Nimimerkki Apua! kirjoitti tuossa jokunen keskustelu taakse päin, että hänen miehensä pitää häntä selibaatissa.
Meillä se on toisin päin. No selibaatti on ehkä turhan voimakas sana käyttää. Olen sekstaillut avopuolisoni kanssa viimeksi 6-7 kuukautta sitten, en itseasiassa edes muista kuinka kauan siitä on!! Ei siinä mitään, toisaalta en seksiä kaipaakaan, ainakaan hänen kanssaan, ainakaan toistaiseksi. Ihan hyvää seksiähän häneltä sai, ja ainahan hyvää seksiä kaipaa, mutta...
Hän on luonteeltaan varmaan se perussuomalaisen miehen vieläkin perusteellisempi versio. Ei siis puhu ei pussaa. Suhteemme alussa seksielämämme oli aktiivista ja virkeää, mutta jossain vaiheessa minua rupesi ihmetyttämään ja vaivaamaan se, että hän ei puhu ollenkaan tunteistaan, eikä varsinkaan näytä niitä. Kaikkein loukkaavinta on se että hän ei annan minunkaan näyttää omia tunteitani, ei puhumalla eikä koskettamalla. Jos hän minuun yön pimeimpänä hetkenä sattuu koskettamaan, niin se tarkoittaa vain sitä että hän haluaa seksiä, mutta nykyisin siitäkään ei tule enää mitään. Minuun on tarttunut sama kylmyys ja tunteettomuus kuin hänessä on. Haluan ja janoan kosketusta, hellyyttä ja hyvänä pitoa, mutta jostain syystä tuntuu että hänen kosketuksensa saa ihoni kananlihalle!!! Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?
Olen kyllä yrittänyt keskustella hänen kanssaan aisiasta useaan otteeseen, mutta joko hän suuttuu heti keskustelun alussa tai aloittaa vaan mykkäkoulun eikä vastaa minulle mitään. Ihan ensimmäisenä en eroa haluaisi ajatella, sillä suhteemme on kuitenkin kestänyt jo useamman vuoden. Pahakaan hänen luonaan ei ole olla, jos otetaan huomioon kaikki muuta kuin nuo tunnepuolen hommat. Toista naistakaan hänellä ei ole siitä olen 110%:sen varma.
Onko kokemuksia, vihjeitä, neuvoja?!??!?
Meillä se on toisin päin. No selibaatti on ehkä turhan voimakas sana käyttää. Olen sekstaillut avopuolisoni kanssa viimeksi 6-7 kuukautta sitten, en itseasiassa edes muista kuinka kauan siitä on!! Ei siinä mitään, toisaalta en seksiä kaipaakaan, ainakaan hänen kanssaan, ainakaan toistaiseksi. Ihan hyvää seksiähän häneltä sai, ja ainahan hyvää seksiä kaipaa, mutta...
Hän on luonteeltaan varmaan se perussuomalaisen miehen vieläkin perusteellisempi versio. Ei siis puhu ei pussaa. Suhteemme alussa seksielämämme oli aktiivista ja virkeää, mutta jossain vaiheessa minua rupesi ihmetyttämään ja vaivaamaan se, että hän ei puhu ollenkaan tunteistaan, eikä varsinkaan näytä niitä. Kaikkein loukkaavinta on se että hän ei annan minunkaan näyttää omia tunteitani, ei puhumalla eikä koskettamalla. Jos hän minuun yön pimeimpänä hetkenä sattuu koskettamaan, niin se tarkoittaa vain sitä että hän haluaa seksiä, mutta nykyisin siitäkään ei tule enää mitään. Minuun on tarttunut sama kylmyys ja tunteettomuus kuin hänessä on. Haluan ja janoan kosketusta, hellyyttä ja hyvänä pitoa, mutta jostain syystä tuntuu että hänen kosketuksensa saa ihoni kananlihalle!!! Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?
