Mä taas sorruin sen syliin. Ja mä teen niin joka ikinen kerta. Sillä on käsittämätön valta muhun. Aina annan kaiken anteeksi, uskon että olen ainut. Kuitenkaan hän ei koskaan soita, ei laita viestiä, ei edes hymyile kun tavataan. Hän käyttää minun rakkauttani hyväkseen. Hän tietää paremmin kuin kukaan mistä naruista minua pitää vetää.
Hän asuu kaukana luotani. Hän ei halua pitää minuun yhteyttä, eikä häntä kiinnosta mitä minulle kuuluu. Aina kun vahingossa törmätään, hän kääntää katseensa pois.
Menen hänen veljensä luokse usein (hänen veljensä on hyvä ystäväni) ja silloin hän tekee sen. Hän kieputtelee minua pikkurillinsä ympärillä, uskottelee että välittää. Sokeana kuljen hänen perässään ja annan sen minkä hän haluaa.
Hän lupaa aina soittaa. Joka kerta ottaa numeron uudestaan ylös. Koskaan puhelin ei soi. Joka kerta minä vannon etten koskaan enää anna hänen pelata minulla. Vannomatta paras.
Nyt taas viikonlopun jälkeen, minä itken. Itken ikävääni ja tuskaa, jota hän minulle tuottaa. Eniten itken sitä, ettei hän tule koskaan minua rakastamaan. Miksi silti aina odotan kertaa seuraavaa, vaikka tiedän tämän paskan olevan taas edessä..
Jos sinä ihmiseni luet tämän, niin lopeta leikkisi. Kasvoikkain minä en saa sanottua näitä sanoja, minun jalkani ovat hyytelöä kun olet lähelläni ja suuni ei suostu muodostamaan näitä lauseita. Ole kiltti, äläkä enää tule lähelleni, sillä tiedät itsekin että sorrun sinuun aina. Tiedät, myös että satutat kun et rakasta.
Hän asuu kaukana luotani. Hän ei halua pitää minuun yhteyttä, eikä häntä kiinnosta mitä minulle kuuluu. Aina kun vahingossa törmätään, hän kääntää katseensa pois.
Menen hänen veljensä luokse usein (hänen veljensä on hyvä ystäväni) ja silloin hän tekee sen. Hän kieputtelee minua pikkurillinsä ympärillä, uskottelee että välittää. Sokeana kuljen hänen perässään ja annan sen minkä hän haluaa.
Hän lupaa aina soittaa. Joka kerta ottaa numeron uudestaan ylös. Koskaan puhelin ei soi. Joka kerta minä vannon etten koskaan enää anna hänen pelata minulla. Vannomatta paras.
Nyt taas viikonlopun jälkeen, minä itken. Itken ikävääni ja tuskaa, jota hän minulle tuottaa. Eniten itken sitä, ettei hän tule koskaan minua rakastamaan. Miksi silti aina odotan kertaa seuraavaa, vaikka tiedän tämän paskan olevan taas edessä..
Jos sinä ihmiseni luet tämän, niin lopeta leikkisi. Kasvoikkain minä en saa sanottua näitä sanoja, minun jalkani ovat hyytelöä kun olet lähelläni ja suuni ei suostu muodostamaan näitä lauseita. Ole kiltti, äläkä enää tule lähelleni, sillä tiedät itsekin että sorrun sinuun aina. Tiedät, myös että satutat kun et rakasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikähän elämän läksy sinulla on opittavana, kun olet saanut noin kovan kouluttajan? Mieti, millainen isäsuhteesi oli/on.