Vauvan hoito isän ja äidin kesken

Meillä hommat jaettiin alkuvaiheessa mieltymysten mukaan. Minusta lapsen nukuttaminen oli mielekästä, vaimo piti enemmän vauvan pesemisestä ja pukemisesta.

Myöhemmin hommia alettiin jakaa tasapuolisesti. Kakat pestiin vuorotellen, yöunille lapsi keikuteltiin vuoroilloin ja hyvät yöunet annettiin toiselle vuorotellen tai väsymyksen mukaan. Aamu-unia ollaan jaettu vieläkin, eli kumpikin vanhemmista saa aina silloin tällöin nukkua pitkään toisen hoitaessa lapset.

Joskus sitä toivoisi, että saisin pienen hengähdystauon kun pääsen töistä kotiin. Se on tosin jäänyt vain haaveeksi, sillä kun pääsen kotiin, pienet pojat kipuavat kaulaan ja haluavat sitä ja tätä, riippumatta kuinka raskas päivä töissä on ollut.

Joskus kun vaimo on oikein hyvällä tuulella, pysyy perhe leikkimässä naapurissa ihan isän omaa aikaa varten. Samoin minä lähden joskus viikonloppuisin lasten kanssa ulos, jotta äiti saa omia hommiaan tehdyksi.

Vapaa-aikaa molemmille vanhemmille saa myös lasten isovanhemmilta. Kun anoppi tulee hoitamaan lapsia, voivat vanhemmat puuhata omia askareitaan tai lähteä yhdessä hoitamaan ostoksia, asioita tms.

Niin, meillä oli aikoinaan vauvan hoito ihan jouhevaa. Imetin lasta niin eipä siinä ollut juurikaan sijaa isän hoitaa yösyöttöjä.Miehelläni on hyvät unenlahjat eikä hän edes herännyt yösyöttöihin vaikka samassa sängyssä nukuttiin. Muuten ei vauva itkenyt öisin kuin syödäkseen ähki.Mies lähti klo6 aamulla ja tuli klo20 illalla joten aika yksinhuoltaja jouduin olemaan. Toisen oli rahaa tehtävä että pystyttiin elämään. Ei auttanut marista.

Isovanhemmista ei ole apua, toiset asuu niin kaukana ja toiset on nin vanhoja.Rankkaa on. Kaikki omat ystäväni asuvat kaukana ja miehellä ei juuri sellaisia ystäviä ole joille lapseni yskaltaisin hoitoon jättää. Tosi yksin ja omillamme olemme. Nyt lapsemme on 2v. reipas ipana ja iskä ei kyllä iltaisin saa omaa aikaa sen enempää kuin minäkään kun lapsemme on tosi vauhdikas. Mieheni on onneksi saanut toisen työpaikan ja on jo klo17 kotona joten monesti syömme ja minä lähden esim. jumppaan tai vain pois kotoa hetkeksi.Illat klo21 jälkeen on sitten sitä omaa aikaa. Muuta ei ole. Välillä on kyllä tosi tuskainen olo kuh sitä omaa aikaa ei ole. No, itse olen valinnut hankkia lapsen ja ei lapsi ikuisesti noin pieni ole joten kyllä tä tästä varmaan helpottaa vielä joskus....

isä nimeenomaan hoitaa, eikä vain avusta.
Yöllä herään/heräsin enimmäkseen minä, ihan vaan sen takia, että mies jaksaa herätä töihin, eikä väsyneenä esim. nukahda rattiin.
Näin olen asiaan parhaaksi nähnyt, koska olen ollut kotona ja olen herkempiuninen. Kai se jotain äidinvaistoa on?!
Itse pystyn levähtämään myös päivällä, jos on tarvis.
Ei sen puoleen, kyllä se mieskin on yöllä osallistunut hoitoon, viikonloppuisin ja joskus muulloinkin.
Osallistuisi varmasti enemmänkin, jos olisi tarvis.
Meillä tilanteen mukaan huolehtii lapsesta kumpikin erikseen tai yhdessä, (ei yleensä mitään, että hoidasinä nyt, kun minäolen päivän hoitanut kun sinä olet ollut esim. töissä)
Ihanaa, kun saa ylipäätään nauttia ajasta, minkä saa viettää pienokaisensa kanssa.
Ei sen puoleen, joskus tarvii vähän ihan omaa aikaa jokainen, minä yleensä illasta kun muut rauhoittuu. (nyt näköjään yöstä, jostain syystä ei väsytä)

