Ylinopeuden syyt

Aina puhutaan kiireestä ja sitten siihen liittyen, että kiireet voi loppua siten, että ei ole enää ikinä kiire mihinkään, siis onnettomuuteen ja kuolemaan, lopulliseen matkaan.

Todellisuudessahan kuitenkaan ei ole kiireestä kysymys. Halutaan vaan ajaa lujaa, nautinnon vuoksi. Itsekin hyvin tiedän kuinka "nautinnollisempaa" on ajaa hieman lujempaa kuin körötellä.
Liikenne ei ole kuitenkaan mikään nautintojen paikka, ei sen pitäisi olla myöskään kärsimysten paikka.
Juuri tämän vuoksi itse en nykyisin aja ylinopeuksia, ehkä joskus huomaamatta hieman, mutta en tarkoituksella.
Vaikka en nyt vielä kovin vanha olekaan, senverran varttunut kuitenkin, että tiedän oman viisauden liikenteeseen lisääntyneen ajan myötä.
Viisautta on ajaa liikenteessä ennenkaikkea olosuhteet huomioiden, mutta ei silti hyvissäkään olosuhteissa kaahaten.
211188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Toisilla tuo "rauhoittuminen" tulee aikaisemmin kuin toisilla. Joillakin ääliöillä ei ikinä!!

Äänestä

Jos ajat hyvällä kelillä satasen alueella 107 km/h, ja joudut onnettomuuteen, onnettomuuden syyksi kirjataan ylinopeus. Saat ikuisiksi ajoiksi niskaasi kaaharin viitan, ja sinulta kysellään lopun ikääsi, että minne oli kiire kun tappaakin piti.

Katsos kun jos ajat satasen alueella satasta, olet turvassa. Et voi ajaa kolaria, ja jos ajat, ihmiset toteavat että sellaista tapahtuu. Virheitähän sattuu kaikille.

Mutta jos ajat 5 km/h kovempaa, olet lastenraiskaajaa pahempi rikollinen, jolta tulee ottaa luulot pois mahdollisimman nopeasti ennen kuin tapat jonkun vastuuttomalla ajotyylilläsi ja hienolla BMW:lläsi.

Äänestä
  • Jos viet kaupasta olutta, olet varas. Riippumatta siitä veitkö yhden pullon vai korillisen.

    Äänestä

  • Kaahaamista on sellainen reilu ylinopeus, jonka seurauksena tapahtuu usein onnettomuus, tieltä suistuminen, törmäys toiseen ajoneuvoon tai vaikkapa hirveen.
    Ei kaahajalla aina ole huono tuuri, voi joskus selvitä ilman onnettomuutta ja ilman rangaistusta vaikka olisi ajanut kahtasataa satasen alueella. Tämä jäljempänä mainittu on hyvää tuuria vain kuljettajan kannalta, ei muiden tielläliikkujien.
    Ei 107 km/h satasen alueella ole kaahaamista.
    Kaikki alussa mainitut seuraukset voivat tapahtua sillä maksiminopeudellakin, mikä kulloinkin voimassa on.
    Kaahaamista on myös se, että ajaa nopeusrajoituksen mukaista nopeutta, välittämättä tilanteesta, esimerkiksi hitaamman ohittaminen ohituskielto-alueella tai muutoin paikassa jossa ohittaminen ei ole turvallista.

    Siis yleensä kaahaaminen tarkoittaa reilua ylinopeutta, mutta minun mielestäni myös tolkutonta ajamista.

    Mutta viisautta on sekin, että tajuaa nopeusrajoituksien tarpeellisuuden, ja sen, miksi satasen alueella tulee ajaa sataa. Koska lakien ja asetuksien noudattamista on pakko valvoa, eihän niillä muuten olisi merkitystä. Ja kun valvotaan, pakko olla jotkin rajat joiden yli ei saa mennä, nopeusrajoituksen rikkomisessakaan.

    Näitä juttuja kyllä voi pyöritellä ja näistä voi vääntää vastaväitteitä. Kannattaa silti omaksua oikea asenne, nopeusrajoituksiinkin.

    Äänestä

  • ...kansanomainen nimitys liian suurelle tilannenopeudelle. Kyseessä on siis nopeus, joka nopeusmittariin katsomatta aiheuttaa itsessään vaaratilanteen.

