Mihin yliopistoon ja mille alalle on helpoin päästä? Esimerkiksi pelkillä papereilla. Ja millaiset papereiden sitten tulee olla? 6xL??
Minne helpoin päästä???
Tytti
337622
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
..kyselet tuollasta? onko sulla joku pakkoneuroosi päästä yliopistoon..lukemaan mitä vaan???! kai aiheen tarvii olla kiinnostava, noin niinkun jatkoa ajatellen... älä loukkaannu!
Eihän tuo kysymys välttämättä sitä tarkoita, että henkilö haluaa vain helposti sisälle, lukemaan mitä tahansa! Hän vain esittää kysymyksen, jota on pohtinut.
Miksi sen aiheen pitää olla kiinnostava? -Samaa työntekoa se koulu kuitenkin on, kiinnosti aihe tai ei. Musta kannattaa valita ala jonka lukeminen on järkevää, sillon jos ei tiedä mitä haluais lukea...
Hitusen hankala kysymys. Minusta "helpointa" on päästä opiskelemaan sitä mihin itsellä todella on motivaatiota, yo-arvosanoista riippumatta.
Eli. En ole itse menossa mihinkään. Asia vaan kiinnosti ja juolahti mieleen!
Ja tarkoitan kysymyksellä sitä, että mihin pääsee esimerkiksi ilman pääsykoetta, pelkillä papereilla. Eli voi lähes vaan kävellä sisään. :)
Ainakin pari vuotta sitten pääsi yliopistoon matematiikkaan ja tietotekniikkaan helposti pelkillä papereilla. Tosin matikkaan haettaessa matikka oli pitänyt kirjoittaa pitkänä (arvosanalla ei juuri väliä), lyhyen lukeneet joutuivat pääsykokeisiin.
oman käsitykseni mukaan ainoastaan matikka, fysiikka, kemia ja tekniikan alat on sellaisia, minne voi ylipäätänsä päästä ilman pääsykoetta, muissa on aina se pääsykoe riippumatta siitä, oletko neljän a:n vai kuuden l:n ylioppilas. teknillisten tieteiden yhteisvalinnassa tampereelle ja lappeenrantaan on MAHDOLLISTA päästä sisään papereilla jos pitkän matematiikan yo-arvosana on väh. m. mutta sekään ei aina riitä vaan pitää olla myös muita kirjoitettu hyvin. otaniemeen taas on vaikeampaa päästä papereilla, sinne vaaditaan e tai l matematiikasta että on edes mahdollisuus päästä papereilla. mutta jos haluat vaan sisään, kannattaa hakea lappeenrantaan sähkötekniikkaa ym. tai sitten tampereen teknillisen yliopiston porin yksikköön.
fysiikkaa ja matematiikkaa pääsee kanssa opiskelemaan melko helposti, ainakin joensuun yliopistoon. sinne riittää, jos on saanu pitkästä matematiikasta päättötodistuksessa 7:n, yo-matikasta c:n ja äidinkielestä c:n ja hakee sinne ensisijaisesti. fysiikkaa on vielä helpompi päästä opiskelemaan. jos sinulla on fysiikkaa käyty kolme kurssia ja niistä tulisi numeroksi 9-10, on sisäänpääsy melkein varma, ellei sitten ole aivan ryssinyt matematiikanopiskelua.
mutta yleisesti ottaen, papereilla pääsee vaan matemaattis-luonnontieteellisiä/teknillisiä aineita opiskelemaan, eli ainut aine millä niiden puolelta on väliä on PITKÄ MATEMATIIKKA ja siitä edes jonkintasoinen arvosana!
On olemassa aloja, joille pääset todituksella (matematiikkaa, sähkötekniikkaa yms), ja aloja joille pääsee pelkällä kokeella (tai niillä aloilla on tuommoinen kiintiö).
Kuitenkin se mikä on helppoa, kenellekin, riippuu ihmisestä.
Eräälle alalle voi päästä kokeella opiskelemaan jos on lahjakkuutta, eikä tarvi lukea mitään kokeeseen.
