hei,
kaikessa lyhykäisyydessään, osaako kukaan neuvoa?
mieheni halusi heittää minut kesällä pellolle, sanoen että yhteinen kotimme ei ole enää kotini.
En tarvinnut suurempaa vinkkiä, vaan järjestin asunnon, lähdön tiimoilla mies, joka ei ole naamaansa kotona usein näyttänyt, ilmoitti että minulla onkin vaihtoehtoja, ottaa mukaan muutossa kaksi lasta kolmesta, ei yhtään tai voinkin jäädä asumaan taas.
Kirsistyksellä ja sekaisella ololla oli vaikutuksensa, muutin ja kaksi poikaa "pääsivät" luokseni kirjoille keskimmäinen isänsä luokse. vastustin silti ja sanoin ettei se ole lapsen psyykelle hyväksi olla ees nimillesti erillään muista, ei vaikutusta.
lapset ovat hänen päätöksensä mukaisesti viikko/viikko systeemillä kulkeneet kotiemme välejä vajaa puoli vuotta.
Välillä purnaten ja välillä vaihtavat tyytyväisenä, kuuluu kai asiaan.
Nyt minua on alkanut ottaa kaaliin, minulta ei kysytä mitään, hän sanelee asiat todeten, hyväksy tämä, hyväksy se. Elatusapua maksaa 115 euroa kuussa koko laumasta ja sanoo ettei enempää tarvii, kun routa ajaa porsaan kotiin. Ei aja, tämä possu jäi hyväksi valitsemalleen tielleen, nyt perään, onko minulla mahdollisuutta tai oikeuksia saada kaikki kolme lastani luokseni ja erilaisin ehdoin, sekä vielä elatusapua? Onko kukaan ollut saman kaltaisessa tilanteessa. Meillä ei ole mitään allekirjoitettuna missään papereissa, koska olemme yrittäneet sovitteluja, mutta tuloksetta, ja mieheni mielestä on vain ajan kysymys, milloin annan periksi ja hiivin takaisn.
Eihän kyseessä ole elatusapu minulle vaan lapsille!!! Viimeinen opintovuoteni on päättymässä ja tilanne hankala, ja mies senkuin tekee kiusaa. Hoh-hoijaa, ja m inä kun en ottanut lähtiessäni kuin työpöytäni mukaan.
lasten etu luulisi olevan isälläkin ensimmäisenä, mutta nähtävästi ei. Mitä ois vinkkejä, mihin ryhtyä paisti haastaa tietenkin oikeuteen vai onko se ainut vaihtoehto?
Muuten huomaan että elämä itsekseen ja lapsien kanssa onkin aika mukavaa, joten siltä osin eksä tekikin aika palveluksen.
Valoisaa talvea.
kaikessa lyhykäisyydessään, osaako kukaan neuvoa?
mieheni halusi heittää minut kesällä pellolle, sanoen että yhteinen kotimme ei ole enää kotini.
En tarvinnut suurempaa vinkkiä, vaan järjestin asunnon, lähdön tiimoilla mies, joka ei ole naamaansa kotona usein näyttänyt, ilmoitti että minulla onkin vaihtoehtoja, ottaa mukaan muutossa kaksi lasta kolmesta, ei yhtään tai voinkin jäädä asumaan taas.
Kirsistyksellä ja sekaisella ololla oli vaikutuksensa, muutin ja kaksi poikaa "pääsivät" luokseni kirjoille keskimmäinen isänsä luokse. vastustin silti ja sanoin ettei se ole lapsen psyykelle hyväksi olla ees nimillesti erillään muista, ei vaikutusta.
lapset ovat hänen päätöksensä mukaisesti viikko/viikko systeemillä kulkeneet kotiemme välejä vajaa puoli vuotta.
Välillä purnaten ja välillä vaihtavat tyytyväisenä, kuuluu kai asiaan.
Nyt minua on alkanut ottaa kaaliin, minulta ei kysytä mitään, hän sanelee asiat todeten, hyväksy tämä, hyväksy se. Elatusapua maksaa 115 euroa kuussa koko laumasta ja sanoo ettei enempää tarvii, kun routa ajaa porsaan kotiin. Ei aja, tämä possu jäi hyväksi valitsemalleen tielleen, nyt perään, onko minulla mahdollisuutta tai oikeuksia saada kaikki kolme lastani luokseni ja erilaisin ehdoin, sekä vielä elatusapua? Onko kukaan ollut saman kaltaisessa tilanteessa. Meillä ei ole mitään allekirjoitettuna missään papereissa, koska olemme yrittäneet sovitteluja, mutta tuloksetta, ja mieheni mielestä on vain ajan kysymys, milloin annan periksi ja hiivin takaisn.