    Jos joudut onnettomuuteen ajaessasi 107 satasen alueella, ei onnettomuuden syyksi tule automaattisesti ylinopeus. Osatekijänä se voi kuitenkin olla ja sellaiseksi merkitä, vaikka kolarin akuutti pääsyy olisikin alle juossut hirvi, eteen poukannut toinen auto, huonot jarrut tai puhjennut rengas.

    Äänestä

  • Jep kirjoitti:

    Jos viet kaupasta olutta, olet varas. Riippumatta siitä veitkö yhden pullon vai korillisen.

    on kaupan omaisuutta, kunnes se on asiakkaan toimesta maksettu. Jos otan sen maksamatta niin se on pois myyjän kukkarosta.

    Kenen omaisuutta nopeus on? Keneltä se on pois jos tarvitsen sitä enemmän kuin joku toinen?

    Äänestä

  • Käki Ä. kirjoitti:

    ...kansanomainen nimitys liian suurelle tilannenopeudelle. Kyseessä on siis nopeus, joka nopeusmittariin katsomatta aiheuttaa itsessään vaaratilanteen.

    Jos joudut onnettomuuteen ajaessasi 107 satasen alueella, ei onnettomuuden syyksi tule automaattisesti ylinopeus. Osatekijänä se voi kuitenkin olla ja sellaiseksi merkitä, vaikka kolarin akuutti pääsyy olisikin alle juossut hirvi, eteen poukannut toinen auto, huonot jarrut tai puhjennut rengas.

    ...ylinopeus laitetaankin, mutta kun kuuntelee viranomaisia ja katselee mihin muuhun puututaan niin kuinkas käykään?

    Sitä lähinnä tuolla vuodatuksella tarkoitin, että ensimmäisenä syytetään vauhtia, vaikka asiaa hivenen tutkineena voisin väittää että suurin syy on puutteellinen ajotaito yhdistettynä surkeaan tilannetajuun. Selkeästi pelkästään nopeudesta johtuvia onnettomuuksia sattuu harvoin. Tolpat ja tutkat taas tarkkailevat ainoastaan nopeuksia.

    Ihmisille jää sellainen kuva, että rajoituksia noudattamalla onnettomuuksia ei tapahdu, ja ajoneuvon kunnosta ja omasta ajotaidosta ei välitetä.

    Äänestä

  • Jupe kirjoitti:

    ...ylinopeus laitetaankin, mutta kun kuuntelee viranomaisia ja katselee mihin muuhun puututaan niin kuinkas käykään?

    Sitä lähinnä tuolla vuodatuksella tarkoitin, että ensimmäisenä syytetään vauhtia, vaikka asiaa hivenen tutkineena voisin väittää että suurin syy on puutteellinen ajotaito yhdistettynä surkeaan tilannetajuun. Selkeästi pelkästään nopeudesta johtuvia onnettomuuksia sattuu harvoin. Tolpat ja tutkat taas tarkkailevat ainoastaan nopeuksia.

    Ihmisille jää sellainen kuva, että rajoituksia noudattamalla onnettomuuksia ei tapahdu, ja ajoneuvon kunnosta ja omasta ajotaidosta ei välitetä.

    Autojen koeajoissa tehdään väistökoe keilaradalla. Tällöin mitataan suurin nopeus, jolla auto on hallittavissa. Nopeusalue luiston alkamisen ja hallinnan menettämisen välillä on usein hyvin kapea.

    Oletetaan, että joudut väistämään tilanteessa, jossa 100 km/h on kyvyilläsi, kalustollasi ja niissä olosuhteissa suurin mahdollinen nopeus. Jos yrittää samaa 107 km/h, seurauksena on epäonnistuneen väistöyrityksen johdosta todennäköisesti onnettomuus. Tällöin kuljettajan on hyvin vaikeata perustella ylinopeuttaan mitenkään.

    Tietenkään ei voi etu- tai edes jälkikäteen tietää, mikä on suurin turvallinen nopeus. Lievien ylinopeuksien perustelijat voivat kuitenkin miettiä, mitä vaikutusta 10% ylinopeudella todellisuudessa on auton hallittavuuteen. Hyvät olosuhteet muuttuvat sekunnissa erittäin vaikeiksi, jos yllättävä tilanne sattuu kohdalle. Koska en pysty em. rajanopeutta määrittelemään, ajan itsekin joskus lievää ylinopeutta, mutta en kuitenkaan väitä, etteikö se lisäisi onnettomuusriskiä.