Olen kyllä yrittänyt keskustella hänen kanssaan aisiasta useaan otteeseen, mutta joko hän suuttuu heti keskustelun alussa tai aloittaa vaan mykkäkoulun eikä vastaa minulle mitään. Ihan ensimmäisenä en eroa haluaisi ajatella, sillä suhteemme on kuitenkin kestänyt jo useamman vuoden. Pahakaan hänen luonaan ei ole olla, jos otetaan huomioon kaikki muuta kuin nuo tunnepuolen hommat. Toista naistakaan hänellä ei ole siitä olen 110%:sen varma.
Onko kokemuksia, vihjeitä, neuvoja?!??!?
Vastaukset 26
Vanhimmat
terve!minusta tuntuisi oudolta jos en puhuisi ja pussaisi!!!olen kyllä sinkkumies mut ei yksikään suhde ole loppunut hellyyden puutteeseen!!tuttustuin kesällä yhteen naiseen joka oli naimisissa ja kertoi hellyyden puuttuvan kokonaan ja edellisestä rakastelusta yli kuusi vuotta!!!!joten miettikää ja puhukaa asiat selväksi ja hellikää toisianne
...minustakin, outoa!!
Mutta siinäpä se pointti onkin, että kun ei puhuta!! Minun yksinpuheluistani ei paljoa apua ainakaan tähän mennessä ole ollut... :(
Ja hellisinkin miestäni jos hän sen sallisi. Jos esim. ohikulkiessani vaikka nipistän häntä takapuolesta, niin hän oikein sävähtää kosketuksestani kauemmas, ihan kuin olisin joku spitaalinen!!!
Kuutta vuotta en kyllä aio odottaa, niin kuin ystäväsi on tehnyt. Hänellä on varmaan ollu todella hyvä syy tai tähtitieteellisen pitkä pinna pysyä epätyydyttävässä suhteessa noin kauan.
kyllä se näkyi siitä naisesta ettei sitä hellitty ym.nainen nähtävästi lakaa hoitamasta itseään jos on miehelle ns ilmaa ja kait niin voi miehellekin käydä jos ei saa huomiota!on kyllä tosiaan monta kertaa että mies osoittaa rakkautta esineillä ja muutenkin arkipäivän asioilla!!se on hankalaa jos täytyy yksin puhua siihen meneee tosiaan mielenkiinto koko juttuun.koeta sellaista aihetta mikä on teidän suhteen alku aikoina jäänyt miehesi mieleen jos se siitä rupeaisi juttu luistamaan
Kun saisikin edes vähän huomiota, vaikka edes niillä esineillä ja arkipäivän asioilla. Hän ei ole koskaan muistanut syntymäpäivääni saatikka sitten ostanut syntymäpäivä- tai joululahjaa. Eihän se tietty enää aikuisiälle kuulukkaan, mutta kun minä olen hänen syntymäpäivänsä ja joulunsa muistanut, niin kyllä se kuitenkin sattuu.
Mutta täytyy vielä koettaa tuota keskustelemista ja löytää ensin joku "yhteinen" aihe, jolla hänet saisikin sitten ikään kuin huijattua puhumaan...
Toiset naiset käsittää miehen "seksin tarpeen" väärin ja mua ärsyttää se. Monet miehet ovat suoraan sanoneet, että heille rakasteleminen on osa sitä, että rakastetaan. Rakastelemalla osoitetaan rakkautta. ( Toki monilla muillakin tavoilla. ) Näin tunnen minäkin ( nainen ).
Tottakai paijailu ja halailu ja pussailu ja muukin hellyys kuuluu asiaan. Mutta miehelle voi olla myös herkkä asia se, että tulee torjutuksi - kun jos nainen käsittää väärin ja luulee, että "mies haluaa vain seksiä"...ja miehelle kun se seksi voi olla se keino näyttää ja osoittaa kiintymystään ja haluaan naiseen. Jos sekin torjutaan, niin ihminen jonka on vaikea puhua ja jutella asioista ei tee sitten mitään - ei puhu eikä pussaa.
