Terve,
Rupesi tässä kiinnostamaan, että mitä syitä avioeroon löytyy. Jos sinulla on joku omakohtainen kokemus/syy, niin kerro. Jos eron syynä on uskottomuus tai "rakkauden loppuminen", niin niitä ei kannata mainita, koska ne ovat niin yleisiä. Mitä muita syitä siis löytyy?
Rupesi tässä kiinnostamaan, että mitä syitä avioeroon löytyy. Jos sinulla on joku omakohtainen kokemus/syy, niin kerro. Jos eron syynä on uskottomuus tai "rakkauden loppuminen", niin niitä ei kannata mainita, koska ne ovat niin yleisiä. Mitä muita syitä siis löytyy?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mikä vika tavallisissa syissä on? No, erikoisempaa: kyllästyin, kun mieheni nenä oli poskella.
Ei niissä "tavallisissa" syissä mitään vikaa ole. Ne ovat varmasti totisinta totta niille, joiden kohdalle se osuu. Jos eron syy on se, että nenä on poskella, niin se on muu syy, juuri sellainen joita kysyin.
Mieheni yritys teki konkurssin ja elintasomme romahti.
Vedessä on kaloja niin paljon, etten moista viitsinyt katsella.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pitää menot sopeuttaa vähentyneisiin tuloihin. Yksi tärkeimmistä menovähennyskohteista on maksulliset naiset.
niin yksinkertainen että kyllästyin elättämään miesni,joka ei päivääkään ollut töissä avioliiton aikana ja sain maksaa hänen opiskelulainansakin.Viimeinen pisara oli kun putosi vielä kelan rahalta siihen korvaukseen missä laskettiin mun tulot.ja kunnalla lh tulot eivät ole päätähuimaavat.
Rehellisesti taloudellisista syistä ja siihen että kävi vieraissa-enkä enää rakastanu mokomaa p*****ista
heh.. just tuota samaa ajattelin, jos ei ollut ykkösluokan provo, olis edes pitänyt suunsa kiinni..
on se, että mieheni ei osaa olla perheenisä. Kulkee ja elää kuin poikamies, minä vedän itse tätä arkea lasten kanssa, huolehdin lainat, laskut, siis kaiken. Ja mies sen kun hummaa. Tälläkin hetkellä on eilisellä ryyppyreissulla, ei mitään tietoa missäpäin menee ja kenen kainalossa mahtaa maata.... Enkä perään soita. Kohta saa elää ja olla niin kuin haluaa. Minun tunteeni kuolivat vuosia sitten ja haluan elää loppuelämäni ilman häntä. Lapsethan olen kasvattanut yksin jo tähän mennessäkin!!
Erosin, koska mies joi kaikki rahansa. Vuokra, kaikki laskut, ruuat, kaikki jäi minun huolekseni. Mitään ei voinut suunnitella, kun ikinä ei tiennyt milloin ja missä kunnossa herra suvaitsee kotiin saapua.
Jos viina ei olisi miestä pilannut, emme olisi luultavasti koskaan eronneet. Mies oli täydellinen "sukulaissieluni" ja tultiin juttuun erittäin hyvin.
mies
Ensin petti, sai anteeksi, mutta luottamus meni. Ei kunnioittanut tarpeeksi minua senkään jälkeen, vaan kävi ravintoloissa ja epäilin vieraisiin. Käytti alkoholia joka viikonloppu, ei tehnyt kanssani mitään. Kaikki mielenkiinto oli työssä, työmatkoissa ja niihin liittyvissä huveissa, maailmalla, muissa ihmisissä. Kotona täysi "tussukka", ei mitään mielenkiintoa, ei seksiä, ei puhunu..huh
päästi itsensä niin repsahtamaan, että häpesin (lapset myös) kulke sen kanssa. Kiloja lisää 40 ja itsestään jätti huolehtimatta, haisi ja oli likainen. Kuka sellaista katselee ....??
eka liitosta miehen väkivaltaisuuden takia. Seksuaaliset mieltymyksetkin olivat niin kaukana kuin itä lännestä. Nuoruuden erehdys...
Toinen liitto oli elämäni miehen kanssa. Erosin, koska hän ryyppäsi vuokrarahat, käytti henkistä väkivaltaa, valvotti öisin (örisi humalassa)...
eli elämästä tuli helvetti. Otin lapseni ja lähdin muuan päivä sillä välin kun hän oli duunissa. Entisestä pois juna vei...
Toivon, että nykyisestäni ei tarvitse milloinkaan erota.
...kotvasen aikaa, niin eiköhän syitä ala löytyä!
Koska kaikissa liitoissa on yhteinen tekijä, sama nainen.
Siis nimittäin lapsen.
Vanhempi lapsi oli jo vakavasti sairas, nuorempi "sairastui" (vain ruoka-aine allergian oireita), mies ei enää jaksanut vaan lähti toisiin maisemiin.
Erosin aviomiehestäni koska suhteemme oli hiipunut ja kuivunut kasaan seksin puuttumisen myötä. En pystynyt enää näkemään miestäni miehenä vaan hän oli minulle neutri.
Ikävää, hän oli muuten oikein mukava ja luotettava mies mutta ilman seksiä en halunnut elää.
se oli syynä...huono seksi.
Nyt siis erotaan, olisi pitänyt tehdä se jo tuhat
vuotta sitten.
Mies on kultainen ja ihana, mutta kun ei toiveet
satu kohdalleen.
Aloitan siis oman elämän, itsenäistyn, pelleily
tässä iässä ei tunnu onnistuvan, joten syynä
kyllästyminen toisen naamaan ja haluttomuus
yhdessä rakentaa enää uutta!
ettet voinut ottaa sitten eroa syyllisestä eli itsestäsi.
Mieheni jäi kiinni uskottomuudesta, joka oli
ns. viimeinen pisara ratkaisussa. Olisinkin
voinut muussa tilanteessa erota itsestäni,
tosin näissä tilanteissa ei ole yleensä yhtä
syyllistä...
Rasittaa vain nämä, joiden mielestä seksiongelmat on toisen syy. Seksi on aina kahden ihmisen yhteispelistä kiinni (paitsi masturbointi ja ryhmäseksi).
Ja se, että mielestäni lähes 30 v liittoon on
sisältynyt niin paljon ylä- ja alamäkeä, että
jossain vaiheessa molemmat jo uskovat, että ilman
valtavia muutoksia molemmissa osapuolissa suhde
ei voi enää jatkua, näin se vaan on! Miten paljon
on itse valmis panostamaan suhteeseen ja muuttamaan perusluonnettaan tai tapojaan....
Vaikka kuinka puhuisi ja lupaisi muuttua. Hetken aikaa kaikki näyttää menevän hyvin, kunnes asiat taas jämähtävät vanhoille uomille, ja sama jatkuu...