    Äänestä

  • Siinä se juju taitaa ollakin. Harvat mieltävät tuollaista 7 km/h ylinopeutta miksikään.

    Mutta jarrutusmatka pitenee normaaliolosuhteissakin tuolla nopeuserolla jo 8-10 metriä. Katso nyt eteesi ja miellä missä on se 8 metriä edessäsi. Onko turvallisen matkan päässä?

    Huviksesi voit myös laskea, kuinka lujaa 107-nopeudesta tilanteeseen joutunut auto ohittaa 100-nopeuden auton kun tämä on juuri ja juuri pysähtynyt ja välttänyt törmäyksen? Pysäyttäisitkö käsilläsi sen tuosta nopeudesta?

    Äänestä

  • Olli kirjoitti:

    Siinä se juju taitaa ollakin. Harvat mieltävät tuollaista 7 km/h ylinopeutta miksikään.

    Mutta jarrutusmatka pitenee normaaliolosuhteissakin tuolla nopeuserolla jo 8-10 metriä. Katso nyt eteesi ja miellä missä on se 8 metriä edessäsi. Onko turvallisen matkan päässä?

    Huviksesi voit myös laskea, kuinka lujaa 107-nopeudesta tilanteeseen joutunut auto ohittaa 100-nopeuden auton kun tämä on juuri ja juuri pysähtynyt ja välttänyt törmäyksen? Pysäyttäisitkö käsilläsi sen tuosta nopeudesta?

    Jos ajat nokkakolarin rattijuopon kanssa joka ajaa riisikupillaan 150 km/h niin kyllä mun mahdollisuudet hengissä säilymiseen on paremmat kun ajan 107 km/h kuin 99 km/h. Varsinkin kun autoni painaa hieman keskivertoautoja enemmän jolloin voin olettaa että rattijuoppo ajaa kevyemmällä autolla kuin itse ajan.

    Miksi? No mitä kovempaa toinen osapuoli ajaa niin sitä todennäköisempää on että törmäyksessä hänen vauhtinsa vain vähän hidastuu ja mun kärry lähtee takaviistoon ja vikkelään. Kummankohan kehoon on kovemmat rasitukset tuolloin? Mielummin olen siis se jonka vauhti vain hieman hidastuu kuin se jonka sisuskalut ovat ihmeissään kun keho lähteekin yhtäkkiä takaisin tulosuuntaa lähes samalla vauhdilla.

    Toki jos kaikki ajaisivat aina vain kovempaa niin kohta kaikki ajavat 250 km/h ja silloinhan ei kukaan selviä nokkakolareista, mutta tuskinpa kauaa niitä heikompitaitoisia kuskeja teillä enää oliskaan. Ja toisaalta mullehan riittää kun muut ajaa aina vähän hitaammin kuin minä.

    Provo tai ei mutta hieman ajatustakin.

    Äänestä

  • ingenjöörä kirjoitti:

    Jos ajat nokkakolarin rattijuopon kanssa joka ajaa riisikupillaan 150 km/h niin kyllä mun mahdollisuudet hengissä säilymiseen on paremmat kun ajan 107 km/h kuin 99 km/h. Varsinkin kun autoni painaa hieman keskivertoautoja enemmän jolloin voin olettaa että rattijuoppo ajaa kevyemmällä autolla kuin itse ajan.

    Miksi? No mitä kovempaa toinen osapuoli ajaa niin sitä todennäköisempää on että törmäyksessä hänen vauhtinsa vain vähän hidastuu ja mun kärry lähtee takaviistoon ja vikkelään. Kummankohan kehoon on kovemmat rasitukset tuolloin? Mielummin olen siis se jonka vauhti vain hieman hidastuu kuin se jonka sisuskalut ovat ihmeissään kun keho lähteekin yhtäkkiä takaisin tulosuuntaa lähes samalla vauhdilla.

    Toki jos kaikki ajaisivat aina vain kovempaa niin kohta kaikki ajavat 250 km/h ja silloinhan ei kukaan selviä nokkakolareista, mutta tuskinpa kauaa niitä heikompitaitoisia kuskeja teillä enää oliskaan. Ja toisaalta mullehan riittää kun muut ajaa aina vähän hitaammin kuin minä.

    Provo tai ei mutta hieman ajatustakin.