...mutta tässä suhteessa jokainen hänen kosketuksensa on aina johtanut vain siihen seksiin. Ei siinä mitään, kuten kirjoitinkin hyvää seksiä häneltä saa, mutta ehkä se vika sitten onkin minussa!??!
Ilmeisesti minulla ei ole oikeutta vaatia itselleni halauksia ja kadestä pitämisiä päivän valossa ja pyytämättä, ilman että sen seurauksena joutuisin harrastamaan seksiä. Totta varmaan sekin, että hän rakastelulla osoittaa sen kuinka paljon hän minua rakastaa ja haluaa, mutta saako sen tunteen näyttää vain silloin kun häntä haluttaa??
Mutta kiitos, selvästikkin tässä on nyt itsetutkiskelun ja peiliin katsomisen paikka. Ei kyllä ihan ensimmäisenä tämä vaihtoehtotullut mieleen... Osaisitko vielä kertoa mitähän tässä tulisi tehdä, jos en peilistä vastausta löydä. Tyydyn tilanteeseen ja yritän vaan oppia ymmärtämään miestäni ja hänen "seksin tarvettaan" oikein?
ai että kuulostaa tutulta..mun mies samanlainen..välillä tosiaan tulee tunne että en voi edes koskea hänen kättään ilman että olen valmis sänkyyn..ollaan yritetty puhua asiasta ja se on sitä rakkautta yms..ja hän on myös aika seksuaalinen ihminen..minä kyllä pidän seksistä mutta kyllä sitä hellyyttäkin kaipaa!!
jumalauta toi ainakaan mene muhun!!!! Sillä miehellä on aivan selvästi estoja!!! On se kumma että vieläkin meidän naisten pitää ymmärtää!!!! Me eletään vuotta 2004 ja ollaan sivistyneitä ja surfaillaan netillä ja tiedetään kaikesta, mut tommosta elämän perusasiaa ei vielä olla opittu - suhteemme toisiin ihmisiin ja vielä omiin rakkaisiin. Miksi me naiset "ymmärretän" niin paljon? Ja mehän ollan yhtenä osapuolena kasvattamassa poikia miehiksi!!!!!
...edelleen sama tilanne, vai löytyikö jostain "lääke"? Jos tilanne on edelleen sama, niin mitä olet ajatellut tehdä?
Onko miehesi puhuvaa-lajia, vai mikä oli kikka, millä sait hänet puhumaan?
Hirveä tentti tästä tuli, mutta kaikki apu on nyt tervetullutta!!
..kirjoitinkin tuon edellisen vähän provosointi mielessä, kun itseänikin rupesi vähän tökkimään ajatus siitä, että me naiset emme vaan ymmärrä miesten "seksin tarvetta"!!!! Kyllä kai sen ymmärryksen parisuhteessa tulisi ollamolemmin puolista??
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että me naiset "ymmärrämme" aina niin paljon, liian paljon. Toisaalta monta kertaa me ollan ainoita jotka ymmärtää. Niin kuin omassa suhteessanikin, minä ymmärrän että tähän kaivattaisiin jotain muutakin, mutta mieheni ei edes siitä 6 kk:den seksittömästä elämästä ymmärrä, että tässä on nyt jotain vikaa.
Mitenhän niitä estoja saisi purettua? Ei niistä suhteen alkuaikoina ollut tietoakaan!!!
Hei, tulipa mieleeni, että ota kirjastosta lainaan kirja nimeltä Mars ja Venus vuoteessa (tai jotain sinne päin se oli). On jo aikaa kun sen luin, mutta siinä oli juuri tuosta, kuinka miehelle seksi on yhtä kuin rakkaus. Aluksi kun kirjaa luin, olin vähän ärsyyntynyt, ja ajattelin, että joo joo, tässä vaan taas yksi kirja, jossa korostetaan sitä,että naisen tulee miehellensä seksiä olla aina valmis antamaan. Mutta sitten kun luki pitemmälle, alkoi moni asia tuntua ihan järkeenkäyvältä.