Mutta Tytti hyvä, ei se elämä valintakokeeseen lopu. Vaan sitten kun joskus ollaan päästy sisään, pitää alkaa tosissaan tehdä jotain, sillä se että pääsit sisään ei vielä takaa että olisit huippuhyvä. Sen eteen pitää tehdä töitä.
Opiskelu on rankkaa, väsyttävää, palkitsevaa, inostavaa, mielenkiintoista... sen kaiken kestää se joka siitä tykkää.
Raskaitakin asioita voi tehdä, jos tykkää siitä mitä tekee ja tajuaa merkityksen.
Siihen ei oikein sovi sellainen "mistä aita on matalin"- ajattelu.
Aika moniin yliopistoihin pääsee helposti papereilla lukemaan fysiikkaa, kemiaa tai matikkaa. Niiden aineiden opiskelu ei sitten yliopistossa kyllä välttämättä ole mitenkään helppoa. Mutta jos ne alat kiinnostaa ja ei jaksa lukea mihinkään pääsykokeisiin, niin kannattaa hakea... Ei sinne siis IHAN kuka tahansa pääse, mutta ei tosiaankaan tarvitse olla 6L yliopppilastodistuksessa...
Tästä ei taida olla sulle kauheasti apua, mutta monelle muulle helpon opiskelupaikan etsijälle kyllä. Viime vuosina melkein puolet Vaasan yliopistoon pyrkineistä on otettu sisään, se on vain pari prosenttia vähemmän kuin Åbo Akademiin. Eri aineiden välillä on tietysti eroja, mutta yleisesti ottaen suomenkielisten on helpompi päästä Vaasan yliopistoon kuin ÅA:han vaikka vain jälkimmäisellä on helpon yliopiston leima. Jos siis on tärkeämpää päästä lukemaan haluamaansa ainetta kuin päästä johonkin tiettyyn kaupunkiin, kannattaa pyrkiä Vaasaan.
Toisaalta itse Vaasassa englantia opiskelevana voin sanoa että kaikkiin aineisiin ei silti niin vaan "kävellä" sisään. Itse olen aikanani päässyt sisään about 15-% sisäänotossa opiskelemaan englantia. Ja muuten, kokonais-% Vaasan yliopistoon sisäänotettavia ei ole ollut "melkein puolet" vaan viime vuosina n. 37-% kaikista hakijoista on saanut paikan (kts. esim. http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet02/kesa_4.html ja http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet03/kesa_2.html )
Toisaalta vuonna 1999 jolloin itse aloitin, Vaasaan haki n. 3000 ja sisään otettiin n. 700 (kts. tästä http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet99/heina_1.html ) Kokonaisprossa on tuolloin ollut siis 23-24 pintaan.
En ole aivan varma, mutta Åbo Akademiin pääsee kai peräti n. 60%-pyrkijöistä. Mutta oikeastaan noita kokonaisprosentteja on turha katsella, sillä kuten edellinenkin jo kirjoitti, aineiden välillä on eroa. Esim. Vaasan kohdalla kokonaisprossaa nostaa nykyisin mm. DI-koulutus, jonne tosiaan on pelkkien sisäänottoposenttien perusteella tosi helppoa päästä. Toisaalta Vaasan ovat hakijamäärät hieman kai laskeneet. Ymmärtääkseni myös esim. Oulun yo:ssa on aika korkea tuo kokonaisprossa. Toisaalta taas eritoten teknillisissä korkeakouluissahan tuo kokonaisprossa on myös todella korkea, niihin kun on suhteessa tarjolla oleviin aloituspaikkoihin niin vähän hakijoita - ja tuo DI-juttu vaikuttaa siis myös Vaasassa, Oulussa ja ÅA:ssakin. ÅA:ssa aloituspaikkoja on paljon (kait n. 800-900/vuosi ja hakijoita n. 1400-1500). Sielläkin on sitten tietysti jälleen kerran eroja eri aineiden välillä. Hesa, Tampere, Turku ja "Jyväshyvä" houkuttelevat koska ovat isoja kaupunkeja, sehän on ilmiselvää.