    En nyt vähään aikaan ole kerrannut fysiikkaa, lomailu on mukavampaa, mutta.. jos ajaa kelpo nokkakolarin niin eikös molempiin kohdistu yhtä suuri voima? Niin että kevyempi pirssi lähtee pakittamaan lujempaa? (ei tarvitse ilmoittaa uudestaan että ajat painavahkolla autolla, ihmisillä ärsyttävä tapa kerrata asioita) Ja jos itse posotat 250kph (tai vaikka 101kph) juoppokuskin riisikuppia päin (tai toisinpäin) niin kolarissa omakin auto saa paremman tärskyn? Korjaa jos olen väärässä...

    Äänestä

  • ehkä vielä joskus dippi kirjoitti:

    En nyt vähään aikaan ole kerrannut fysiikkaa, lomailu on mukavampaa, mutta.. jos ajaa kelpo nokkakolarin niin eikös molempiin kohdistu yhtä suuri voima? Niin että kevyempi pirssi lähtee pakittamaan lujempaa? (ei tarvitse ilmoittaa uudestaan että ajat painavahkolla autolla, ihmisillä ärsyttävä tapa kerrata asioita) Ja jos itse posotat 250kph (tai vaikka 101kph) juoppokuskin riisikuppia päin (tai toisinpäin) niin kolarissa omakin auto saa paremman tärskyn? Korjaa jos olen väärässä...

    ..mutta eikös tuo ole järkeen käypää?

    Eli kun kaksi saman painoista autoa törmäävät täysin samalla nopeudella ja samassa kulmassa toisiinsa (kohtisuoraan), niin eikös näiden vauhdin pitäisi tyssätä siihen paikkaan ja molemmat pomppaavat hieman sivulle?

    Sitten kun toinen auto painaa enemmän kuin toinen, niin sen massa saa kevyemmän auton antamaan periksi, eikö näin?

    Perusteet voivat ontua, mutta jos kukaan ei osaa perustellusti kumota näitä, niin kyllä itse luotan siihen että pienestä ylinopeudesta on kolaritilanteessa jopa hyötyä.

    Äänestä

  • ingenjöörä kirjoitti:

    ..mutta eikös tuo ole järkeen käypää?

    Eli kun kaksi saman painoista autoa törmäävät täysin samalla nopeudella ja samassa kulmassa toisiinsa (kohtisuoraan), niin eikös näiden vauhdin pitäisi tyssätä siihen paikkaan ja molemmat pomppaavat hieman sivulle?

    Sitten kun toinen auto painaa enemmän kuin toinen, niin sen massa saa kevyemmän auton antamaan periksi, eikö näin?

    Perusteet voivat ontua, mutta jos kukaan ei osaa perustellusti kumota näitä, niin kyllä itse luotan siihen että pienestä ylinopeudesta on kolaritilanteessa jopa hyötyä.

    Eikös homma mene että

    E=1/2*m*v^2

    Eli siis autojen liike-energia kasvaa nopeuden neliön suhteessa. Elikäs kyllä sillä nopeudella on huomattavasti suurempi merkitys kuin massalla. Otetaanpa esimerkiksi törmäystilanne jossa kohtaavat auto jonka massa on 1000kg ja nopeus 100km/h ja auto jonka massa on 1500kg ja nopeus 80km/h. Kevyemmällä autolla on edellä mainitussa tilanteessa suurempi liike-energia kuin painavammalla. Tosin siihen en ota kantaa kumpi noista kestää törmäystilanteen paremmin, mutta veikkaisin että painavammassa on turvallisempi olla kuin kevyemmässä. Niin arvelisin.

    Äänestä

  • ingenjöörä kirjoitti:

    ..mutta eikös tuo ole järkeen käypää?

    Eli kun kaksi saman painoista autoa törmäävät täysin samalla nopeudella ja samassa kulmassa toisiinsa (kohtisuoraan), niin eikös näiden vauhdin pitäisi tyssätä siihen paikkaan ja molemmat pomppaavat hieman sivulle?

    Sitten kun toinen auto painaa enemmän kuin toinen, niin sen massa saa kevyemmän auton antamaan periksi, eikö näin?