Yöllä hoidan vauvan syötöt minä, jotta isä jaksaa päivällä töissä eikä nukahda rattiin, kuten minttumaaria (?) myös tuossa tuumasi. Viikonloppuöinä myös isä nousee ainakin toiselle syötölle.
Minä olen herkkäunisempi, mies ei aina herää vauvan kitinään. Pukkaan hereille. Ihan mielellään mies viikonloppuöinä herää, jotta minä saan nukkua.
Illalla ja viikonloppuisin mies on tosi paljon vauvan kanssa, vaihtaa vaipat, syöttää, kylvettää, leikittää. Ja taistelee yöunille nukahtamaan, se sujuu häneltä paremmin kuin minulta. Nyt opetellaan lusikkaruokien syömistä joten minä olen ne mössöt taistellut vaikka mies kotona olisikin.

Koska minä vietän enemmän aikaa vauvan kanssa, tiedän mikä on vikana ja miten toimia, jos vauva saa hepulin ja rääkyy vain. Yleensä siis näin.


Voin myös jättää lapsen miehelle ja lähteä vaikka koko päiväksi kaupungille tai kaverille, jos siltä tuntuu.
Isovanhemmista myös onneksi saadaan tarvittaessa lapsenlikkaa, jos halutaan mennä yhdessä jonnekin tai jos mulla on meno, minne vauvaa ei voi ottaa mukaan. Mutta mikään lapsenhoitoautomaatti he eivät ole.

Isyysvapailla mies ei ole voinut olla työnsä luonteen takia.
Minusta lasten hoito ja kodin hoito on molempien vanhempien vastuulla. Yhdessähän se lapsi on hankittukin. Parisuhde on molempien projekti eikä niin että mies tulee töistä "äidin " hoitoon.. Työpäivä se on molemmilla; vauva sitoo tosi paljon. En esim. voi tehdä mitä huvittaa milloin huvittaa - lapsen päivärytmi ruokailuineen ja päivunineen /valvomisineen on otettava huomioon.
Toisaalta minä en ole mikään piika; minä yksin en hoida huushollia vaikka päivät kotona olenkin. Aina ei jaksa,ei ennätä, ei viitsi... tehdään sitten yhdessä illalla/viikonloppuna tai mies tekee .
Olen tietyllä tavalla lomalla. Yritän olla stressaamatta ja nauttia tästä ajasta, vauvasta, hänen kanssaan olemisesta. Kysymys on myös minun jaksamiseni ja hyvinvointini.
Hyväntuulinen, jaksava kotiäiti on suutempi ilo puolisollekin kuin kovasti uurastava, tekevä, yöt päivät lasta ja toisia hoitava - ja väsynyt ja kiukkuinen, jolla ei ole aikaa itselleen..

Työnjako menee siis mukavasti, minä teen semmoisen mikä minulta sujuu ja mies taas ei oikein olisi omillaan siinä hommassa (esim. mössöjen keittäminen, tuttien keittäminen..) ja mies taas semmosen mikä häneltä sujuu luontevasti (esim. kylvetys).

Tosiaan jo vanha aihe mutta meillä ainakin hyvin ajankohtainen.
Meillä minä olen ollut suurinpiirtein yh-äiti kun mies tekee todella pitkää päivää.Aamulla kun mies lähtee töihin niin ei ikinä tiedä mihin aikaan hän tulee kotiin.Yöllä herään vain ja ainoastaan minä koska imetän,siihen ei oikein mies pysty auttamaan ja mielelläni suonkin miehelleni hyvät yöunet juuri pitkien työpäivien takia.
Mutta silloin kun mies on kotona niin mielellään vaihtaa vaippoja,syöttää jne.. Ja silloin tällöin saan nukkua jopa päikkärit kun mies on vahtimassa lasta,aikamoista luksusta ja hyvin harvinaista.
trep:ille vastaus kysymykseen että koska isällä on omaa aikaa.Meillä mies pelaa sarjatasolla joten viikolla 2-3 harjoitukset ja viikonloppuisin pelireissut.Joinakin viikonloppuina sattuu molemmille päiville pelit eli meidän perheen kohdalla kysymyksen voisi muotoilla että koska äidillä olisi aikaa itselleen.
Lastenhoitoapua ei ole saatavilla,isovanhempia ei kiinnosta ja ystävät heiluvat mieluummin baareissa kuin auttavat vauvan suhteen mutta itse olen lapsen halunnut ja itse lapseni myöskin hoidan :)