puran ahdinkoani.Tuntuu että tulen hulluksi miettimisieni kanssa.Kuinka raskas taakka on kantaa mustasukaisuutta!Toiselle,ja varsinkin itselle.Miten ajatukset saisi pois päästä!?Avopuoliso kulkee paljon yksin bareissa.Tiedän että jotakin säpinääkin on ollut,mutta en tiedä millä tasolla.Ja siinä syy.Mietin koko ajan vain kaipaileeko mies sitä toista,sopiiko treffejä,soittaako,viestitteleekö,ketä hän RAKASTAA!Kamalaa on jos epäilee koko ajan turhaa...Olen puhunut asiasta monesti,mutta hän vaikenee täysin.Ja siitäkös suutun lisää.Yhteistä taivalta takana pian 15v,ja lapsi tai avioliitto kyselyni kuitataan"katsotaan muutaman vuoden jälkeen".kannattaako odotella vai tuleeko jatkoa ikinä tähän juttuun?kertokaa jos on saman laisia kokemuksia.En osaa nauttia hyvistä hetkistä,koska asia on saanut kaiken huomioni.
epäilyjä
mansikka
2591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vastata mitään muuta kuin että järjestä itsellesi oma elämä. Harrasta, tapaa ystäviä ja pidä hauskaa! Näin saat pientä objektiivisuutta suhteeseesi ja ennenkaikkea itsevarmuutta. Se on paras lääke mustasukkaisuuteen.
Sanoit yhteistä taivalta olevan takana jo 15v...?? Jos näin on, niin tuskin tuo meininki muuksi muuttuu. Selvästi haluatte ja tarvitsette elämältä ja toisiltanne eri asioita.
Hanki oma elämä - siis KOKONAAN. Älä jää suhteeseen, joka ei anna sinulle sitä elämältä, jota haluat. Ole mieluummina vaikka yksin. Huonoon ja epätyydyttävään suhteeseen jääminen katkeroittaa enemmän.
Surullista.