Ei se aina ole niin helppoa lähteä 10-kohtainen ohjelappu kädessä seuraa hakemaan. Jenkkitutkimus sanoo, että ujous on biologinen poikkeavuus aivoissa. Eli ujoksi synnytään.
Siitä on kyllä mahdollista päästä eroon, mutta helppoa se ei ole. Eikä yksin jaksa edes yrittää.
Siitä on kyllä mahdollista päästä eroon, mutta helppoa se ei ole. Eikä yksin jaksa edes yrittää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis ujoushan on luonteenpiirre siinä missä vilkkauskin. Jos on luonteeltaan ujo niin sitten on ujo, mitä väliä? Miksi kaikkien pitäisi olla puheliaita? Eikä ujouteen pelkkä biologisuus vaikuta vaan kasvatus ja ympäristö. Jos on tosi puheliaat vanhemmat niin harvemmin tulee ujoa.
Ujous tietty vähän vaikeuttaa seuranetsimistä, mutta ujoille esim. netti ja muut seuranhakupalstat ihan hyvä keino. Alkoholi myös jossain määrin, mutta jos on tosi ujo niin ei edes perskännit auta ja muutenkaan ei kannata yrittää tutustua uusiin ihmisiin hirveässä humalassa.
Ja jos haluaa muuttaa luonnetta, niin kyllä se onnistuu. Ujoutta saa kyllä vähennettyä jos vaan on motivaatiota, sinnikkyyttä, pitkäjäntäisyyttä jne. Eli se käy askel askeleelta eikä nopeasti.
Mun mielestä kyllä ujot saa olla ujoja ja vilkkaat vilkkaita ja väliinkin mahtuu vaikka minkälaista.
>"Ujous tietty vähän vaikeuttaa seuranetsimistä"
Sitä on kahdenlaista ujoutta.
On pientä ja sievää tekoujoutta. Joka ei siis ole ujoutta ollenkaan, vaan paremminkin jonkinlaista vaatimattomuutta ja itsevarmuuden puutetta. Tämä on juuri sitä "ujoutta", josta esim. joku iskelmälaulaja tai näyttelijä voi väittää kärsivänsä. Ja tämä "ujous" myös vähän vaikeuttaa seuranetsimistä.
Ja sitten on oikeaa ujoutta. Sellaista ujoutta, joka ei vain vähän vaikeuta seuranetsimistä, vaan tekee sen lähes mahdottomaksi. Ujoutta joka pakottaa ihmisen rutiinien orjaksi, kun mitään uutta ei uskalla koskaan kokeilla.
Olen aina ollut ujo, enkä sitä mitenkään peittele, ja kyllä naiset tykkäävät!
Ujous on eri asia kuin arkuus, tai ainakaan en ole niin arka kuin ujo. Ujous on enemmänkin herkkyyttä. Ujo ihminen osaa tulla juttelemaan ilman suunnatonta egoa, pienenä ihmisenä toiselle, eikä astu niin helposti varpaille, tai jos astuu, korjaa tilanteen:)
Ujous ja huumorintaju on lyömätön yhdistelmä. Vähän vain rohkeutta peliin!
...ujouteen vaikuttamassa vanhempien malli. Jos kasvaa ujojen ja sulkeutuneiden vanhempien lapsena, voi olla aika mahdotonta olla teininä ulospäin suuntautunut, sosiaalinen ja puhelias. Itse olen mainitsemistani lähtökohdista, mutta nyt kolmekymppisenä olen jo aika tavalla muuttunut. Tietoisesti olen itsestäni koulinut ihmisen, joka ei enää mumise ja punastele. Uusia ystäviäkin on alkanut ilmestyä ja ammattinani on nykyään konsulentti! Empä olisi itsestäni 15 vuotta sitten uskonut. Toivon kaikesta sydämestäni muille ujoudesta kärsiville voimia ja rohkeutta.