Tapasin noin viikko sitten itseäni 4v nuoremman tytön (ite oon 22v). Ekat treffit meni loistavasti ja oltiin jo toisillakin treffeillä. Viihdymme toistemme seurassa hyvin. Toisilla treffeillä kysyin tytöltä että miltä hänestä on tuntunut ekojen treffien jälkeen ja hän vastasi, siltä että haluaa nähdä mut mahdollisimman pian uudelleen. Me nauretaan samoille asioille ja pystytään keskustelemaan, mutta en mitenkään pääse selville tämän tytön tunteista. Hän sanoo että hänellä on hauskaa mun kanssa ja tahtoo että nähdään taas. Mua epäilyttää haluaako hän vain huvikseen käydä ulkona mun kustannuksella, vai tunteeko hän oikeasti jotain muutakin kuin ystävyyttä mua kohtaan. En ole vielä lähtenyt suutelemaan häntä, koska mä vaan käsitän tilanteen niin ettei hän ole valmis siihen. Onko se eteneminen aina niin nopeaa kuin täällä keskustelussa kirjoitetaan, että ekoilla treffeillä suudellaan ja toisilla puuhataan jo muutakin? Mun mielipide on, että kyllä nyt jotenkin pitää toinen ensin tuntea ennen kuin alkaa ihan henkilökohtaisuuksiin mennä. Jotenkin mun pitäis selvittää mitä tyttö musta odottaa, etten huomaamatta hukkaa aikaani häneen jos hän ei olekkaan tosissaan kiinnostunut. Onko se tavallista, että ensin tullaan hyviksi ystäviksi ja ystävyys muuttuu seurusteluksi? Tämä ei ole mitään ensisilmäyksen rakkautta, mutta kuitenkin molemminpuolista kiinnostusta. Siitä on niin vaikea ottaa selvää mitä se on, varsinkin kun toisesta ei pysty päättelemään mitä hän loppujen lopuksi ajattelee. Hyvä neuvo tietenkin on että "keskustelkaa", mutta se ei tunnu olevan niin helppoa kun pientä epävarmuutta on vielä molemmilla puolilla. Miten tällaisten suhteiden käy?
Milloin nainen on tosissaan?
Ville
71235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulisin (mitään varmaa tietoa kun minulla on kovin vaikeaa moisesta olla), että voit ihan rauhassa käyttää tytön vielä pareilla treffeillä ja tutustua rauhassa. Jotkut suhteet alkavat niin, että jo ensimmäiset treffit vietetään kieli toisen suussa, mutta itselläni mikään yhtään kestävämpi ei ole alkanut noin.
Kokeile vaikka koskettaa varovasti tytön kättä, kun se lepää pöydällä. Siis älä tartu kiinni, vaan enemmän sellaiseen sormet hetkeksi toisen sormille -tyyliin. Reaktion pitäisi kertoa aika paljon. Säikähtäminen ei välttämättä tarkoita mitään negatiivista. Ja voi kyllä hyvinkin olla, että tyttö odottaa sydän pamppaillen, että "jokohan se hurmaava mies pian suutelisi minua"...
Jos olisin mies, ja nainen käyttäytyisi kanssani noin, olettaisin hänen olevan kiinnostunut, mutta tahtovan vielä tutustua paremmin ennen mitään suurempaa.
Viimeiseen kysymykseen viitaten: Luulen, että tuollaisten suhteiden käy ihan hyvin. :-)
..kirjoitus olisi voinut olla myös minun kirjoittamani. Eli hyvältä alulta vaikuttaa ja mikäs sen parempaa, kun ensin tutustuu henkisellä tasolla ja huomaa, että tässähän synkkaa hyvin. Siitä sitten tuollaisten pienten hellien hipaisujen kautta etenemään pikkuhiljaa. Ei teillä ole mitään kiirettä ja muutenkin turha vertailla muihin, tehkää kuten teille sopii. =)
Siiihen raadillisuuteen olen joutunut törmäämään. Kysymyksesi on todella hyvä! Naiset ovat lähes kaikissa eroissa jättävänä osapuolena. Jos eivät itse jätä antavat syyn jättää ja vierittävät sen sinun niskoillesi.