En tällä ota yhtään kantaa tuohon tilanteeseesi, tuli vain mieleeni. Itse olen avioliitossani joutunut nimittäin noita seksiasioita pohdiskelemaan. Meillä niin päin, etten ole miestäni halunnut enää vuosiin, ja on joutunut pohtimaan kaikenlaista.
On nimeltään "hormonien sota", kirjoittajien nimeä en nyt muista..
Loistavasti huumorillakin kerrottu miehen ja naisen biologisesta erilaisuudesta, elikä miten me synnynnäisesti ajatellaan eri tavalla seksistä ja parisuhteesta.
Tämä kirja tavallaan "pelasti" meidän suhteemme, jossa mies oli aina innokas ja minä taas halusin luopua seksistä kokonaan!
On helpottavaa kun saa tietää olevansa sittenkin "normaali" ja monet ongelmamme ovatkin vain biologisia oikkuja, joita voimme hallita kunhan ymmärrämme ne!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että me naiset "ymmärrämme" aina niin paljon, liian paljon. Toisaalta monta kertaa me ollan ainoita jotka ymmärtää. "
Te ette ymmärrä kuin toisia naisia.
perusteluja kitoos...?
juu aika juntura ukkeli on..=)otin kyllä puheeksi useamman kerran asian ja otti itteensäkin..ei ole sitä puhuvaa tyyppiä tosiaan..mutta huomaan että hän on yrittänyt muuttua ,mutta kyllä se silti aika usein tätä samaa vieläkin on jos menen lähelle ja kaipaan läheisyyttä pelkästään niin seksi on eittämättä edessä..jotain se selitti aikoinaan että kun se rakastaa mua niin paljon niin siksi asiat menee aina tähän..mutta mun mielestä pitää asioiden mennä joskus niinkin kuin itse toivon..
olen kai yrittänyt vähän hyväksyä mieheni näkökulmaa ja samassa toppuutella häntä..mutta helppo juttu ei kyl oo..eli samas jamas ollaan vieläkin=)
uskon et se puhuminen on se mikä auttaa..vaikka junttimiesten kanssa se on se vaikeaa saada aikaiseksi!!
...noita ihan kirjastosta!
No jos ei saa, niin täytyy marssia kirjakauppaan. Pieni hinta se kirjan hinta kuitenkin on, jos siitä apua saa!!! Onko se sellainen, että sitä voisi yrittä luettaa hänelläkin??
Kiitos!!
...tämä nyt sitten "ymmärtää" niin, toimivan ja ymmärretyn parisuhteen nainen saa aikaan vain naisen kanssa??
Ja jos suhteessa mies ei puhu halaistua sanaa, vaikka kuinka yrittäisi saada hänet kertomaan mikä on, niin sekö johtuu vaan siitä että nainen ei ymmärrä miestä?!?!? Halooo??!?!
Hvä että esitit oman näkökantasi asiaista, mutta perusteluja kaipaan minäkin...
Ainakin tuo mars ja venus oli meidän kirjastossa. Täytyypä etsiä itse tuota hormonien sotaa. Kivaa saada lukuvinkkejä!
