Baariin mut en lähtenyt vaikka mieli olisi tehnyt. Jaa miksikö? Kaveri löysi naisen.. unohti mut.. sen jälkeen ei olla baareis käyty yms. Nyt kysyi monen vuoden jälkeen. Kiitos.
Kaveri pyysi
Timze
81287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Baareissa on ihan mukava yksinkin käydä. Helppoa, eikä koskaan ole tarvinnut olla loppujenlopuksi yksin. Aina löytyy juttuseuraa.
Olet ehkä niin joviaalin oloinen hemmo ite, että sulle tullaan heittämään läppää, mutta useimmille kävisi niin että..:
"Se ei kätellessä katso silmiin
jos se puhuu niin se puhuu hiljaa
sil on hiukset niin kuin heinäpelto
talven jälkeen huhtikuussa"
"Mies jonka ympäriltä tuolit viedään
mies jonka etunimi mieleen ei jää
mies jonka kasvot ovat raastinrautaa hioneet
Mies jonka ympäriltä tuolit viedään
mies jonka sukunimi mieleen ei jää
mies jonka talossa on suorat seinät ja tapetit"
"tälle naiset eivät juuri niiaa
mies ei liehittele eikä riiaa
se on vähän että yksi tanssi
sitten ehkä vielä saatille"
Siis näitä tullaan kysymään jos yksin baariin menet:
- Onko tämä paikka varattu?
- Saako tämän tuolin ottaa?
- Saanko tämän tuhkakupin?
- Onko tulta?
Olen yksin käynyt baareissa 5 kertaa, koskaan ei ole mitään muuta juttua syntynyt. Eli vaikeaa, joka kerta on tarvinnut olla loppujen lopuksi yksin. Koskaan ei ole löytynyt juttuseuraa. Baareissa on ihan epämukava yksinkin käydä.
Totta, joskus tuoli viedään kun on hakemassa uutta juomaa. Tulen kysyminen taasen saattaa johtaa pidempään keskusteluun.
Oletko kokeillut itse aloittaa keskustelua? Baareista voi muuten saada miespuolisen ystävänkin.
PS. ZEN CAFE on hyvä.
Siis jos tuoli viedään ympäriltä, niin se on eri asia kuin se että se tuoli jolla sinä istut viedään silloin kun olet hakemassa juomista.
Jos joku on kysynyt multa tulta, niin se on johtanut vain siihen että vastaan totuudenmukaisesti että ei mulla ole, ja toinen poistuu paikalta.
Pitäisikö hankkia sytkäri ja tulitikut ja liekinheitin vain siksi, että toinen sitten tulisi lähemmäs, ja kumartuisi, ja sanoisi kiitos, ja jäisi paikalle pyörimään, ja heittäisi että "ihan hyvää musaa vai" ja sä sit sanosit että "joo mun suosikkiyhtye" (vaikka se olisikin valhe, oikeasti inhoat kyseisenlaista musaa), ja toinen sitten istahtaisi ja kohta juttu lentäisi...
En ole koskaan kokeillut itse aloittaa keskustelua. Se olisi vaatinut sen että lähden omasta 1 hengen pöydästäni 3-7 kaveruksen pöytiin tunkeilemaan. Ei kehtaa tuollaista.
Miespuolisia on kyllä monestikin tullut vahvassa humalassa kertomaan vaikka minkälaista läppää.
Ehkä nuo naispuoliset tuttavuudet keskimääräistä enemmän kiinnostaa.
Zen Cafea en ole koskaan kuunnellut, ja tiedän niiltä vain ne kaksi siinä kokoelman mainoksessa pyörinyttä kappaletta, jotka kuulin siinä ensimmäisen kerran.
Sanoissa puhutaan tuolien ympäriltä viemisestä. Sitäkin sattuu, mutta useimmiten kyllä jengi istuu viereen, tai vie sitten tuolin kun on itse baaritiskillä. Sinulla on sitten ollut hieman toisenlainen tapahtumahistoria. Tuo riippuu varmaan baareistakin missä käy. Joissain paikoissa on tavallaan "pakko" istua viereen, ja tykkäänkin enempi niistä paikoista. Kommunoikointikin on helpompaa.
Sytkäristä, en tiedä. Ehkei..
Keskustelun aloittamiseksi en itsekään viitsi tunkeilla, mutta tietyissä tilanteissa sen voi aloittaa ihan luonnollisesti.
Vahvahuomalaiset on asia erikseen, niitä ei välttämättä jaksakaan kuunnella.
Summa summarum, ratkaisu on varmaan kuitenkin jonkinlaisessa aloitteellisuudessa.
Itse olen
Zen Cafeseen vasta tutustunut ja ihastunut. Bändihän on nyt "tauolla".
Zen Café kirjoitetaan siis tuo merkki een päällä, joka tarkoittaa että e lausutaan pitkänä, eli "cafee".
Kuulostaa ja näyttää paremmalta taivuttaa tuota yhtyettä mieluummin "Zen Caféhen" kuin "Zen Caféseen". Koska jälkimmäisessä tulee kaksi pitkää e:tä peräkkäin, ja kuulostaa hölmöltä. Ehkä sen keskustelun voisi aloittaa vaikka näin, jos joku tulisi puhumaan "Zen Caféseen" musiikista.. ;)
jos nyt kerran haluat pilkkua viilata. Itselleni bändi on vielä sen verran kuitenkin vieras, etten tuota kirjoitustapaa ole tutkaillut sen enempää, kun en levyjäkään omista.
Ehdottamasi taivutusmuoto lienee tuossa yhteydessä parempi. Kuitenkaan mielestäni tulla puhumaan "Zen Caféhen" musiikista ei ole sen parempi, kuin tulla puhumaan "Zen Caféeseen" musiikista (mikäli kyseessä ei ole paikka). Sanathan pitää taivuttaa lauserakenteen mukaiseksi. Tapauksessa pitäisi tulla n-päätteellä puhumaan "Zen Cafén" musiikista.
En mikään kielioppi guru ole, ja ko. sanahan on alkuperältään vieraskielinen. Toisaalta toteuttaahan "Caféeseen" kielemme een-päätteellä mainitsemaani lähtökohtaa "tutustua johonkin" (lai-vaan, ta-loon, saa-reen, asun-toon, jne.) Keskustelu pitänee siirtää kohta "äidinkielen" -foorumille;), mutta kuten sanottu se ei ole alaani...
Kielessämme tuota é-merkkiä ei omasta takaa tunneta, ja ainakin rankalaisittain se tarkoittaa, että "e" lausutaan. Tämä tarkoittaa taasen, että ”Caféen” eetä ei lausuta pitkänä. Cafe ilman é-merkkiä olisi "caf"; "café" lausutaan "cafe"; ja esimerkiksi "musée du Louvre" lausutaan kutakuinkin "muse du luvr". ;)
Siinähän on nyt keskustelun aihetta, kunhan vain tilaisuus koittaa: pitääkö bändin musiikista, ja kummin pitäisi lausua:"tutustunut Zen Caféeseen", vai "Zen Caféhen". Hyvää metsästysonnea!
Että kun ottaa "musiikki"-sanan mukaan, niin voi puhua "tutustumisesta Zen Cafén musiikkiin", niin ei ainakana voi mennä väärin.