Vaasan tilanteesta en tiedä, ÅA:han pääsee suunnilleen puolet hakijoista. Hakemuksia on vuosittan n. 1700 ja sisäänkirjoittautuvia suunnilleen 900. Lisäksi on huomiotava, että ÅA:han on todellakin suomenkielisten vaikeampi päästä kuin ruotsinkielisten (pääsykoekirjat ja itse koe lähes aina ruotsiksi) - muistaakseni suomenkielisistä hakijoista hyväksytään vuosittain n. 30-35% ja sitäkin tilastoa vääristää "suomenkieliset" kaksikieliset. Lisäksi luku sisältää vain kielikokeen läpäisseet, koska muilla ei ole edes oikeutta hakea ÅA:han.
ÅA ei ole oikeasti niin helppo pääsyinen kuin moni kuvittelee. Minä olen asunut 1 vuoden ajan Ruotsissa kun kävin lukiota viimeisen vuoden ja silti en läpäissyt ÅAn kielikoeta. Vaikka minä en koskaan opiskellut ruotsia niin olin aika kauan ruotsin kielisessä ympäristössä ja opin puhumaan aika hyvin ruotsia. Pääsin siitä sisään vasta 2 vuoden Ruotsissa-asumisen jälkeen ja pääsykoekin ei ollut helppo. Kyllä siihen joutui lukemaan paljon jotta pääsi läpi. Minulla on monta suomenkielistä ystävää yliopistolla ja he sanovat että tänne on ollut vaikeampi päästä kuin on osattu kuvitella. Että se on yhtä vaikea kuin moni muukin yliopisto. Kyllä he tietää koska he on hakenut myös muihin yliopistojen Suomessa. En minä silti tiedä mutta ei ne tilastot kerro kaikkea. Moni pyrkii aina johonkin mihin ei viitsi edes lukea ja sitten he vääristää tilaston.
Laitan nyt mäkin oman lusikkani soppaan. Hakemusten lukumäärä 2000-luvulla (lähde http://www.csc.fi/kota/kota.html ):
ÅA
2000 - 2786
2001 - 2704
2002 - 2477
2003 - 2750
VY
2000 - 1949
2001 - 2043
2002 - 2008
2003 - 1879
Jos Vaasan yliopistoon todella otetaan sisään n. 700 ja Åbo Akademihin n. 900 opiskelijaa, tämän tilaston mukaan Vaasaan on helpompi päästä.
Tämä myös KOTASTA (http://www.csc.fi/cgi-bin/kota/postfilter1 )
---
Aiheet: hakeneet ja hyväksytyt
Vuodet: 1998, 1999, 2000, 2001, 2002
ÅA
vuosi hakemukset pääsykok. hyväksytyt
---- ---- ---- ----
1998 1974 2081 1261
1999 2544 1428 1208
2000 2786 1557 1233
2001 2704 1567 1265
2002 2477 1512 1218
VY
vuosi hakemukset pääsykok. hyväksytyt
---- ---- ---- ----
1998 1753 1378 751
1999 2436 1335 982
2000 1949 1303 784
2001 2043 1460 904
2002 2008 1414 877
---
Tuossa siis näkyy kaikki hakemukset (yhdeltä hakijaltahan voi olla useampi hakemus/yo), kaikki pääsykokeissa olleet ja lopulta hyväksytyt.
Tuota tilastoa tavallisen ylioppilaan kannalta hämärtänee se, että tuossa hyväksyttyjen joukossa ovat ymmärtääkseni kaikki hyväksytyt, myös siis siirto/erityistapauksena hakevat opiskelijat ja pääsykokeella valitut.