Älä pidä minkäänlaista kiirettä vaan mieluummin päinvastoin jarruttele. Kyllä nainenkin osaa tehdä aloitteen jos häntä oikeasti kiinnostaa. Se ei siltikään takaa vielä mitään. Älä anna hänen rahastaa sinua. Ota kuitenkin huomioon hänen mahdollisuutensa maksaa oman osuutensa. Hänellä ei välttämättä ole rahaa.
Hieman huolestutti tuo sinun "ajan hukkaamisesi". Oletko itse varmasti tosissasi? Hän varmaan kysyy itseltään samaa.
Muuten asiasi vaikuttavat olevan mitä parhaimmalla mallilla!
Joku viisas on sanonut, että "Sen saat mistä luovut". Luovu siis ainakin seksistä vähintään kuukaudeksi. Se on paras keino seuloa jyvät akanoista.
Aika kummalta tuntuu...
Kyllä mä jo toisilla treffeillä viimeistään antaudun. Olen joskus kyllä sortunut tapailemaan jotain miestä mihin en tuntenut intohimoa ns.kiva kaveri. Mulla niistä ei ole tullu mitään.
Tiedän kyl heti kun miehen näen säväyttääkö vai ei, mutta myönnän et ihmiset erilaisia.
Älä liikaa mieti ja älä kysele miltä tuntuu(sorry mutta se typerintä mitä mies voi multa kysyy)
Onnea ja tsemppiä!
Intohimo on eläimellistä himoa, eikä sitä tunteakseen tarvitse tuntea toista, eikä sitä voi oppia. Jos kemiat sopii yhteen niin kyllä seksuaalinen kiinnostus pitäisi näkyä heti. Naisilla on vanhastaan ominaisuus, että he odottavat seksuaalista aloitetta miheltä. Jos et parin viikon tapailun aikana ole osoittanut kiinnostusta, niin nainen taatusti ajattelee että et pidä häntä viehättävänä.
Jos himoa ei ole heti suhteen alussa, ei sitä tule olemaan koskaan.
Tiedätkö,itselläni kävi niin,että lähdin suhteeseen vähän niinkun epäillen,että tuleeko tästä mitään koska olin kiinnostunut eräästä toisesta. Nyt ovat asiat kuitenkin kääntyneet toisinpäin ja tunnen kovasti tätä kaveria kohtaan. Ja himokin kasvaa sitä enemmän mitä tätä miestä nään. Olen iloinen,että lähdin tähän juttuun mukaan epävarmuudestani huolimatta.
Kaverini olivat erimieltä ja varoittelivat tästä ja sen takia oma epävarmuuteni kasvoi entisestään. Nyt ollaan oltu pari kuukautta yhdessä ja ihanaa on ollut.
Eli voi näinkin käydä.
Kyllähän sen tietää, ollaanko samalla aaltopituudella ja säväyttääkö toinen.Sydän hakkaa, pelkkä katsekin saa aikaan fiboja, kemiaa löytyy!Pussaaminen (ja kaikki muu) alkaa melkein heti, ja se on hyvin luonnollisen tuntuista, ei laskelmoitua tai hurjasti mietittyä. Jos sitä kiinnostusta pitää kauheasti miettiä ja kysellä, niin eiköhän se kerro jo kaiken. Joskus olen nuorena sortunut seurustelemaan miehen kanssa, joka on "ihan kiva", muttei sen enempää. Se on itsepetosta, josta kärsii kumpikin osapuoli,vielä enemmin se toinen "ihan kiva" osapuoli, jos onkin tosi rakastunut, ja itse olet lähinnä vain imarreltu toisen tunteista, muttet täysillä mukana.Silloin kannattaa pysyä vain kaverina, jos sitäkään. Riippuu tietysti ihmisestä, mutta näin olen itse tuntenut.