mikä näkyy heti kun lopetat on todennäköinen yläsykkeesi. Minä olen itse 54 ja mun yläsyke pitäisi olla jotain 165-170 ja kuitenkin se on 189! Kahdella eri sykemittarilla mitattuna. Mun täytyy laskea harjoittelu sykkeet 189 mukaan, tai muutenhan ne on liian matalat.
Täytyypä kokeilla tuota yläsykkeen mittausta. Kokeilin juuri millainen syke on reippaasti kävellen. Tällä kertaa se oli tasaisella n.115 ja pienessä ylämäessä nousi 120-130. Vaikea päästä tuohon 120-130 tavoitesykkeeseen.
- Jone
juoksijamies kirjoitti:
Kannattaa treenata myös hiussuonistoa sykkeellä 120-130. Se on fyysisen suorituskyvyn kivijalka. Jos se tarkoittaa kohdallasi kävelyä, niin sitten ei auta muu kuin kävellä, parikin tuntia kerrallaan. Hidas hiihtely on tietysti varteenotettava vaihtoehto näin talvisin, jos lunta sattuu olemaan.
Joka tapauksessa kohta huomaat, että pystyt tekemään juoksulenkkejäkin matalalla sykkeellä.Minulla on aerobinen kynnys 159 eikä se ole edes mikään tavattoman korkea. Kevyet lenkit teen sykkeillä 140-160.
150-160 voi siis olla nimimerkille 1984 juuri oikea vauhti. Kannattaa kuitenkin vielä miettiä kerran ennen kuin alkaa kävelemään 120-130 sykkeillä. - juoksijamies
Jone kirjoitti:
Minulla on aerobinen kynnys 159 eikä se ole edes mikään tavattoman korkea. Kevyet lenkit teen sykkeillä 140-160.
150-160 voi siis olla nimimerkille 1984 juuri oikea vauhti. Kannattaa kuitenkin vielä miettiä kerran ennen kuin alkaa kävelemään 120-130 sykkeillä.Tietenkin pitää säilyttää entiset juoksulenkit suurinpiirtein ohjelmassa ja LISÄKSI kävellä / hiihtää / sauvakävellä / juoksu-kävellä, että peruskunto vahvistuu.. Pahoittelen, että ensimmäinen neuvoni oli hieman epätarkka.
- 1984
Jone kirjoitti:
Minulla on aerobinen kynnys 159 eikä se ole edes mikään tavattoman korkea. Kevyet lenkit teen sykkeillä 140-160.
150-160 voi siis olla nimimerkille 1984 juuri oikea vauhti. Kannattaa kuitenkin vielä miettiä kerran ennen kuin alkaa kävelemään 120-130 sykkeillä.Miten muuten mitataan aerobinen kynnys? Voiko sen mitata itse? Ihana kuulla, että sykkeeni ei ehkä olekaan niin epänormaali. Ehdin jo hieman säikähtää.
- 1984
juoksijamies kirjoitti:
Tietenkin pitää säilyttää entiset juoksulenkit suurinpiirtein ohjelmassa ja LISÄKSI kävellä / hiihtää / sauvakävellä / juoksu-kävellä, että peruskunto vahvistuu.. Pahoittelen, että ensimmäinen neuvoni oli hieman epätarkka.
neuvosta! Olen jo muutaman kävelylenkin tehnytkin ja huomannut, että kun kävelyn voi ottaa hyötyliikunnasta, niin se voi olla ihan mukavaa. Salilla päätin alkaa polkea kuntopyörää kun kävellen en aina tahdo saadakaan sykettä tarpeeksi korkeaksi. Kuntopyörällä se on helpompaa. Lenkkeilyä olen myös jatkanut. Harmi ettei täällä etelässä ole ollut mahdollisuutta hiihdellä....
- juoksijamies
1984 kirjoitti:
Miten muuten mitataan aerobinen kynnys? Voiko sen mitata itse? Ihana kuulla, että sykkeeni ei ehkä olekaan niin epänormaali. Ehdin jo hieman säikähtää.
Aerobinen kynnys mitataan "luotettavasti" juoksumatto- tai valojänistestillä. Tulos tosin saattaa poiketa yllättävänkin paljon siitä, mitä todellisuus harjoitusolosuhteissa on.