    Perusteet voivat ontua, mutta jos kukaan ei osaa perustellusti kumota näitä, niin kyllä itse luotan siihen että pienestä ylinopeudesta on kolaritilanteessa jopa hyötyä.

    siis olet. Jos kaksi aivan samanpainoista törmää, niin kait siinä nopeammin liikkuvassa on paremmat mahdollisuudet selviytyä hengissä?!?

    Äänestä

  • ingenjöörä kirjoitti:

    Jos ajat nokkakolarin rattijuopon kanssa joka ajaa riisikupillaan 150 km/h niin kyllä mun mahdollisuudet hengissä säilymiseen on paremmat kun ajan 107 km/h kuin 99 km/h. Varsinkin kun autoni painaa hieman keskivertoautoja enemmän jolloin voin olettaa että rattijuoppo ajaa kevyemmällä autolla kuin itse ajan.

    Miksi? No mitä kovempaa toinen osapuoli ajaa niin sitä todennäköisempää on että törmäyksessä hänen vauhtinsa vain vähän hidastuu ja mun kärry lähtee takaviistoon ja vikkelään. Kummankohan kehoon on kovemmat rasitukset tuolloin? Mielummin olen siis se jonka vauhti vain hieman hidastuu kuin se jonka sisuskalut ovat ihmeissään kun keho lähteekin yhtäkkiä takaisin tulosuuntaa lähes samalla vauhdilla.

    Toki jos kaikki ajaisivat aina vain kovempaa niin kohta kaikki ajavat 250 km/h ja silloinhan ei kukaan selviä nokkakolareista, mutta tuskinpa kauaa niitä heikompitaitoisia kuskeja teillä enää oliskaan. Ja toisaalta mullehan riittää kun muut ajaa aina vähän hitaammin kuin minä.

    Provo tai ei mutta hieman ajatustakin.

    Jos ajat nokkakolarin 99 tai 107kmh nopeudesta samanpainoista tai vaikka pienintä riisikuppia vasten joka liikkuu sen 150kmh, vaikutus kohdistuu lähinnä omaisiin; mitä suurempi nopeus sitä todennäköisemmin tarvitaan patologista tunnistusta, koska visuaalinen ei enää ole mahdollista.... Henkiinjäämiseen näiden nopeuksien erot NOKKAKOLARItilanteessa ei enää ole kuin marginaalinen vaikutus. Yksiselitteisesti kukaan ei jää henkiin. Näitä suoria nokkakolareita muuten sattuu erittäin vähän.

    Kirjoitus käsitteli vain ajoneuvojen massoja ja nähdäkseni painon lisäksi vaikuttavat jyrkästi myös fyysiset mitat, ne energiaa sitovat vyöhykkeet ts. paljonko on lytistyvää nokkaa ja sitä kautta minkälaisiksi hidastuvuudet muodostuvat.

    Paljon parjatussa "Puskuri" -ohjelmassa viime sunnuntaina törmäystilannetta (tutkimuksen yhteydessä) esitettiin ääritapauksessa, kun vastassa on n. 60cm puunrunko kiinteästi asennettuna ja törmäys tapahtui kohtisuorasti. Ensimmäinen törmäys näytettiin vaatimattomasta nopeudesta 70km/h ja silloinkin runko tunkeutui ohjaamoon läpi rintapellin (kojetaulun). Näky oli raju ja ohjelman mukaan, turvalaitteiden vaikutukset huomioitunakin mentiin "elämän ja kuoleman rajamaille"; siis vain 70kmh!.

    Seuraava esitys oli vastaavasta tilanteesta nopeudella vain 90kmh. Näky oli kuvottava ja oli täysin selvää että tuskin yksikään autossa olijoista olisi selvinnyt hengissä. Tilanne kiinteään esteeseen on toinen kuin viestiketjussa käsitellään. Ei kannata kuitenkaan laskea yhtään sen varaa että oma (½massa x nopeus x nopeus) voittaa vastapuolen vastaavan lukeman. Satasen törmäysvauhdissa yksikään auto ei enää pysy koossa....

    Äänestä

  • Juuri kirjoitti:

    Jos ajat nokkakolarin 99 tai 107kmh nopeudesta samanpainoista tai vaikka pienintä riisikuppia vasten joka liikkuu sen 150kmh, vaikutus kohdistuu lähinnä omaisiin; mitä suurempi nopeus sitä todennäköisemmin tarvitaan patologista tunnistusta, koska visuaalinen ei enää ole mahdollista.... Henkiinjäämiseen näiden nopeuksien erot NOKKAKOLARItilanteessa ei enää ole kuin marginaalinen vaikutus. Yksiselitteisesti kukaan ei jää henkiin. Näitä suoria nokkakolareita muuten sattuu erittäin vähän.