Vertailun vuoksi vielä OY
---
Aiheet: hakeneet ja hyväksytyt
Vuodet: 1998, 1999, 2000, 2001, 2002
vuosi hakemukset pääsykok. hyväksytyt
------- ------- ------- -------
OY
1998 7440 6407 2709
1999 10084 4993 2596
2000 10136 5983 2710
2001 9775 5818 2892
2002 10031 5960 2896
Täällä on esitetty niin paljon toisistaan poikkeavaa tietoa, että päätin itsekin tarkastaa tietojen paikkaansapitävyyden. ÅA:n omien tilastojen mukaan siellä oli 997 opiskelijapaikkaa vuonna 2003 (http://www.abo.fi/studera/utbildning/html/antag2003.pdf) joten miten sinne olisi voitu hyväksyä 1204 opiskelijaa kuten KOTAssa väitettiin? KOTAn tiedot uusista opikelijoista poikkeaa myös ÅA:n itsensä kertomasta, muttei läheskään niin radikaalisti. Kumpi tässä siis on oikeassa, ÅA vai KOTA?
Vaasan yliopiston nettisivut ei tällä hetkellä toimi, joten en pääse tarkastamaan niiden tietojen oikeellisuutta.
Tuo KOTAN hyväksytyt pitänee sisällään kaikki eri hakuryhmien kautta sisään päässeet (pääsykoe, vaihtaja, avoimen yo:n väylä jne.). Tuo n. 990 on kenties sitten pääsykokeen tehneet ja siten hyväksytyt, ehkä? Ja vaikka siis aloituspaikkoja on aina vuosittain haussa se tietty ilmoitettu määrää, voidaan opiskelijoita silti lopullisessa valinnassa ottaa enemmänkin - jokunen pääsee sisään joka vuosi esim. valittamalla pääsykokeesta jne.
Tuntuisi silti oudolta että 20% opiskelijoista otettaisiin säännöllisesti sisään avoimen, vaihdon tai vippaskonstin kautta, kun kyseessä on kuitenkin ÅA. Sehän ei ole mitenkään erityisen suosittu yliopisto ja sinne on kohtalaisen helppo päästä sisään myös ilman maksullista avoimen väylää. Joka tapauksessa KOTA ja ÅA ilmoittaa myös uusien opiskelijoiden määrän erisuuruiseksi, joten jossain täytyy olla vikaa.
Tämän päivän paikallislehdessa Pohjalaisessa oli pikku pikku uutinen yliopistoihin pyrkineistä ja otetuista. Siinä oli erikseen mainittu tuo ÅA, ja sisäänottoprossa tuossa jutussa oli 45-%. SItä mistä luku on saatu, ei muistaakseni jutussa mainittu. Valitettavasti en voi linkittää ko. lehteen, koska sen lukeminen on maksullista. En tosin usko että ko. juttua on edes web-lehdessä. Samainen uutinen saattaa löytyä myös Hesarissa.
Tuon ÅA:n tilaston mukaan vuonna 2003 on ensisijaisia hakemuksia ollut kaikkiaan 1744 ja opiskelupaikkoja 997. Tuosta tulee sissäänottoprosentiksi 57-%. Hitto, vaikea näistä on kyllä selvyyttä saada ja oikeastaan, kuten jo todettu, sinänsä kanssa aika turhaa koska kokonaisprossa ei paljon kuitenkaan kerro juuri jostakin tietystä oppiaineesta.
Tänään (29.1) oli Vaasassa ilmestyvässä Pohjalaisessa juttu Vaasan yliopistosta ja yleisemmin hakemisesta yliopistoihin. Ko. jutussa mainittiin että Vaasan on kuudenneksi helpoin päästä kokonaisprosentin perusteella, kaikista hakijoista (en tiedä sitten tarkoitetaanko tällä kuitenkin oikeasti vain pääsykokeen kautta päässeitä) n. neljännes pääse sisään ko. jutun mukaan. Åbo Akademi on helpoin. TKK on helppo jne. Mutta siis esim. oman laitokseni kohdalta tiedän sen, että meille otetaan pääsykokessa 30 opiskelijaa/vuosi. Noista 6 otetaan pelkän kokeen perusteella ja loput 24 kokeen + yo-paperien perusteella. Sen lisäksi laitokselle on kuitenkin lähes joka vuosi otettu n. 4-5 ylimääräistä hakijaa, mm. ulkomailta tulevia tutkinto-opiskelijoita ym. Lopullisessa tilastossa näkyvät ymmärtääkseni myös nämä "ylimääräiset". Mutta siis jos tuo suhdeluku 5/30 pitää paikkansa, eli että ilmoitetun sisään oton päälle otetaan n. 16% lisää porukkaa/vuosi niin voisihan se pitää kutinsa kautta yliopistolaitoksen, kenties?