Koska testit ovat kalliita ja epätarkoituksenmukaisia, niin kannattaa kiinnittää huomio kynnyssykkeen sijaan kynnysvauhtiin. Se on juoksijan tasosta riippuen n. 70-80% cooperin testin vauhdista, joka taas yleensä suoritetaan melko lähellä maksimaalisen hapenoton tehoa. Loppujen lopuksi kynnys ei ole niin kauhean olennainen asia, tärkeintä on tehdä peruskestävyyttä kehittävät lenkit selvästi sitä hitaammalla vauhdilla.
Monissa tapauksissa muuten kynnyssykkeet ja
-vauhdit noudattelevat yllättävän samoja prosenttilukemia maksimiin verrattuna. Nuorilla juoksijoilla tämä tosin ei aina pidä paikkaansa ja poikkeuksia on aikuisissakin.
Jos halutaan kehittää kilpajuoksuvauhtia, niin aerobista tärkeämpi on anaerobinen kynnys. Se taas on 80-90% maksimista. Jos esimerkiksi juokset cooperissa 4000m, mikä on 3.00/km, niin silloin vauhtikestävyysharjoitukset kannattaa tehdä 3.20-3.45/km -vauhdilla. Jos taas pääset cooperissa 3000m, niin vastaava tv kovien vauhti olisi n. 4.30-5.00/km. Nämä harjoitukset vaikuttavat maitohapon poisto- ym. mekanismeihin.
Tärkeää on myös tieto, että riippumatta kynnyksistä sydän saavuttaa suurimman iskutilavuutensa jo suunnilleen 70% teholla maksimista, mikä on vielä varsin kevyttä vauhtia. Hapenoton kehittämiseksi riittää siis yllättävän kevyttehoinenkin harjoitus, kunhan sillä on tukenaan vieläkin kevyempi hiussuonistoa kehittävä lenkkeily ja silloin tällöin myös kovempia treenejä, ei kuitenkaan maitohapoille asti, koska liian anaerobinen harjoitus sotkee aerobisen kunnon kehitystä.
Tiedot ovat suurelta osaltaan sovellettuina Lasse Virenin harjoittelua kuvaavaasta teoksesta, joskin myös omaan kokemukseen perustuen.
- juoksijamies
Paras lääkkeeni ylirasitukseen on se, että lopettakaa hyvät ihmiset se alituinen sykkeen vahtaaminen. Itse heitin mittarit romukoppaan viitisen vuotta sitten, eikä sen jälkeen ole ylirasitusongelmia esiintynyt. Onpahan vain oppinut paremmin tunnistamaan milloin on syytä levätä. Tunnen jopa SM-mitalitason juoksijoita, jotka eivät mittaria käytä eivätkä muutenkaan pahemmin sykettä mittaa.
Syöt vaan kunnolla ja lepäät hyvin niin kyllä ne juoksuhalut pikkuhiljaa palaa. Itsekin olen keskittynyt viime aikoina lähinnä kinkun syöntiin ja "ylipainoakin" on reilusti, mutta kesän maratonit ei huoleta vielä tippaakaan ja tavoitteena on sentään juosta A-luokan aika.
Oireesi ovat kyllä selkeitä ylirasitusoireita, mutta tuskinpa kroonisia, joten kunnolla vain lepoa niin kyllä se siitä ja tsemppiä maratonille!- juoksijamies
..yksi hyvä palautusmuoto unohtui. Paljon hidasvauhtisia helppoja tv-kevyitä lenkkejä, juoksemisesta nautiskelua ja niitä kovia treenejä vähän vähemmälle. Eli sitä paremmin pysyy ylikunto loitolla, mitä enemmän osaa "pantaa" löysätä. Juokseminen on hauskaa! :)
- juoksijamies
juoksijamies kirjoitti:
..yksi hyvä palautusmuoto unohtui. Paljon hidasvauhtisia helppoja tv-kevyitä lenkkejä, juoksemisesta nautiskelua ja niitä kovia treenejä vähän vähemmälle. Eli sitä paremmin pysyy ylikunto loitolla, mitä enemmän osaa "pantaa" löysätä. Juokseminen on hauskaa! :)
Tietysti vielä jotain jäi kertomatta.. Ylirasitus ei ole vaarallista. Oikeastaan sellainen "lievä" ylikierroksilla käyminen kuuluu asiaan silloin kun treenataan. Pitää vain ymmärtää, että silloin ei kannata juosta kovalla teholla, jos olo on jatkuvasti kuin haudasta karanneella, vaan pitää malttaa odottaa pari päivää. Ja starttiviivalla ei tietenkään saa olla ylirasittunut, koska silloin on luvassa melko surkeita suorituksia..