Eihän kyseessä ole elatusapu minulle vaan lapsille!!! Viimeinen opintovuoteni on päättymässä ja tilanne hankala, ja mies senkuin tekee kiusaa. Hoh-hoijaa, ja m inä kun en ottanut lähtiessäni kuin työpöytäni mukaan.
lasten etu luulisi olevan isälläkin ensimmäisenä, mutta nähtävästi ei. Mitä ois vinkkejä, mihin ryhtyä paisti haastaa tietenkin oikeuteen vai onko se ainut vaihtoehto?
Muuten huomaan että elämä itsekseen ja lapsien kanssa onkin aika mukavaa, joten siltä osin eksä tekikin aika palveluksen.
Valoisaa talvea.
Vastaukset 9
Vanhimmat
enpä usko että mikään muu auttaa. Ukkos ilmiselvästi pomputtaa sua kuus nolla.
... onko siitä apua, onkin eri asia.
Kyllä kai yhteisestä kodista pellolle heittäminen täysin laillisesti hieman vaikeat ... muistelen että lähestymiskieltotapauksissakin tuomittu mies/nainen saa jäädä yhteiseen kotiin, ja lähestymiskiellon saanut osapuoli "evakkoon". No, kyllähän toisen lähtemään saa -- sitä en epäile, ja samalla taatusti pilaa loputkin mahdollisuudet suhteen korjaantumiselle (minkä itsekin totesit kirjoituksessasi).
Periaatteessa viikko/viikko voi olla aivan hyvä järjestely, riippuu valtavasti tilanteestanne (mikä yksille hyvä, voi olla toisille huono). Jos oikein ymmärsin, lapset kuitenkin yhdessä kulkevat kahden kodin väliä, onhan niin? Eli, heidän "jako" juridinen ... en usko että se lapselle mitenkään traumaattista kunhan se perusteltavissa (ja kai miehellä siihen on järkevät syyt) ... kyllä ne muut riidat paljon tehokkaammin lapsia voivat loukata ja vahingoittaa. Jos taas sisarukset toisistaan erotettu, alkaa mielestäni olla jo lastensuojelullinenkin kysymys.
Varmaan ottaa kaaliin, jos sinulle asiat sanellaan -- se on väärin. Sopiminen ja sovittelu on eriasia kuin alistuminen ja nöyristely ... saati uhkailu ja kiristys. Elleivät omat voimat tai taidot riitä oikeudenmukaisen ratkaisun ja kompromissin hakuun, on haettava apua.
Eihän papereiden allekirjoittaminen ja sovittelu ole millään tavalla ristiriidassa !!! Tässä ymmärrän tapaamis- & elatussopimuksen vahvistamista (ja allekirjoittamista) lastenvalvojalla ... joka siis vahvistaa ja auttaa tarvittaessa teidän välisen sopimuksen ao. asioista. Jos sopua ei synny, viimekädessä tuomioistuin asiat määrää. Sopimus toki voi olla myös se, ettei mitään sopimuksia tehdä -- mutta se olotila tietenkin oltava molempien tahto (sitä en tiedä, velvoittaako laki vahvistamaan tällaisenkin avoimen sopimuksen lastenvalvojalla). Jos taas tarkoitit sovittelulla perheterapiaa, niin ei kai sekään ole asioiden kirjallisen sopimisen kanssa ristiriidassa.
Ei elatusavun oikeellisuuteen voi ottaa kantaa näillä lähtöarvoilla -- se voidaan sopia monella eri tavalla. Riippuu kummankin vanhemman elatuskyvystä, mikä nykyään usein määritellään nettotulojen suhteessa -- tapaamisten määrä voidaan (ja mielestäni pitää) huomioida. Esim, jos tapauksessanne 50/50 molemmat lapset kunkin luona, ja tulonne samat, vaatteet ym. ostetaan 50/50 ... niin ei elatusapua välttämättä tarvitse maksaa lainkaan. Ellet tahdo täällä kertoilla tarkemmin tulojanne ja lasten ikiä, niin yksi tapa saada karkea käsitys mitä elatusapu voi hehtaarilleen olla on tämä : "sossun" vahvistama summa alle 10v lapsen elinkustannuksille (käytetään toimeentulotukea määritettäessä ... noin 240 euroa/kk) päivähoitomaksu => etävanhemman maksu on hänen nettotulojen perusteella saatava summa. Taitaa olla, että lasten lukumäärä (onko yksi vai kolmilapsinen perhe) vaikuttaa tuohon elinkustannuksen. Huomaa, koska mies yhden lapsen lähivanhempi, sinä maksat hänestä elatusapua (tai siis se vähennetään kahdesta maksettavasta summasta) joka määritellään vaikka yo. kaavalla. Silti, tämä tosiaan teidän sovittavissa ... ellet siihen tyydy, niin sitten riitautettava -- kannattaa tietenkin ensin varmistaa, onko mahdollisuuksia "voittaa".