    Kirjoitus käsitteli vain ajoneuvojen massoja ja nähdäkseni painon lisäksi vaikuttavat jyrkästi myös fyysiset mitat, ne energiaa sitovat vyöhykkeet ts. paljonko on lytistyvää nokkaa ja sitä kautta minkälaisiksi hidastuvuudet muodostuvat.

    Paljon parjatussa "Puskuri" -ohjelmassa viime sunnuntaina törmäystilannetta (tutkimuksen yhteydessä) esitettiin ääritapauksessa, kun vastassa on n. 60cm puunrunko kiinteästi asennettuna ja törmäys tapahtui kohtisuorasti. Ensimmäinen törmäys näytettiin vaatimattomasta nopeudesta 70km/h ja silloinkin runko tunkeutui ohjaamoon läpi rintapellin (kojetaulun). Näky oli raju ja ohjelman mukaan, turvalaitteiden vaikutukset huomioitunakin mentiin "elämän ja kuoleman rajamaille"; siis vain 70kmh!.

    Seuraava esitys oli vastaavasta tilanteesta nopeudella vain 90kmh. Näky oli kuvottava ja oli täysin selvää että tuskin yksikään autossa olijoista olisi selvinnyt hengissä. Tilanne kiinteään esteeseen on toinen kuin viestiketjussa käsitellään. Ei kannata kuitenkaan laskea yhtään sen varaa että oma (½massa x nopeus x nopeus) voittaa vastapuolen vastaavan lukeman. Satasen törmäysvauhdissa yksikään auto ei enää pysy koossa....

    ...on aivan sama onko se nopeus 100 vai 107 km/h.

    Hyvää Uutta Vuotta!!

    Äänestä

  • ingenjöörä kirjoitti:

    Jos ajat nokkakolarin rattijuopon kanssa joka ajaa riisikupillaan 150 km/h niin kyllä mun mahdollisuudet hengissä säilymiseen on paremmat kun ajan 107 km/h kuin 99 km/h. Varsinkin kun autoni painaa hieman keskivertoautoja enemmän jolloin voin olettaa että rattijuoppo ajaa kevyemmällä autolla kuin itse ajan.

    Miksi? No mitä kovempaa toinen osapuoli ajaa niin sitä todennäköisempää on että törmäyksessä hänen vauhtinsa vain vähän hidastuu ja mun kärry lähtee takaviistoon ja vikkelään. Kummankohan kehoon on kovemmat rasitukset tuolloin? Mielummin olen siis se jonka vauhti vain hieman hidastuu kuin se jonka sisuskalut ovat ihmeissään kun keho lähteekin yhtäkkiä takaisin tulosuuntaa lähes samalla vauhdilla.

    Toki jos kaikki ajaisivat aina vain kovempaa niin kohta kaikki ajavat 250 km/h ja silloinhan ei kukaan selviä nokkakolareista, mutta tuskinpa kauaa niitä heikompitaitoisia kuskeja teillä enää oliskaan. Ja toisaalta mullehan riittää kun muut ajaa aina vähän hitaammin kuin minä.

    Provo tai ei mutta hieman ajatustakin.

    Vaikka voi ollakin, että autosi nopeus vain "hieman hidastuu" törmäyksessä, se ei yksin ratkaise lopputulosta. Nimittäin elintila kutistuu, mitä voimakkaammin (=enemmän energiaa nollattavaksi) törmää.

    Ja entäpäs jos se johon törmäät onkin hirvi, tien laitaan jätetty perävaunu, valotolppa, tms? Entäpä mahdollisuus välttää törmäys kokonaan ajamalla itse hieman hitaammin?

    Äänestä

  • Jupe kirjoitti:

    ...on aivan sama onko se nopeus 100 vai 107 km/h.

    Hyvää Uutta Vuotta!!

    ...että tulkitset kuin eräs tunnettu ja kritisoitu hahmo erästä erittäin tunnetua ja vanhaa painojulkaisua...