Vaasassa muuten tuota kokonaisprossaa laskee se, että teknillisille aloille haetaan yleisesti vähän. Toisaalta hum. tiedekunnassa esim. saksa ja ruotsi eivät ole mitään huippusuosittuja aineita, eivät ymmärtääkseni missään yliopistossa.
esim. hesan yliopistoon pääsee pitkän matikan ämmällä suoraan sisälle, c on 2 pistettä vailla, et pääsee sisään, mutta toisaalta pitkän matikan ämmää ei oo ihan helppo saada...
tosi helposti, koska kukaan ei sinne oikeasti halua. Sinne mennään vaan hakemaan yliopistopaikka ja pääaine vaihdetaan melkein samoin tein kun se on mahdollista.
eli ei välttämättä kannattaisi vaihtaa suositumpiin aloihin. Tilastotieteilijöiden palkat alkaa kuulemma aika usein nelosella.
Kuopion farmasiaan on tosi helppo päästä ,joku vuosi sitten sinne otettiin sisään kaikki hakiat. Pääsykoe on kuitenkin helppo ja siitä saa reilusti pisteitä pelkän lukion pohjalta jos on lukenut pari kurssia kemiaa.
eli älä jauha paskaa
Joo sori, meni yliopistot sekaisin... Tarkoitin ÅA:a. Muistin vaan että johonkin farmasiaan on otettu joskus kaikki hakijat ja Kuopio oli ainoa, mistä löytyi aine nimeltä farmasia. En tajunnut, että ÅA:ssä aineet on tietysti pelkästään ruotsinkielisillä nimillä.
Kuopion yliopistoon pääse kaikki hakijat yleensä lukemaan biokemiaa, soveltavaa biotekniikka ja fysiikkaa. ( paikkoja riittää kaikille hakijoille), fysiikassa on lisäksi ollut aina syksyisin täydentävä haku). Esim jos haluaa lääkikseen kantsii tulla preppaamaan kyseisiin koulutus ohjelmiin ilmaiseksi!!! Monet tekee näin, ja pääsevät sit lääkikseen. Saavat lisäksi lääkiksen kemian ja fysiikan kurssit korvattua!
Lisäksi näihin voi hakea pelkällä ylppäri
todistuksella, ja joillakin M:n papruilla pitäs jo päästä
Itse pääsin 2001 Helsingin yliopistoon matikkaa lukemaan pitkän matikan E:llä. Tuona vuonna olisi riittänyt pitkän matikan M:kin...
Se, että johonkin on helppo päästä, ei tarkoita sitä, että opiskelu siellä olisi helppoa. Esim. matematiikkaa ja fysiikkaa on helppo päästä opiskelemaan jokseenkin minne vaan, mutta silti ne olivat useimmin mainittuja aloja muutaman päivän takaisessa "vaikein ala" keskustelussa. Miksiköhän?
Johtuiskohan se siitä, ettei niille aloille ole kovinkaan paljoa hakijoita... Suosituimmille aloille sisäänpääsyprosentti on tosi pieni, mutta kovinkaan moni ei halua opiskella fysiikkaa tai matikkaa... Tästä ainakin arvelisin sen johtuvan.
Joensuuhun otetaan melkein kuka tahansa jonka taidot riittää hakukaavakkeen täyttämiseen.
kuten joku etnomuusiikin tms. höpö-höpö lusmuilu linja.