Jos olette olleet naimissa, ilman avioehtoa, niin puolet yhteisestä omaisuudestanne on sinun. Jos avoliitossa, niin sitten onkin osoitettava kumman rahoilla mitäkin ostettu -- ellei osituksesta sopua saada aikaiseksi.
Kyllähän käräjät se vihon viimeinen paikka on asiaan päätös saada, mutta suosittelen lastenvalvojan avustuksella ensin sopua hakea.
Minun mielestäni tuo on lapsille pitemmän päälle pahaksi. Sitten isompana toiset voivat miettiä, että enkö kelvannut isälle? Ja se isänsä luona asuva ajattelee, että äiti halusi toiset, mutta ei minua.
Kyllä sisarusten olisi hyvä saada olla yhdessä.
Positiivisena ihmisenä tahdon ajatella, ettei tilanne tääsä ole sellainen missä vuoro viikoin lapsia "vaihdellaan".
Toivottavasti kyse vain "paperilla" jakamisesta. Tosin, jonka senkään syitä saati perusteluja osaa oikein keksiä ... ehkä alatusvelvollisuuden velvoitteiden määrittämistä lukuunottamatta.
Jos kyse sisarusten erottamisesta toisistaan vastoin lasten tai molempien vanhepien tahtoa ... olen varma että oikeudessa tämä korjaantuisi.
Hei,
kiitos kommenteista,
taitaa kyllä olla käräjien paikka, kun mietin vielä tilanettamme.
Sillä sovittelulla tarkoitin, että kävimme lastenvalvojien luona, jotka yrittivät saada jotakin elatusavuista paperille, tuloksetta. Vaikka mten asiat selitettäisiin eksälle tulojen suhteessa, hänella taitaa olla kolmin tai nelinkerttaiset tulot mun tuloihin nähden, mikään ei mene perille. Harmi, olisihan se aina mukavampaa olla puheväleissä ja vielä ystävällisissä sellaisissa.
Eihän täsää auta kuin kaivaa asiansa osaava lakimies jostakin.
No, niinhän se on ... ellei sopua synny niin tuomioistuin asian päättää. Silti, muutamista kympeitä ei kannata mennä käräjille.
Voihan tulojen määrittäminen joskus olla vaikeata .. mutta jos poliisi kykenee siihen tienpäällä, niin luulisi lastenvalvojan ja puolisonkin esim. edellisen vuoden verotustietoja uskoa. Yrittäjien kohdalla tilanne kieltämättä joskus hieman kinkkinen määrittää .. eli mikä lopussa todellinen nettotulojen määrä.
Juristia suositan avuksi.
Moi !
Ikävää luettavaa. Olen itse eronnut v.2002 hieman "helpommissa" olosuhteissa, kuin sinä. Mutta, Nyt otat ensimmäisenä yhteyttä paikalliseen oikeusaputoimistoon. (olethan opiskelija ja "vähävarainen", niin saat ilmaisen oikeusavun sieltä !) Sitten vaan käräjille hoitamaan asia kuntoon ! Et sinä kauaa jaksa tuollaista "piinaamista". Hermothan sulla menee ! Ja pitäisi vielä lapsia hoitaa ! Ihan vaan sillä sanon, että jos sulla tulee masennuskausia ym. niin lapset on sitten tosi turvattomassa tilassa, kun äiti jossain keräämässä voimia ! Eli, nyt on aika ottaa asiat omiin käsiin! Eikä olla sen miehen pompoteltavana !!! Tsemppiä !
Hei ja kiitos,
kyllä, kotivakuutus korvaakin kuluni, joten tapasin asiaan perhetyneen lakimiehen ja kyllä, eihän asiat noin menekään, rankkaa on kuulemma luvassa, mutta myös selkenevää.
Pistäpä ex:si maksamaan enemämmän elatusapua! Minun mieheni maksaa 2 lapsesta entiselle vaimolleen 500e!! Kylläpä olisi sinullakin kohtuus saada 3 lapsesta enemmän!