varattu baarissa

Olen joskus työmatkoilla käynyt ravintolassa ja tanssinut sekä samalla jutellut tanssitettavien kanssa, mutta en ole pitänyt sitä mitenkään tuomittavana, ajan kuluahan se vain oli.
Erijuttu on sitten, jos omalla paikkakunnalla pitää käydä raflassa yhtenään ja vielä yksinään.
Kyllä parisuhteessa, jokin silloin mättää, vaikka siihen ei muuta ja vakavampaa liittyisikään.
Onko se molempien harrastus vai ainoastaan toisen?

mä käyn baarissa bilettämässä enkä mä todellakaan yksin lattialla tanssi. mutta en ole seuranhakutarkoituksessa todellakaan: minkäs teet kun ei omaa tyttöystävää kiinnosta klubbailu tai elektroninen musa ollenkaan. ei oikeissa bileissä (=musa pääasia) muutenkaan ole sellaista lihatiskimeininkiä mitä muuten baarissa.

lupa kysytään jos joku pyytää tanssimaan tai ainakin ilmoitetaan toiselle että se on nyt menoa tanssilattialle päin tietyn ihmisen kanssa? Ei siinä sitten mitään kummempaa,kiitos ja kumarrus. Miksi pitäisi käydä erikseen baarissa kun arkisin on kuitenkin niin vähän yhteistä aikaa että roudaan miehen vaikka mihin mukaan jos se lähtee? Baareissa ei kyllä oikein tykätä käydä tanssimassa kun ei täällä mikään ei enää sävähdytä,kyllästytty...

kyllä keskustelen vastakkaisen sukupuolen kanssa kun olen ilman puolisoani baarissa,mutta motiivini on selvillä eli en ole iskumielellä vaan varattu,joskus saatan tanssia jonkun kanssa jos on asiallinen immeinen ja tiedän ettei hän luule saavansa minua pauloihinsa..

voi käydä baarissa ilman omaa kumppaniaan. Keskustella ja tanssiakin voi vastakkaisen sukupuolen kanssa. Minkäköhän takia ei voisi?

En kyllä keksi mitään mitä baarissa ei saisi tehdä. Tai no, "sitä" ei saa... ei edes vessassa ;D. Tämä on oma konservatiivinen näkemykseni asiasta, jota tosin monet varatut rikkovat ja vieläpä naisten vessassa! Eipä sen puoleen; paheksun samoissa toiminnoissa myös sinkkuja, elleivät älyä mennä miesten vessan puolelle...

Ensiksi mainittakoon että en pahemmin käy vaimoni kanssa baareissa, emme yksin emmekä yhdessä.

Baari on tupakansavuinen, metelinen ja kallis paikka. Ei todellakaan ole minun mieleinen paikka viettää vapaa aikaa. Yleensä baariin tulee lähdettyä sosiaalisen paineen vuoksi työn tai kavereiden kanssa, joskus yksin, joskus vaimon kanssa. Silloin tulee juteltua ihmisten kanssa ja joskus ne ovat myös vastakkaista sukupuolta, metelin vuoksi kekustelu kyllä jää usein melko pintapuoliseksi, eikä sinänsä ole kovin kiinnostavaa. Itse en välitä tanssimiseta, mutta kyllä joskus tulee käytä pyörähtelemässä vieraankin daamin kanssa, riippuu fiiliksistä.

Vaimoni taas pitää tanssimisesta todella paljon ja koska minä en siitä suuremmin välitä, niin hän tanssiikin todella paljon, kun käy ulkona tyttöporukan kanssa. Tiedän että hän tanssii myös miesten kanssa, mutta tiedän myös että hän pitää tanssimisesta eikä tee sitä seuranhaku mielessä kuten monet muut tekee.

Ihmettelen kyllä jonkin verran niitä, joilla on kamala polte päästä baariin vähintään kerran viikossa, ellei sitten taustalla ei ole parinhakurituaali.

Rakastan miestäni, ihania lapsiani, hienoa kotiamme, työtäni, jne. Käy usein tanssimassa ystävieni kanssa ilman miehiämme. Ja koskaan ei ole suunnitelmissa, että jotain avioliiton ulkopuolisia suhteita voisi syntyä näillä retkillä.

Kuitenkin tavan takaa löydän itseni aamuyön tunteina vieraan miehen makuuhuoneesta, autosta tai hotellihuoneesta...