Seuraavanlainen olisi ongelmani: Olen tapaillut erästä miestä pari kuukautta. Kaikki tapaamisemme ovat johtaneet seksiin, jolle "seurustelumme" oikeastaan perustuukin. Eli olemme siis tällaisia vakipanokumppaneita. Olemme molemmat sinkkuja.
Minua hieman alkaisi kiinnostaa vakavampikin seurustelu ja olen siitä tälle miehelle vihjaillutkin. Mies ei tunnu ajattelevan samoin, ei ainakaan suoraan ole sanonut. Mutta on joitakin merkkejä, jotka taas antaisi sen käsityksen, että miestäkin kiinnostaisi vakavampi suhde. Hän esim. on puhunut, että haluaa perheen ja lapsia (minunko kanssa?), suunnittelee ostavansa isomman asunnon (asuu tällä hetkellä yksiössä), suunnittelee työpaikan vaihtoa, jotta jäisi enemmän vapaa-aikaa jne... Muutenkin hän "myötäilee" puheissaan minua, esim. jos kerron pitäväni eläimistä niin hänkin sanoo olevansa erittäin eläinrakas, tai jos sanon haluavani paljon lapsia niin hänkin kertoo aina haaveilleensa isosta perheestä ym...
Lisäksi hän kehuu jonkin verran itseään, vaativaa työtään, omaisuuttaan, harrastuksiaan ja tekemisiään yleensäkin, aivan kuin yrittäisi tehdä minuun vaikutuksen. (ei vaikuta muuten mitenkään leuhkalta tyypiltä). Ulkonäköään hän on muokannut enemmän "minun tyyliseksi". Seksinkö takia kaikki tämä?
Suurin kysymysmerkki minulle on kuitenkin yhteydenpito. Hän ottaa yhteyttä todella harvoin. Itseasiassa vain silloin, kun minä olen laittanut ensin hänelle viestin. Hän kyllä vastaa aina, mutta itse ei ole koskaan aloittajana. Tapaamme aika harvoin ja hän vetoaa aina työkiireisiinsä (mitä kyllä uskon hänellä olevankin). Vaikuttaisi siis toisaalta, että hänelle riittää tällainen seksisuhde, mutta toisaalta taas....
Ja nyt joku varmaan ehdottaa, että kysy siltä suoraan. En missään tapauksessa voi tässä vaiheessa kysyä moista. En halua pilata suhdettamme takertumalla liikaa. Minulle riittää (ainakin toistaiseksi) tämä tällaisenaankin, vaikka haluaisinkin enemmän. Olen sitäpaitsi tehnyt hänelle aika selväksi, mitä ajattelen, vaikken suoraan sitä ole sanonutkaan.
Minusta on vaikeaa myös määritellä, olenko minä tässä epävarmempi hänen suhteensa vai olisiko kenties niin päin, että hänellä onkin epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta minun suhteeni? Siksi kysynkin ulkopuolisilta näkemyksiä tähän asiaan, ennen kuin menen nolaamaan itseni.
Minua hieman alkaisi kiinnostaa vakavampikin seurustelu ja olen siitä tälle miehelle vihjaillutkin. Mies ei tunnu ajattelevan samoin, ei ainakaan suoraan ole sanonut. Mutta on joitakin merkkejä, jotka taas antaisi sen käsityksen, että miestäkin kiinnostaisi vakavampi suhde. Hän esim. on puhunut, että haluaa perheen ja lapsia (minunko kanssa?), suunnittelee ostavansa isomman asunnon (asuu tällä hetkellä yksiössä), suunnittelee työpaikan vaihtoa, jotta jäisi enemmän vapaa-aikaa jne... Muutenkin hän "myötäilee" puheissaan minua, esim. jos kerron pitäväni eläimistä niin hänkin sanoo olevansa erittäin eläinrakas, tai jos sanon haluavani paljon lapsia niin hänkin kertoo aina haaveilleensa isosta perheestä ym...
Lisäksi hän kehuu jonkin verran itseään, vaativaa työtään, omaisuuttaan, harrastuksiaan ja tekemisiään yleensäkin, aivan kuin yrittäisi tehdä minuun vaikutuksen. (ei vaikuta muuten mitenkään leuhkalta tyypiltä). Ulkonäköään hän on muokannut enemmän "minun tyyliseksi". Seksinkö takia kaikki tämä?
Suurin kysymysmerkki minulle on kuitenkin yhteydenpito. Hän ottaa yhteyttä todella harvoin. Itseasiassa vain silloin, kun minä olen laittanut ensin hänelle viestin. Hän kyllä vastaa aina, mutta itse ei ole koskaan aloittajana. Tapaamme aika harvoin ja hän vetoaa aina työkiireisiinsä (mitä kyllä uskon hänellä olevankin). Vaikuttaisi siis toisaalta, että hänelle riittää tällainen seksisuhde, mutta toisaalta taas....
Ja nyt joku varmaan ehdottaa, että kysy siltä suoraan. En missään tapauksessa voi tässä vaiheessa kysyä moista. En halua pilata suhdettamme takertumalla liikaa. Minulle riittää (ainakin toistaiseksi) tämä tällaisenaankin, vaikka haluaisinkin enemmän. Olen sitäpaitsi tehnyt hänelle aika selväksi, mitä ajattelen, vaikken suoraan sitä ole sanonutkaan.
Minusta on vaikeaa myös määritellä, olenko minä tässä epävarmempi hänen suhteensa vai olisiko kenties niin päin, että hänellä onkin epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta minun suhteeni? Siksi kysynkin ulkopuolisilta näkemyksiä tähän asiaan, ennen kuin menen nolaamaan itseni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heh sullahan näyttäs olevan pullat aika hyvin uunissa. Jatka vaan väsytystaistelua.
Niin ja miehet ei yleensä ajattele yhteydenpitoa ellei ole jotain tärkeää asiaa. Harvemmalle (miehelle) tulee mieleen lähettää romanttisia viestejä työpäivän piristykseksi. Josta muuten tulikin mieleeni (alkaa kirjoittaa viestiä tytölle)
Kiitos! Tuo vahvisti omia päätelmiäni, ettei mies ota yhteyttä ilman asiaa ja ettei harvempi yhteydenpito välttämättä tarkoita sitä, että mies ei ole kiinnostunut. Saattaa nimittäin mennä kaksikin viikkoa, ennen kuin miehestä mitään kuuluu, jos jätän kaiken yhteydenpidon hänen varaansa (tuohon on kyllä syynsäkin, molemmilla on työkiireitä). Tekstareihin vastaa toki heti ja maileihin sitten, kun on kommentoitavaa, mutta tosi harvoin oma-aloitteisesti kumpiakaan lähettelee..
Itse asiassa täysin vastaavanlainen tapaus minulla. Itse asioissa olenkin kertonut koko stoorin tuolla: "miten mies isketään" -palstalle ja otsikolla: "mikä on homman nimi?". Päätin v.loppuna, että en käy ko. asiasta enää sen suurempia hermoilemaan, jos homma pelaa niin, että mä otan yhteyttä ja hän joskus harvemmin: niin olkoon sitten näin.