    Jos ajatellaan selviytymistä suorassa nokkakolarissa puhutuissa nopeuksissa niin 107 ero 100kmh on ymmärtääkseni varsin marginaalinen. Mutta kuten todettiin, näitä suoria törmäyksiä tapahtuu kuitenkin suhteellisen vähän. Lähes kaikissa muissa tilanteissa pienempi nopeus auttaa SELVIYTYMÄÄN siitä törmäyksestä puuhun, siltarumpuun tai toiseen ajoneuvoonkin. Ja silloin nokkakolarissakin ennuste paranee...

    Ja eikun Hyvää Uutta Vuotta !

    Äänestä

  • Olli kirjoitti:

    Siinä se juju taitaa ollakin. Harvat mieltävät tuollaista 7 km/h ylinopeutta miksikään.

    Mutta jarrutusmatka pitenee normaaliolosuhteissakin tuolla nopeuserolla jo 8-10 metriä. Katso nyt eteesi ja miellä missä on se 8 metriä edessäsi. Onko turvallisen matkan päässä?

    Huviksesi voit myös laskea, kuinka lujaa 107-nopeudesta tilanteeseen joutunut auto ohittaa 100-nopeuden auton kun tämä on juuri ja juuri pysähtynyt ja välttänyt törmäyksen? Pysäyttäisitkö käsilläsi sen tuosta nopeudesta?

    "Huviksesi voit myös laskea, kuinka lujaa 107-nopeudesta tilanteeseen joutunut auto ohittaa 100-nopeuden auton kun tämä on juuri ja juuri pysähtynyt ja välttänyt törmäyksen? Pysäyttäisitkö käsilläsi sen tuosta nopeudesta?"

    Eli tuon hieman lujempaa ajaneen (törmäys)nopeus olisi vielä hieman alle 80 km/h, kun hieman hitaammin ajava ehtisi juuri ja juuri pysähtymään ja välttämään törmäyksen.

    Eipä taida kukaan käsin ottaa vastaan tuota "7 km/h:n" eroa.

    Äänestä

Itse ohitan joskus edellä ajavan pumppukaasuttelijan, joka siis ei aja tasaista nopeutta. Helvetin ärsyttävää ajaa jonkun takana, jonka nopeus heijaa 15 km/h välillä, joskus jopa laajemmallakin vaihteluvälillä. Ja se pumppukaasuttelu siis tapahtuu nopeusrajoituksen ollessa koko ajan sama.

Ohituksen jälkeen en jää eteen nyyhkimään, vaan otan ihan kunnon pesäeron ja jatkan sitten omaa vauhtiani. Siinä kyllä ylinopeus tulee kyseeseen, mutta onko kyseessä jokin hirvittävän vaarallinen teko. Omasta mielestäni ei ole.

Äänestä
  • Tästä asiasta olen samaa mieltä. On suhteellisen ärsyttävää räplätä jatkuvasti vakionopeussäädintä kun edellä ajavan vauhti seilaa satasen ja kasikympin väliä. Siksi menen yleensä heistä ohi ja otan hieman eroa heihin. Mutta monesti käy myös siten, että ohituksen jälkeen, yllätys yllätys, ohitettava jääkin roikkumaan siihen taakse. On se kumma, että tarvitaan joku näyttämään mallia, miten ajetaan tasaista nopeutta maantiellä!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


autoilailija kirjoitti:

Aina puhutaan kiireestä ja sitten siihen liittyen, että kiireet voi loppua siten, että ei ole enää ikinä kiire mihinkään, siis onnettomuuteen ja kuolemaan, lopulliseen matkaan.

Todellisuudessahan kuitenkaan ei ole kiireestä kysymys. Halutaan vaan ajaa lujaa, nautinnon vuoksi. Itsekin hyvin tiedän kuinka "nautinnollisempaa" on ajaa hieman lujempaa kuin körötellä.
Liikenne ei ole kuitenkaan mikään nautintojen paikka, ei sen pitäisi olla myöskään kärsimysten paikka.
Juuri tämän vuoksi itse en nykyisin aja ylinopeuksia, ehkä joskus huomaamatta hieman, mutta en tarkoituksella.
Vaikka en nyt vielä kovin vanha olekaan, senverran varttunut kuitenkin, että tiedän oman viisauden liikenteeseen lisääntyneen ajan myötä.
Viisautta on ajaa liikenteessä ennenkaikkea olosuhteet huomioiden, mutta ei silti hyvissäkään olosuhteissa kaahaten.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu