kerron täällä yhden tarinan. tämä asia on puitu perin juurin, mutta tapahtumat muuttivat totaalisesti monen ihmisen elämän.
hieman yli 3-kymppinen pariskunta oli ollut yhdessä yli 10-vuotta ja heillä oli lapsi (tuossa vaiheessa 8-vuotias). yhteiselo oli käynyt kovin rutiininomaiseksi ja mies harrasti paljon chattailua.
chatissa mies tutustui moniin naisiin ja tapasikin heitä. hän oli jo suunnitellut harastuksensa lopettamista, mutta sitten hän tapasi itseään yli 10 vuotta nuoremman naisen ja joutui tmän pauloihin.
mies ei uskaltanut kertoa tälle chat-naiselle olevansa naimisissa, vaan uskotteli eronneensa ja asuvansa vain väliaikaisesti ex-vaimonsa kanssa. ex-vaimolle mies puolestaan selitteli poissaolojaan lisääntyneillä töillä. suhde alkoi käydä vakavammaksi chat-naisen kanssa ja mies alkoi olla öitäkin poissa kotoa. pian mies hankki vuokra-asunnon. mies kävi päivittäin tapaamassa vaimoa ja lasta kotona (useita tunteja päivässä), mutta yöt ja illat vietti chat-naisen seurassa. mies uskotteli vaimolleen palaavansa vielä kotiin ja chat naiselle taas väitti avioliittonsa olevan historiaa.
chat-nainen alkoi epäillä miestä. mies jäi kiinni pienistä valheista. puolen vuoden jälkeen (vasta) nainen sai selville, ettei vaimo olekaan ex-. rakastunut chat-nainen halusi tilanteen ratkeavan, selvitti missä vaimo asuu ja meni kertomaan tilanteen miehen vastusteluista huolimatta.
mies ei osannut päättää kumman haluaa. vaimo lupasi ottaa miehen takaisin ja chat-nainenkaan ei enää halunnut luopua miehestä. mies päätti ensin palata kotiin, mutta seuraaana päivänä oli taas chat-naisen oven takana. molemmat naiset olivat samaa mieltä: tilanne ei voi enää jatkua. mies valitsi lopulta nuoren chat-naisen, koska ymmärsi, että lapsi sitoo hänet joka tapauksessa loppuelämäkseen myös vaimoon.
asunto laitettiin myyntiin ja erokin lopulta vireille (mies vetkutti asiaa) ja pian mies a chat-nainen jo asuivatkin yhdessä. vaimo löysi uuden hyvän kumppanin nopeasti ja muutti tämän kanssa yhteen varsin pian ja on onnellinen. lapsi sopeutui vanhempiensa eroon. chat-nainen ei sopeutunut miehen lapseen, eikä oppinut luottamaan mieheen, vaan lähti (vuoden yhteiselon jäkeen, kärsittyään vakavasta masennuksesta ja sen mukana tuomista syömishäiriöistä).
miehen elämä on sekaisin (talous, henkinen hyvinvointi, kaikki!). mies ei ole oppinut elämään yksin. miehen välit ovat kunnossa molempiin naisiin, mutta kumpikaan ei enää huoli miestä takaisin (molemmilla omat elämänsä vihdoin järjestyksessä).
ovatko tämän tositarinan tapahtumat oikeudenmukaisia? mikä on ja mikä ei? kuka teki väärin ja millä perustein? kuka/ketkä ansaitsee sympatiat, kuka/ketkä ei?
en kerro kuka olen tarinassa, vai kuulunko siihen ulkopuolisena/sivustaseuraajana. täällä oli niin hauskaa, kun joku muukin oli jättänyt kertomatta ja lukijat arvuuttelivat kirjoittajan asemaa tarinassa. se tuo mukavasti lisäväriä tähänkin keskusteluun.
hieman yli 3-kymppinen pariskunta oli ollut yhdessä yli 10-vuotta ja heillä oli lapsi (tuossa vaiheessa 8-vuotias). yhteiselo oli käynyt kovin rutiininomaiseksi ja mies harrasti paljon chattailua.
chatissa mies tutustui moniin naisiin ja tapasikin heitä. hän oli jo suunnitellut harastuksensa lopettamista, mutta sitten hän tapasi itseään yli 10 vuotta nuoremman naisen ja joutui tmän pauloihin.
mies ei uskaltanut kertoa tälle chat-naiselle olevansa naimisissa, vaan uskotteli eronneensa ja asuvansa vain väliaikaisesti ex-vaimonsa kanssa. ex-vaimolle mies puolestaan selitteli poissaolojaan lisääntyneillä töillä. suhde alkoi käydä vakavammaksi chat-naisen kanssa ja mies alkoi olla öitäkin poissa kotoa. pian mies hankki vuokra-asunnon. mies kävi päivittäin tapaamassa vaimoa ja lasta kotona (useita tunteja päivässä), mutta yöt ja illat vietti chat-naisen seurassa. mies uskotteli vaimolleen palaavansa vielä kotiin ja chat naiselle taas väitti avioliittonsa olevan historiaa.
chat-nainen alkoi epäillä miestä. mies jäi kiinni pienistä valheista. puolen vuoden jälkeen (vasta) nainen sai selville, ettei vaimo olekaan ex-. rakastunut chat-nainen halusi tilanteen ratkeavan, selvitti missä vaimo asuu ja meni kertomaan tilanteen miehen vastusteluista huolimatta.
mies ei osannut päättää kumman haluaa. vaimo lupasi ottaa miehen takaisin ja chat-nainenkaan ei enää halunnut luopua miehestä. mies päätti ensin palata kotiin, mutta seuraaana päivänä oli taas chat-naisen oven takana. molemmat naiset olivat samaa mieltä: tilanne ei voi enää jatkua. mies valitsi lopulta nuoren chat-naisen, koska ymmärsi, että lapsi sitoo hänet joka tapauksessa loppuelämäkseen myös vaimoon.
asunto laitettiin myyntiin ja erokin lopulta vireille (mies vetkutti asiaa) ja pian mies a chat-nainen jo asuivatkin yhdessä. vaimo löysi uuden hyvän kumppanin nopeasti ja muutti tämän kanssa yhteen varsin pian ja on onnellinen. lapsi sopeutui vanhempiensa eroon. chat-nainen ei sopeutunut miehen lapseen, eikä oppinut luottamaan mieheen, vaan lähti (vuoden yhteiselon jäkeen, kärsittyään vakavasta masennuksesta ja sen mukana tuomista syömishäiriöistä).
miehen elämä on sekaisin (talous, henkinen hyvinvointi, kaikki!). mies ei ole oppinut elämään yksin. miehen välit ovat kunnossa molempiin naisiin, mutta kumpikaan ei enää huoli miestä takaisin (molemmilla omat elämänsä vihdoin järjestyksessä).
ovatko tämän tositarinan tapahtumat oikeudenmukaisia? mikä on ja mikä ei? kuka teki väärin ja millä perustein? kuka/ketkä ansaitsee sympatiat, kuka/ketkä ei?
en kerro kuka olen tarinassa, vai kuulunko siihen ulkopuolisena/sivustaseuraajana. täällä oli niin hauskaa, kun joku muukin oli jättänyt kertomatta ja lukijat arvuuttelivat kirjoittajan asemaa tarinassa. se tuo mukavasti lisäväriä tähänkin keskusteluun.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uskallan väittää väritetyksi ja osin fiktiiviseksi (kovin "oppikirjamainen" oli Me Naisista), mutta eipä se keskustelua estä.
1. Lähtökohtaisesti liitossa oli jo pahasti asioita vialla kun chättääminen alkoi (virtuaalipettämistä). Kaikki siitä eteenpäin olivat vain oireita (pahenevia sellaisia), ja tietenkin ketjureaktiossa aikaisemmat oireet pahentavat osaltaan "sairautta" ---> mikä on TOIMIMATON liitto (mahdollisesti jo ihan lähtökohtaisesti) ja/tai mitä ei ainakaan ole HOIDETTU (ja molemmat voi katsoa peiliin "it takes two to tango"). Rakkaat ihmiset, älkää ottako toisianne itsestäänselvyytenä, tai "maatko laakereillanne" kun pappi aamenensa sanonut, sekä lapsi, talo, koira ja farmari auto ostettuna. Sen virheen kun teette, niin mettään mennään aikanaan (eli, tarina olisi pitänyt alkaa kirjoittamaan vuosia ennen tuota chaättiä....)
2. yllä kirjoittamaani vedoten kukaan ei ansaitse sympatioita, paitsi lapsi. Tietenkin ikävää jos miehen elämä "kuralla" ja hienoa jos naisten OK -- sellasta se elämä vaan on. Seuraavalla kerralla sitten mieskin tietää paremmin, ja nainen ymmärtää huoltaa suhdetta tai/ja vaatia sitä myös tulevalta mieheltäänkin.
ainakaan mistään lehdestä kopioitu kirjoitus. ihan on tositapahtuma ja läheltä. yksityskohdat jätin pois juuri siitä syystä, etten halunnut paljastaa omaa asemaani tarinassa.
perustelisitko miksi kukaan muu ei ansaitse sympatioita, kuin lapsi? miksei vaimo? pariskunnasta toinen voi hyvinkin ponnistella liiton eteen (antaa aivan kaikkensa kuten tässä tapauksessa)! vaimo menetti kauniin kotinsa, jotui yksinhuoltajaksi ja kärsi henkisesti. entä mitä chat-nainen teki väärin? hänhän ei ensimmäiseen puoleen vuoteen tiennyt miehen avioliitosta. hän oli vasta nuori (hieman yli 20) ja hänen elämänsä meni sekaisin (tappava sairaus:anoreksia aiheutui tästä draamasta, josta nainen alkoi parantua vasta lähdettyään suhteesta).
lapsi tottaki ansaitsee sympatiat, mutta minusta kolme aikuisekin tilanteet ovat toisaalta täysin inhimilliset.
Voi olla, että sympatian hieman erilailla käsitämme. Sympatiaa minun ymmärryksen saa ihminen, jolle on sattunut onnettomuus tms. ilman että on itse tapahtumiin voinut mitenkään vaikuttaa -- ja tässä teidän orkesterissa näen lapsen ainoaksi sellaiseksi.
Mutta eipä tämä perusteluita estä, siis :
Vaimo ei saa sympatiaani, koska on nimenomaan yksin ponniskellut liiton eteen, eikä ymmärtänyt että siihen tarvitaan KAKSI. Ellei molemmat ole mukana liiton hoidossa ja "ylläpidossa" -- niin pitäisi tajuta että systeemi romahtaa. Ehkä naisen olisi pitänyt hakea eroa jo aikaisemmin (ei olisi aiheutunut sille nuorelle naiselle surua) ... tai, ei koskaan mennä sopimattoman miehen kanssa naimisiin (myönnän, aika harva näkee -- läheiset joskus). Se kodin yms. menetys oli seurausta, ei yksittäinen "onnettomuus".
Chat nainen ei halunnut tietää miehen avioliitosta, hän sulki silmänsä tältä vaihtoehdolta -- kun ei halunnut romuttaa illuusiotaan. Jos kuvio kuten kuvailit, niin jokaiselle naiselle pitäisi tulla mieleen vaihtoehto että mies on varattu ... Ja toi naimisissa oleminen on helppo selvittää, jos vaan haluu tietää 100% varmuudella. Enkä minä keksi mitä sympatiaa sellainen nainen ansaitsee, jos ei kykene sopeutumaan miehen lapseen, miehen jota muka rakastaa. Sillä mielenlaadulla varustettu nainen olisi saanut syömishäiriönsä muualtakin ennemmin tai myöhemmin -- ei sympatia pisteitä.
Eipä tuo mieskään tietenkään sympatiaa ansaitse -- pelkuri kun on, eikä suoraselkäisesti lähtenyt liitosta heti kun alkoi ahistaa (tai tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi). Ymmärrystä toki, kuten kaikki muutkin tässä onnettomassa episodissa.
vaimo oli aikanaan hyvin nuori, kun meni yteen miehen kanssa. nuoruuden tyhmyyttä ehkä osittain. vaimo on uskovainen ja ei halunnut rikkoa mitään niin pyhää, kuin avioliittolupaus.
chat-naiselta mies salasi taidokkaasti kaiken. mies oli perheensä luona sillä aikaa, kun chat-nainen oli työssä. kaikkeen muuhun miehellä oli aina erittäin uskottava selitys. miehen lapseen nainen ei sopeutunut, koska lapsen asenne naista kohtaan oli vihamielinen (lapsen äiti syytti chat-naista perheenrikkomisesta lapsellekin) ja lapsi-viikonloppuina nainen oli muukalainen omassa kodissaan.
ok. eli näiden kahden naisen synti on siis tyhmyys? eikö tyhmä (rakastunut tai rakastava) ihminen voi ansaita ymmärrystä ja myötätuntoa?
Valitettavasti uskovaisuuden lieveilmiöitä tämäkin. Kuvitellaan, että Jumala ja lupaukset pitää liiton kunnossa ja iltarukous päälle. Aamen! Tässä on saattanut käydä niinkin, että juuri uskonto on ajanut tilanteen siihen, että pitää mennä nuorena naimisiin (jottei synnissä ryvetä). Ja sitten ihmetellään kun ei se mies/nainen ollutkaan sopiva, kun ei olla tajuttu seurustella kunnolla ... etsiä, kokea, ja tehdä ne virheet nuorena -- onko nyt parempi? Ei todellakaan irtoa sympatiaa, sääliä kyllä.
Chat nainen sitten ... en vilpittömästi usko että noin "naisenvaistotonta" naista on olemassa, ellei tahdo olla näkemättä tosiasioita tai myöntää niiden mahdollisuutta. Kai se voi sitten olla niinkin, että mies on psykopaattinen valehtelija, joka kykenee kaksoiselämään niin täydellisesti, ettei hänen sielun peileistä (silmistä) kykene näkemään mitään.
Siis uskovainen ex-vaimo myrkytti lapsensa mielen, ja aiheutti tämän jo ilmankin myllertyneeseen mieleen lisää taakkaa. Se on synti! Tämän lisäksi osaltaan syyllinen chat-naisen suruun ja ahdistukseen, ja ex-miehen suhteen kariutumiseen. Kohta lipsutaan antipatian puolelle ...
Eli tässä sotkussa on sitä mainitsemaasi tyhmyyttä, ja lisäksi tosiasioiden kieltämistä, ilkeyttä (mm. lapsen käyttöä koston välineenä), uskovaisuuden mukaanaan tuomia lieveilmiöitä, sinisilmäisyyttä ... noin niinkun alux.
Voihan sitä kaikille myötätuntoa jakaa (Saddamille ja ihan jokaiselle), mutta tässä tapauksessa sitä yhtälaisesti sitten kaikille annettava ja tasapuolisesti. Toivotaan, että oppivat jotain tästäkin harjoituksesta.
siitä saa,kun lähtee leikkiin tulella!
on lähtenyt leikkimään tulella? nainen, kun meni naimisiin (miehen kanssa jota uskoi oikeaksi)? toinen nainen, kun tapasi miehen (jonka uskoi sinkuksi)?
vai mieskö? meni ensin naimisiin naisen kanssa, jonka kanssa suhde ei toiminutkaan parin ensi vuoden jälkeen ja sitten rakastui väärässä tilanteessa toiseen naiseen.
Tyhjentävä vastaus, tuohon munkin paha mitään lisätä.
Keskustelun voikin tähän päättää, se on siinä ja paikka teidän !!! *huokaa*
ps. Ei se noiden talo palanut, se meni myynttiiin ... puusilmä
Lopuksi mies on yksin ja kaipaa lapsensa (lastensa) äitiä niin vietävästi. Näitä ruikutuksia kuulee kapakoissa ihan tarpeeksi asti.
Näin saattaa hyvinkin olla, tai ei. Vaan silloinhan sitä peräänkuulutettua sympatiaa alkaakin ropista laariin ;-))
ei kuulemma kuitenkaan kaipaa lapsen äitiä, eikä edes kauheasti uutta naista, vaan kaipaa ihan ketä tahansa, jottei tarvitsisi olla yksin. olisi vain joku laittamassa ruuan ja pesemässä pyykin ja siivoamassa. lasta mies sen sijaan kaipaa niin perkeleesti, että tksee illasta toiseen.
Äidillä on siis yksinhuoltajuus? Miksi näin? Jos sopuun ei päästä, niin meneekö asia aina näin?
Entä tapaamisoikeudet? Mieshän voisi pyrkiä pitämään lapsesta huolta koko ajan ja luonaan vaikka joka toinen viikko. Miksei näin? Jos kerran suhteet lapsen äitiinkin ovat nyt kunnossa?
Valaiskaa asiaa, olkaa hyvä.
lapsen äitikin haluaa olla lapsen kanssa ja lapsen äidillä on yksinhuoltajuus, koska isä ja äiti asuvat eri paikkakunnilla ja lapsi on nyt jo 10-vuotias, eikä isä voisi kuljettaa lasta joka päivä kouluun kauas,... lapsen isä on paljon iltojakin työssä (välttämätöntä toimeentulonsa kannalta).
No en ymmärrä miten tuo yhteishuoltajuutta estäisi ... olkoonkin, ettei yksinhuoltajuuskaan tapaamisiin vaikuta.
Eipä siinä kai kummempaan voi, kuin joka toinen viikonloppu ja lomat tyyliin.
Näinhän se menee monilla muillakin.