Nyt on tullut saarnattua sen verran pitkästi, että parasta lähteä lenkille.. :) - Ota selvää
juoksijamies kirjoitti:
Tietysti vielä jotain jäi kertomatta.. Ylirasitus ei ole vaarallista. Oikeastaan sellainen "lievä" ylikierroksilla käyminen kuuluu asiaan silloin kun treenataan. Pitää vain ymmärtää, että silloin ei kannata juosta kovalla teholla, jos olo on jatkuvasti kuin haudasta karanneella, vaan pitää malttaa odottaa pari päivää. Ja starttiviivalla ei tietenkään saa olla ylirasittunut, koska silloin on luvassa melko surkeita suorituksia..
Nyt on tullut saarnattua sen verran pitkästi, että parasta lähteä lenkille.. :)kyllä amatööri näiden ammattimiesten joukossa, mutta yksi asia mielestäni unohtui, että mikä on yläsykkeesi? Siinä voi olla - 30 heitto suuntaan tai toiseen. Itsellä yläsyke 189 vaikka olen 54 vuotias mies. Mun käsittääkseni eri syke tasot lasketaan juuri yläsykkeen perusteella.
- maratoonarilikka
Ota selvää kirjoitti:
kyllä amatööri näiden ammattimiesten joukossa, mutta yksi asia mielestäni unohtui, että mikä on yläsykkeesi? Siinä voi olla - 30 heitto suuntaan tai toiseen. Itsellä yläsyke 189 vaikka olen 54 vuotias mies. Mun käsittääkseni eri syke tasot lasketaan juuri yläsykkeen perusteella.
on 190, mitattu tasotestissä. Normaalisti hitaalla pk-lenkillä sykkeeni ovat 125-135 välillä, nyt tänä syksynä ovat koko ajan olleet 140-150.
- kuntoilija
maratoonarilikka kirjoitti:
on 190, mitattu tasotestissä. Normaalisti hitaalla pk-lenkillä sykkeeni ovat 125-135 välillä, nyt tänä syksynä ovat koko ajan olleet 140-150.
onko sun suoritituskyky romahtanut? elikkä et jaksa juosta mäkiä/kovaa yhtä hyvin kuin ennen. vauhti tippunut reilusti? väsymystä? hermot kireällä?keskittymiskyvyn puutetta?
kaikki nämä kuuluu myöskin ylirasituksen tunnusmerkkeihin: - maratoonarilikka
kuntoilija kirjoitti:
onko sun suoritituskyky romahtanut? elikkä et jaksa juosta mäkiä/kovaa yhtä hyvin kuin ennen. vauhti tippunut reilusti? väsymystä? hermot kireällä?keskittymiskyvyn puutetta?
kaikki nämä kuuluu myöskin ylirasituksen tunnusmerkkeihin:Oireita on. olen nyt ollut viikon juoksematta ja leposyke on tippunut 55:stä 50:n. Vielä sen pitäisi tippua, normaali leposykkeeni on 40:n hujakoilla. Ajattelin kuitenkin aloittaa jo rauhalliset kävelylenkit. Niistä ei kai voi olla haittaakaan...
- kuntoilija
maratoonarilikka kirjoitti:
Oireita on. olen nyt ollut viikon juoksematta ja leposyke on tippunut 55:stä 50:n. Vielä sen pitäisi tippua, normaali leposykkeeni on 40:n hujakoilla. Ajattelin kuitenkin aloittaa jo rauhalliset kävelylenkit. Niistä ei kai voi olla haittaakaan...
hienoa että palautuminen näkyy näin nopeasti, sillon ei ensi kesää ole vielä menetetty ;)
kävele tunti päivässä ja ota sekin rauhallisesti. mulle annettiin vielä ohje että korvaavan liikunnan pitäisi olla jotain muuta kuin sitä mistä ylirasitus on aiheutunut.
elikkä jos olet juossut paljon maantietä niin sitten metsään kävelylle yms...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433523- 362134
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?301809- 161567
- 231538
- 111467
- 241397
- 141257
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai781215- 251145