Olipa tuttua tekstiä. Minä olin hyvin samanlaisessa suhteessa kolme vuotta. Alku näytti ihan hyvältä, mutta ajan myötä myös minun halaukset ja aloitteenteot vähenivät. Uskoin pitkään, että kyllä se siitä kunhan opimme kunnolla tuntemaan toisemme, mutta ei se siitä muuttunut. Tulin toteamaan taas kerran ettei ihmisluonnetta muuta mikään. Erosimme viime syksynä, minä löysin uuden kumppanin vähän kuin lennossa, heti. Nykyinen mieheni on täysin vastakohta. Hän on jopa auttanut minua ymmärtämään niitä aiemmin ongelmana olleita juttuja. Tuntuu tosi hyvältä, voin taas halata ja suudella vapautuneesti. Nukumme yöt sylikkäin, leffassa pidämme toisiamme kädestä, ja tärkeintä minusta, keskustelemme ja keskustelemme. Turhaan aiemmin pitkitin eroa yksinjäämisen pelossa. Sulle toivon voimaa mitä ikinä päätätkin.
Kiitos viestistä, ehkä minäkin sitten uskallan viimein jättää mieheni. Muuten olemme ihan onnellisia, mutta sitä hellyyttä ei häneltä irtoa. Koskettaa vain kun haluaa seksiä, ja minä kun toivoisin, että halaisi usein ohi mennessään, pitäisi hyvänä niin kuin minäkin pidin häntä (enää en halua, tunteet kai kuolee kun ei tule vastakaikua). Hellyydenkipeä ihminen kuihtuu tällaisessa tilanteessa...
en nyt usko että kannattaa jättää ketään jos haleja ei tipu mutta asiasta pitää pystyä puhumaan..mies ei kyllä välttämättä osaa muuttua eikä sinänsä ketään muuttaa saisikaan mutta se että hän edes yrittäisi olla hellempi sinua kohtaan olisi hyvä!!jos vaikka harjoittelisitte yhdessä silleen kunhan ensin ootte jutskaillu vaiks et olisitte lähekkäin ja mieskin joutisi olemaan eikä heti olisi jorma vauhdissa =)..tsemit teille!!
Olen kyllä puhunut asiasta monta kertaa, mutta joko hän ei viitsi muuttaa käytöstään, tai ei yksinkertaisesti välitä, vaikka tämä on minulle erittäin tärkeä asia. En voi lopun elämääni kituuttaa ilman hellyyttä, vaikka häntä rakastankin.
... ja tuloksetta :(
Yleensä siinä käy niin, että ennen kuin keskustelu alkaakaan niin hän suuttuu ja sitten alkaa mökötys ja sitten on ihan turha yrittää saada hänestä mitään irti. Musta tuntuu välillä, että eläisin mieluummin ilman sitä seksiä, kuin ilman sitä läheisyyttä ja hellyyttä. Minä olen myös miettinyt todella vakavasti, sitä että jätän hänet. Mutta se on niin hirmusen vaikeeta kuitenkin!! En vieläkään tiedä, mitä tekisin!!!
Oletko ajatellut, ettet vain syyllistä miestäsi
heti keskustelun alkaessa. Se on varma tapa
saada mies mykäksi. Tuttua tohinaa.
olen aina aloittanut niin, että kerron tunteistani ja ajatuksistani. Puhun ihan asiallisesti rauhallisella äänellä. Olen myös sanonut tietäväni että tämä varmaan johtuu minusta ja jostain mitä tietämättäni teen, mutta ei auta! Hän vaan sanoo, että sitten täytyy vilkaista peiliin jos siltä tuntuu, mutta jos en itse huomaa mitä teen koko ajan väärin, mistä sitä voi ikinä tietääkaan ellei toinen korjaa ja sano. Hänen mielestästään se ei kuulu hänen sanoa.... Hän ei kykene minkäänlaiseen keskusteluun aiheesta. Koko ajan hän väittää että se johtuu työstressistä, mutta ei kenelläkään voi olla montaa vuotta samaa stressiä päällä. Ja kuvittelisin että hänen stressinsä vähän helpottaisi, jos hän siitä vaikka minulle puhuisi, mutta ei, ei yhtään mitään.
Kyllä kuulettaa siltä, että mies on seksin puutteessa
mennyt aivan tilttiin.
Koetappa tyrkyttää hänelle, niin luulenpa puheenkin senjälkeen luistavan.
Nähty on!